Lue keskustelun säännöt.
Is: bloggaaja Julia, 35, oli rauhassa vaunulenkillä, kunnes kuuli tuntemattoman naisen suusta erikoisen kommentin
09.06.2022 |
Joku 50-vuotias nainen tuli ja sanoi, että sinä olet jo toinen äiti jonka näen tänään, joka katsoo puhelintansa samalla, kun kärrää lastansa. Että sinulla on kuule aika kallis lasti siinä.
Sanoin hänelle suoraan, että haista kuule v****, älä puutu mun asioihin. Ja hän tulee vielä sit samaan kauppaan mihin mä oon menossa ja jatkaa sitä käpättämistä, tilittää Thurén.
https://www.is.fi/viihde/art-2000008874169.html
🤯
Kommentit (1271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että ne keiden omien lasten ikäluokassa lapsille sattuneet tapaturmat ja lapsikuolleisuus on ollut oikeasti suurimpia, yrittää saarnata nyt nuoremmille sukupolville siitä, että miten lapsia kuuluu hoitaa.
Ja siellä n loppui asiaperusteet. What about mennyt aika.
Mitä whataboutismia tossa on? Ihan fakta että lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti 70-luvusta. Ja edelleen se pienenee ja pienenee. Eli siis on myös pienempi kuin 90-luvulla myös.
Se varmaankin johtuu siitä että lääketiede on kehittynyt, ei siitä että lapsia olisi hakattu kuoliaaksi. Edelleen jänlapsia autojen alle tai hukkuu, siihen ei varmaan ole tullut suurta muutosta.
Itseasiassa lasten tapaturmakuolleisuus on pudonnut seitsemäsosaan, siis vähentynyt noin 86 prosenttia 70-luvun alusta lähtien.
Samoin lasten määrä on vähentynyt.
Väärin.
Itseasiassa syntyneiden lasten määrä oli 1970-luvun alussa melko samoissa lukemissa kuin nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, että ne keiden omien lasten ikäluokassa lapsille sattuneet tapaturmat ja lapsikuolleisuus on ollut oikeasti suurimpia, yrittää saarnata nyt nuoremmille sukupolville siitä, että miten lapsia kuuluu hoitaa.
Ja siellä n loppui asiaperusteet. What about mennyt aika.
Mitä whataboutismia tossa on? Ihan fakta että lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti 70-luvusta. Ja edelleen se pienenee ja pienenee. Eli siis on myös pienempi kuin 90-luvulla myös.
Se varmaankin johtuu siitä että lääketiede on kehittynyt, ei siitä että lapsia olisi hakattu kuoliaaksi. Edelleen jänlapsia autojen alle tai hukkuu, siihen ei varmaan ole tullut suurta muutosta.
Se on tapaturmakuolleisuus, joka on vähentynyt. Ei ole lääketieteen ansioita, ei ole kyse sairauksista tyyliin hinkuyskä. On kyse siitä, että tapa kasvattaa, vanhemmuuden kulttuuri, on muuttunut ihan täysin. Ja myös esim liikennekulttuuri on muuttunut; mun elinaikana on tullut turvavyöt takapenkillä, pyöräilykypärät pyöräilijöille... ei näitä ollut kasarilla, ainakaan pakollisena.
Vielä 80-90-luvuilla lapset sai myös kulkea paljon enemmän keskenään. Nyt ei saa. Ei yksinkertaisesti saa joku viisivuotias kulkea missään yksin, tai leikkiä puistossa yksin, vaan siitä tulee lasu. Vanhemman on valvottava lasta ihan aina.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä vanhemmilla ihmisillä ole mitään varaa valittaa nykyvanhemmille lastenhoitotaidoista.
Kuulemma ennen vauvoille syötettiin jotain rauhoittavaa, jotta äitikin pääsisi tekemään kotitöitä. Sitten vaan otettiin se huumattu koomainen nukkuva lapsi navettaan mukaan jossain korissa, kun mentiin lypsylle.
