Yksin asuvat naiset, onko teillä yleisesti turvallinen olo? Minulla ei ole ja siihen on syy

Mulla on nimenomaan turvallinen olo kun on naapureita ympärillä. He ovat tosi mukavia. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en pelkää mörköjä, vaan ne pelkää minua!! Hähhähhää 😎

😰

Mies54v

On turvallinen olo. Ei ole ollut tuollaisia ongelmia tähän mennessä koskaan.

Ymmärräthän, että sinä olet se mieleltäsi sairas ja vaarallinen, kun kuljet puukon kanssa ja kuvittelet ihan omiasi naapureistasi?

Kotiin kävellessä tai pesutuvassa ei aina ole turvallinen olo, mutta kotona kyllä.

No nyt tuli vähän turvaton olo kun sain tietää, että tuolla ulkona kulkee vainoharhaisia palstanaisia puukkojen kanssa.

M31

Nuorempana oli joskus naapurin miehiä, jotka soittivat viihteeltä tullessaan ovikelloa ym mutta nyt vanhana saa asustella kyllä täysin rauhassa kerrostalossa =) Eikä ole koskaan pelottanut yksin mökilläkään. Ei kannata ajatella koko asiaa, se lietsoo vaan pelkoa jos siihen on taipuvainen. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin, että ovatko nämä pelkäävät sellaisia, joiden elämä on ollut aina seesteistä eikä koskaan aiemmin ole ollut mitään häiriötekijöitä läheisyydessä? Itse olen kasvanut yh-vanhemman kanssa ja aina joutunut huolehtimaan itse itsestäni ja menneisyyteen kuuluu myös parisuhde päihdeongelmaisen kanssa. Tunnen olevani hyvinkin suojassa omassa kodissa eikä ulkonakaan pelota kulkea, tosin en ulkoile aamuyöllä.

Pikemminkin päinvastoin. Perusturvallisuudentunne puuttuu koska elämässä on ollut häiriötekijöitä ja levottomuutta. Voisi kuvitella että jos aina olisi ollut rauhallista, ei sitä yhtäkkiä tyhjästä alkaisi pelätä kaikenlaista.

Ei oo tuollaista ongelmaa ollut lähempänä Helsingin keskustastaa, eikä edelleenkään nyt vähän pidemmällä etäisyydellä.

Veikkaan että on kasvatuksesta kyse. Mulla usein esiintyy jos kävelen yksin kaupungilla niin pitää vaihtaa kadunpuolta kun useamman (mies)henkilön porukka tulee vastaan.  Eivät varmaan olis vaarallisia, mutta kotikasvatuksessa on pistetty selkärankaan että tuollainen ei ole OK:

Levottomissa taloissa olen pelännyt. Lahessa oli nistipesäke seinänaapurissa, en muuttaessa tietenkään tiennyt. Meno oli rajua, paitsi aamupäivisin, silloin siellä nukuttiin, muulloin olin välillä ihan varma, että tulevat joko käytävän ovesta tai makkarin seinästä läpi. Nyt asun Helsingissä, ja tänne oli oveen asennettu kunnollinen turvalukko. Enää ei pelota.

Asun pienkerrostalossa ja oloni on turvaton, kun olen yksin koko kerrostalossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiheutat itse, vedä mummokaapu päälle äläkä ole tyrkky, silläkeinoin järkevät ihmiset suojautuu ilman teräaseita. 

Eräs suomalainen mummeli joutui raismatuksi pesutuvassa nuorehkon miehen toimesta.

Eikös se vielä ollut melko vanha mummeli? Yli 80v

Asun Helsingissä, olen asunut viimeisen 10 vuoden aikana useammassa paikassa keskustasta lähiöihin, eikä ole ollenkaan tuollaisia kokemuksia.

Eli ei pelota.

Sinulle on sattunut aivan tosi huono tuuri?

N29

Ei ole pelottanut .

Asun MUKA huonomaineisella alueella Oulussa Kaukovainiolla.

Täällä kuulemma, ulkopuolisten mukaan, sattuu ja tapahtuu.

Itse en ole kohdannut mitään ikävää, en edes nähnyt mitään ikävää.

Tai no asui meidän talossa muori, joka kuuli ääniä, vaikken ollut viikonloppuisin kotonakaan. ( vietin lomat mökillä).

Äänieristys on niin huono näissä asunnoissa, että huuto kantaisi moneen naapuriin.

Lisäksi tässä lähes kaikki tuntee toisensa.

Plus , että tässä asuu myös talopoliisi vartioimassa ikkunassa.

Ja alaovi on aina lukossa.

Silti katson aina ovisilmästä, jos ovikello soi minulla.

Yleisesti ottaen kyllä.

Tiedostan kuitenkin, että mikä tahansa päivä voi olla se päivä, kun sairas läheiseni toteuttaa suunnitelmansa. Salainen osoite, lähestymiskielto, lukossa olevat alaovet, kamerat ynnä muut ovat lopulta vain hidaste, jos edes sitäkään.

Olen asunut pitkään yksin. Rivarissa. On mun ovikelloa pimpoteltu. Yöllä kurkittu ikkunasta. Elämää ei voi elää, jos pelkää.

Multa löytyy neljä koulutettua sakemannia, 9mm pistooli ja haulikko. Pihalla kamerat ja liiketunnistimet. Asun keskellä metsää. Tervetuloa. Ei pelota.

N45

Ymmärrän AP:n pelkotiloja, vaikka ei tuollaisia kokemuksia itsellä ole. 

Omat naapurit ovat ärsyttäviä, kun mm. puhuvat täydellä äänellä käytävässä keskiyön aikaan, mutta kyllä näiden kanssa elää voi ja eivät ainakaan ole ihan täydellisiä sekopäitä tai potentiaalisesti vaarallisia. 

Myös täällä valvontakamerat koska asioita on tapahtunut. Nyt vierähtänyt 7v samassa asunnossa, aluksi oli paljonkin häiriköitä oven ulkopuolella mutta nyt tietävät että täällä asuu tiukka täti eikä häiriköintiä ole enää viime aikoina tapahtunut. Ekana vuonna joku jopa soitti ovikelloa 20min klo 2 yöllä ja yritti raivokkaasti potkia pohjakerroksen ulko-oven rikki, onneksi se kesti hyvin, en edes siinä vaiheessa tuntenut ketään jonka kanssa olisin voinut riitaantua koska olin juuri muuttanut paikkakunnalle, mietin vain että jos on niin kiireellistä asiaa palataan asiaan päiväsaikaan.

Sorry mutta tuo kuulostaa vainoharhaiselta, vainoamisajatuksilta.