Tuo nyt on kyllä ihan höpö höpö juttu. Tai siis nykyään varmaan ihan yhtä yleistä tuo "vauvalle rauhoittavien syöttäminen", eli sitä ei juurikaan tapahdu. Varmaan vaan joku vanhempi, joka itsekin käyttää mömmöjä voi niitä syöttää vauvallekin, mutta turha väittää, että se muka olisi ennen ollut yleistä tai tietenkään nykyäänkään. Marginaalivanhempien touhua tuollainen.
Ja kyllähän se tietenkin on ennen ollut erilaista, kun ei äitiyslomia tunnettu ja maatilojen äidit meni suoraan lapsivuoteelta lypsylle, mutta että ne olisi rauhoittavia vauvoilleen syöttäneet, on täyttä puppua. Eikä niitä ennen ole niin vain saatukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua huvitti jutussa 35-vuotiaan haastateltavan lausunto, jonka mukaan kohteeksi aina otetaan "tällaisia nuorehkoja naisia". Onko 35-vuotias nuorehko?
Öh no nyt on pian 35 täyttävänä pakko puolustaa itseään. Eikö nuorehko meinaa juurikin sitä ettei enää ole ihan nuori muttei vielä vanhakaan tai keski-ikäinen? Joku voisi toki luonnehtia 35-vuotiasta keski-ikäiseksi mutta kyllä sen ikäinen hyvin voi olla vielä nuorehko.
Jos nyt ajatellaan että joku 50-vuotias oikeasti haluaisi arvostella nuoria ja nuorehkoja äitejä niin meinaatko että sellainen arvostelija sivuuttaisi 35-vuotiaat koska mieltäsi heidät itsensä kanssa samaan keski-ikäisten kastiin?Minkä ikäisiksi itse miellät nuorehkot naiset?
35-vuotias on keski-ikäinen, ei nuorehko.
Ja taattua vauva av:n mustavalkoisuutta! :D Keski-ikäinen, varhaiskeski-ikäinen, nuori ja nuorehko ovat niin liukuvia käsitteitä että mielestäni 35-vuotias voidaan mieltää vähän asiayhteydestä riippuen kaikiksi noista. Tai jopa vanhaksi teinien silmissä.
En usko että tuo Julian juttu liittyi mitenkään ikään mutta jos nyt olisikin niin että 50-vuotias haluaisi arvostella nuorempia sukupolvia lastenkasvatustaitojen puutteesta, niin saattaisi arvostella 35-vuotiastakin. Toki vauva av:n logiikalla näin ei missään nimessä voi käydä koska 35-v on ehdottomasti keski-ikäinen sen 50-vuotiaan tavoin eli kuuluvat samaan ikäluokkaan ja sukupolveen :D
No eikös Julian avautumisessa ollut vähän niinku se koko villakoiran ydin se, että hänelle - NUORELLE äidille tuli joku vanha kanttura marmattamaan? Vanhat kantturat pysykööt lestissään! Ei ne mitään mistään tiedä! Vanhat kantturat vaietkoot!! Kyllä NUORI äiti tietää ja osaa paremmin. Onhan hän diginatiivi ja hallitsee somealustat ja siinä sivussa sujuvasti lapset hoitaa ja arjen pyörittää. Hän Jumalasta seuraava Pyhä Äiti, jolle ei vaihdevuosi-iän ylittäneen kuivahtaneen kantturan parane mitään sanoa. Sääli vaan, että Juliakin on kohta itse tuollainen ajasta jälkeen jäänyt mummo. Onhan Julia 35 -vuotiaana juurikin siinä iässä, kun hedelmällisyys lähtee rajuun laskuun. Itseasiassa jo keski-ikäinen ja esivaihdevuosissa. Lieneekö tuokin avautuminen ja uhriutuminen hormonitasojen rajusta laskusta johtuvaa... Mitenhän sitten menee suu myttyrälle, kun hänelle joku nuori ja voimiensa uhossa oleva äiti huutaa kantturaa ja vittua? Näin voisi jo tapahtua, sillä ei ole Julia enää nuori äiti. On olemassa paljon nuorempiakin äitejä tällä hetkelläkin, jotka kai (?) sitten Julian ja hengenhemolaistensa mukaan kaiken osaa ja tietää paremmin. Se kun tuntuu joidenkin mielestä olevan niin, että vanha nainen on tyhmä. Vain nuori on fiksu. Erityisesti Nuori Äiti... Vai onko se niin, että 35 -v Julian ja kaltaistensa mielestä vain hänessä asuu tuo suuri äly ja kaiken osaaminen. Juliaa nuoremmat äidit ovatkin tyhmiä, sekä toki vanhemmat, mutta Julia ja ikäisensä niitä fiksuja? Mutta oikeasti... Eikö me vitunkantoteline -kantturat voitaisi jättää toistemme lyöminen iän takia? Varsinkin vanhuuden? Miehet tekee sitä jo ihan tarpeeksi. Kaikki meistä ovat / on olleet joskus nuoria. Kaikki keski-ikäistyy ja onnekkaimmat pääsee jopa sinne vanhuuteenkin. Nuorina ei säily kuitenkaan kukaan, jos hengissä pysyy. Jossain vaiheessa jokainen on tavalla tai toisella jäänyt jälkeen ajasta, eikä ole haluakaan pysyä mukana. Silti voi omata tietoja ja taitoja. Jopa arvokkaitakin ja jos joku mummo joskus marmattaa, voi pysähtyä vaikka hetkeksi kuuntelemaan, miettiä oliko asiassa mitään järjen hiventä, ja jos ei - niin antaa mennä sen menojaan. Jos taas mummolla oli ihan fiksukin pointti, ottaa vaikkapa opikseen. Mutta mitä tulee Juliaan, niin someavautumisesta ja -uhriutumisesta voi päätellä, että hän on juuri itse tulevaisuuden vittumainen marmattajakanttura, joka aukoo tyhmälle nuorisolle päätänsä. Ehkä on jo syyllistynytkin sellaiseen jonkun teinin tai parikymppisen kohdalla. Se toki on ollut varmaan vain rakentavaa kritiikkiä ja nuorison parasta ajatellen. Onhan Julia virheetön.
Kirjoitin että _minun_mielestä tuo juttu ei liity ikään vaikka Julian mielestä ikä tuossa keskeinen asia onkin.
Itse olen ottanut kantaa vain siihen kun täällä lokeroidaan 35-vuotias ja 50-vuotias samaan kastiin ja väitetään ettei Julian saama arvostelu todellakaan, edes periaatteessa voisi liittyä ikään kun 35 ja 50 ovat muka käytännössä samaa ikäluokkaa. Siitä olen eri mieltä. 35-vuotias ei ole nuori äiti, ei ole siis äidiksi nuori mutta kyllä 35 ja 50-vuotiaat voivat mieltää toisensa eri ikäluokkaan ja sukupolveen kuuluvaksi ja ihmetellä toistensa tapoja. Kyllä 50-vuotias voi käsittää 35-vuotiaan nuorena tai nuorehkona eikä automaattisesti samaan ikäryhmään itsensä kanssa kuuluvana toisena keski-ikäisenä.
Mitä tulee vauvoihin ja älyluureihin, voi 35 vuotiaalla ja 50-vuotiaalla olla ihan eri käsitys siitä mikä on soveliasta perustuen siihen minkälaiseen maailmanaikaan ovat vauvansa saaneet. Harva 50-vuotias on enää vuosiin ollut pikkuvauvan äiti ja koska 10 vuodessakin tavat saattavat muuttua paljon niin voisi periaatteessa ollakin niin että haluaa vähän ojentaa nuorempien ikäpolvien vauvanhoitotaitoja kun ei hänen ollessa vauvan äiti tuijoteltu luureja vaunulenkeillä.
Ja niin paljon nykyvanhemmilta jo sitä läsnäoloa ja valvontaa vaaditaan, enemmän kuin edelliseltä sukupolvelta, että tuntuu törkeältä tuollainen huomautus puhelimesta. Etteikö mikään riitä? Eikö saa hetkeksikään silmä irrota lapsesta? Pitää ihan tulla sanomaan? Äitejä kytätään ihan kohtuuttomasti eikä anneta mitään anteeksi. Äidit on jotain kollektiivista, jota on lupa säädellä ulkopuolelta, ihan kenen tahansa on lupa puuttua. Vaikka olisi väärässä. Ja tuo oli kyllä väärässä. Yksi hetki elämästä, ja tullaan huomauttamaan, että et sinä saa puhelinta katsoa. Lapsi ei ollut missään vaarassa herranjestas.
Jos olisi ollut kirja, tai lehti, ei olisi sanottu mitään. Vaikka ihan samalla tavalla se vie huomion. Aivan taatusti tuo viisikymppinen on omiensa kanssa juonut kahvia ja lukenut jotain, eikä koko ajan napittanut niitä lapsia.
Ai, ja minäkin olen melkein viisikymppinen! :D
En ikinä menisi sanomaan nuoremmille äideille jostain yhdentekevästä puhelimesta. Muistan miten pskalta se tuntuu, kun tullaan arvostelemaan. Ihan joku ventovieras kun tulee arvostelemaan, tietämättä yhtään mikä on tilanne, tullaan lyttäämään. Muistan erittäin hyvin. En koskaan tekisi niin toiselle äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh heh. Osui ja upposi. Toivottavasti Julia osaa edes hävetä.
Järkyttävän huonosti käyttäytyvä ihminen tämä Julia Thuren. Tottakai se sattuu kun joku huomauttaa siitä että et ole läsnä lapsen elämässä vaikka fyysisesti siinä oletkin. Tärkeämpää on sometus. Ns. Huomiohuorailu jota tämä Julia jatkuvasti harrastaa milloin mistäkin aiheesta kuten nyt tästä. Että oikein haistatti vitut ja nimitti kantturaksi. Tosi fiksua. Itse olen neljän lapsen äiti ja joskus kun nuorimmat olivat pieniä niin syyllistyin samaan. Tuli sitten hetki jolloin tajusin kuinka väärin se oli lasta kohtaan ja kuinka lyhytpinnaiseksi sometus tekee äiti-ihmiset. Oli itseasiassa hirvittävää leikkipuistoissa seurata lapsia jotka yrittivät saada äidin huomiota osakseen. Lapset saivat osakseen agressiivisuutta ja nimittelyjä, ihan tuota voivittua myös. Mutta narsisti äitejä ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja niin paljon nykyvanhemmilta jo sitä läsnäoloa ja valvontaa vaaditaan, enemmän kuin edelliseltä sukupolvelta, että tuntuu törkeältä tuollainen huomautus puhelimesta. Etteikö mikään riitä? Eikö saa hetkeksikään silmä irrota lapsesta? Pitää ihan tulla sanomaan? Äitejä kytätään ihan kohtuuttomasti eikä anneta mitään anteeksi. Äidit on jotain kollektiivista, jota on lupa säädellä ulkopuolelta, ihan kenen tahansa on lupa puuttua. Vaikka olisi väärässä. Ja tuo oli kyllä väärässä. Yksi hetki elämästä, ja tullaan huomauttamaan, että et sinä saa puhelinta katsoa. Lapsi ei ollut missään vaarassa herranjestas.
Jos olisi ollut kirja, tai lehti, ei olisi sanottu mitään. Vaikka ihan samalla tavalla se vie huomion. Aivan taatusti tuo viisikymppinen on omiensa kanssa juonut kahvia ja lukenut jotain, eikä koko ajan napittanut niitä lapsia.
Ai, ja minäkin olen melkein viisikymppinen! :D
En ikinä menisi sanomaan nuoremmille äideille jostain yhdentekevästä puhelimesta. Muistan miten pskalta se tuntuu, kun tullaan arvostelemaan. Ihan joku ventovieras kun tulee arvostelemaan, tietämättä yhtään mikä on tilanne, tullaan lyttäämään. Muistan erittäin hyvin. En koskaan tekisi niin toiselle äidille.
Miten hullu pitää ihmisen olla, että ottaa tuntemattoman ihmisen kommentin lyttäämisenä? Ennemminkin kannattaisi ottaa vinkistä vaari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummeleiden omassa vanhemmuudessa oli ihan yleinen käytäntö, että lapsia porsittiin niin paljon kuin tupaan mahtui, välillä työnnettiin luudalla isompia ulos pois uusien tieltä. Muutenkin oli ihan normia, että lapset työnnettiin pihalle selviytymään päiviksi keskenään heti kun jalat kantoi. Toki vauvat ja taaperotkin voitiin laittaa isompien lasten mukaan. Aamulla tarjottiin puuro ja illalla velliä, lapsiluvusta ei niin pidetty lukua, kunhan niitä oli suunnilleen sama määrä illalla paikalla kuin mitä oli aamulla. Jos pari lasta katosi metsään tai hukkui ojaan, tehtiin vaan uusia. Lasten kanssa ei vietetty aikaa, koska se oli ihan turhaa, paitsi silloin kun kerrottiin, että mitä kaikkea lapsen pitää tehdä saadakseen ruokansa tai silloin kun lapsille annettiin piiskaa.
Nykyään nämä mummelit paheksuu nuorempia äitejä välinpitämättömyydestä lapsia kohtaan, kun nämä äidit välillä käyttävät puhelintaan vauvan nukkuessa vaunuissa.
Meitä tosiaan kritisoi ikäpolvet jotka on kasvatuksen nimissä pahoinpidelleet lapsiaan sekä henkisesti että fyysisesti.
50-vuotias on laskutavan mukaan ihan samaa ikäpolvea kuin tämä Thuren ja ilmeisesti sinäkin? Eli pahoinpitelettekö te lapsianne vai arvosteletteko toisia vanhempia?
Mä olen 28 ja mua kritisoi 60-70 vuotiaat. Ei olla samaa ikäpolvea. Enkä ole kyllä 50-vuotiaiden kanssakaan samaa ikäluokkaa. Mun äiti on 53.
Jaa, miksiköhän kritisoivat? Ehkä ne 60-70-vuotiaat ovat olleet parempia vanhempia kuin sinä?
60- ja 70-vuotiaiden lapset juoksivat pihoilla ja kaduilla ilman vanhempien valvontaa, kulkivat myös omin päin päiväkotiin. Nelivuotiaat vahtivat pienempiä. Vauvoja nukutettiin vaunuissa kerrostalon pihalla (ei edes parvekkeella, jota ei ollut). Ei ollut mitään kypäröitä, turvavöitä eikä turvaistuimia. Lapsia sai kurittaa ruumiillisesti vuoteen -86.
Olen kyllä ihan väärässä. Laki lasten ruumiillisesta kurituksesta astui voimaan kylläkin -84, ja ja jo 70-luvulta lähtien asenteet olivat yleisesti muuttuneet kielteisemmiksi sitä kohtaan ainakin kaupungeissa. Esim. minä ja vanhemmat sisarukseni (70-luvun lapsia) emme ole sitä kokeneet. Parvekkeita oli runsaasti 80-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa taloissa. Oli turvavöitä, kypäröitä ja turvaistuimiakin. En ole koskaan kulkenut omin päin päiväkotiin. Sen sijaan saimme leikkiä vapaasti turvallisella pihalla ja se olikin parasta.
Silti kaikkia noita tapahtui vielä kasarilla, eikä kukaan ihmetellyt.
Kaikenlaista tapahtuu tälläkin hetkellä. On harhaluulo, että nykyään (aina on ollut nykyään ja kohta tämäkin on historiaa) olisi kaikki paremmin kuin ennen.
On sitä kaikenlaista, mutta silti vielä 70-l sattui lapsille onnettomuuksia ihan eri tahtiin kuin nykyään. Silti ollaan niin kovin huolissaan, vanhemmuus hukassa ja moraalipaniikki tapissa.
Tämä on sitä whatupautismia, joka vedetään esiin kun oikeita perusteluja ei löydy. Se että ennenvanhaan oli omat ongelmansa ei tarkoita sitä etteikö nykyajan ongelmiin saisi ja pitäisi puuttua.
Mutta onko ne puuttujat päteviä puuttumaan, keiden omat lapset ikäisineen leikki ihan luvan kanssa autoteillä ja jossain sorakuopilla koko lapsuutensa?
No tämähän se pointti. Kyse on siitä, kenellä on kannuksia sanoa. Jollain 70-luvun peruskasvattajalla ei ole oikein mitään aihetta tuntea moraalista ylemmyyttä ja neuvoa ylhäältä alaspäin. Ei, vaikka oli tilanteita ja asianhaaroja ja mitä ikinä. Nuo menneiden vuosikymmenten kasvattajasukupolvet olivat kaiken lisäksi niitä märkiä! Että sellaista läsnäoloa.
Niinpä. On tutkittu että nykyvanhemmat ovat omia vanhempiaan enemmän läsnä lastensa elämässä ja kiinnostuneempia jälkikasvustaan. Lisäksi kasvuympäristö on parempi, koska päihteiden käyttöä lasten nähden on vähemmän ja harvoin tilanteita että paikalla ei olisi ajokuntoista aikuista.
Mutta eihän tuo isovanhempien ikäluokka näitä tutkimuksia noteeraa.
Saako linkkiä tutkimukseen, kiitos.
Ei ole linkkejä, mutta esim Jari Sinkkonen on tästä puhunut, että nykyvanhemmat osaa paljon paremmin olla läsnä ja lapsentahtisia ja tietävät mitä tekevät. Ollaan lapsilähtöisiä ja panostetaan kiintymyssuhteeseen, suhteeseen ylipäätään. Aivan toisin, kuin yksi tai kaksi sukupolvea takaperin. Muistaakseni myös moni muu arvostettu psykologi / psykiatri, joita usein kasvatukseen liittyen siteerataan, on näin sanonut.
Artikkeleita löytyy kyllä, jos ei tutkimuksia nettiin ole laitettu.
No tuskin sentään 2000-luvulla on tapahtunut kovin radikaalia muutosta parempaan. Itse veikkaisin, että kasvatus on ollut parhaimmillaan 2000-2010, kun älylaitteet ja muut turhakkeet eivät vielä vieneet vanhempien aikaa ja osin korvanneet näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummeleiden omassa vanhemmuudessa oli ihan yleinen käytäntö, että lapsia porsittiin niin paljon kuin tupaan mahtui, välillä työnnettiin luudalla isompia ulos pois uusien tieltä. Muutenkin oli ihan normia, että lapset työnnettiin pihalle selviytymään päiviksi keskenään heti kun jalat kantoi. Toki vauvat ja taaperotkin voitiin laittaa isompien lasten mukaan. Aamulla tarjottiin puuro ja illalla velliä, lapsiluvusta ei niin pidetty lukua, kunhan niitä oli suunnilleen sama määrä illalla paikalla kuin mitä oli aamulla. Jos pari lasta katosi metsään tai hukkui ojaan, tehtiin vaan uusia. Lasten kanssa ei vietetty aikaa, koska se oli ihan turhaa, paitsi silloin kun kerrottiin, että mitä kaikkea lapsen pitää tehdä saadakseen ruokansa tai silloin kun lapsille annettiin piiskaa.
Nykyään nämä mummelit paheksuu nuorempia äitejä välinpitämättömyydestä lapsia kohtaan, kun nämä äidit välillä käyttävät puhelintaan vauvan nukkuessa vaunuissa.
Meitä tosiaan kritisoi ikäpolvet jotka on kasvatuksen nimissä pahoinpidelleet lapsiaan sekä henkisesti että fyysisesti.
50-vuotias on laskutavan mukaan ihan samaa ikäpolvea kuin tämä Thuren ja ilmeisesti sinäkin? Eli pahoinpitelettekö te lapsianne vai arvosteletteko toisia vanhempia?
Noi milleniaalit on aivan eri maailmasta kuin me 50veet. Ei mitään samaa. Noilla ei lanttu leikkaa enää ollenkaan.
Olin viime viikolla ratikassa ja 1,5v. lapseni protestoi kovaan ääneen rattaissa istumista, niin n. vartin aikana kaksi vanhempaa ihmistä oli jakamassa tarpeettomia neuvojaan siitä, mitä protestoivalle lapselle pitäisi tehdä. Toisen mielestä lapsi pitäisi kasvattaa hiljaiseksi, ettei häiritse muita ratikassa, ja toisen mielestä lapselle olisi pitänyt antaa heti jotain ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheesta sano, itse voisin kuvitella sanovani. Rumasti vastasi takaisin mutta itse olisin voinut vastata mutten käyttää rumaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummeleiden omassa vanhemmuudessa oli ihan yleinen käytäntö, että lapsia porsittiin niin paljon kuin tupaan mahtui, välillä työnnettiin luudalla isompia ulos pois uusien tieltä. Muutenkin oli ihan normia, että lapset työnnettiin pihalle selviytymään päiviksi keskenään heti kun jalat kantoi. Toki vauvat ja taaperotkin voitiin laittaa isompien lasten mukaan. Aamulla tarjottiin puuro ja illalla velliä, lapsiluvusta ei niin pidetty lukua, kunhan niitä oli suunnilleen sama määrä illalla paikalla kuin mitä oli aamulla. Jos pari lasta katosi metsään tai hukkui ojaan, tehtiin vaan uusia. Lasten kanssa ei vietetty aikaa, koska se oli ihan turhaa, paitsi silloin kun kerrottiin, että mitä kaikkea lapsen pitää tehdä saadakseen ruokansa tai silloin kun lapsille annettiin piiskaa.
Nykyään nämä mummelit paheksuu nuorempia äitejä välinpitämättömyydestä lapsia kohtaan, kun nämä äidit välillä käyttävät puhelintaan vauvan nukkuessa vaunuissa.
Meitä tosiaan kritisoi ikäpolvet jotka on kasvatuksen nimissä pahoinpidelleet lapsiaan sekä henkisesti että fyysisesti.
50-vuotias on laskutavan mukaan ihan samaa ikäpolvea kuin tämä Thuren ja ilmeisesti sinäkin? Eli pahoinpitelettekö te lapsianne vai arvosteletteko toisia vanhempia?
Noi milleniaalit on aivan eri maailmasta kuin me 50veet. Ei mitään samaa. Noilla ei lanttu leikkaa enää ollenkaan.
Ja silti ovat teitä parempia vanhempia tutkimusten mukaan. Edellisillä sivuilla on ihan nimeltä mainittu tutkijoita joiden tutkimuksia voit googlailla ja linkki artikkeliin jossa tutkija ihan suoraan noin sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi sana älykännykkäriippuvuus. Ihmeellinen tyyppi jos ei voi pitää lasta sylissään ilman että selaa kännykkäänsä. Säälittävä tapaus.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/b7a8163c-17f4-400d-8d5c-a408a…
Jodelihan on vain yhden totuuden tunnustaville feministipuolueen ja valkoposkihanhien yms. suojelijoiden kanava, missä ei muuten yhtään siedetä toisenlaisia edes hienovaraisesti esitettyjä kommentteja. Jodelia ei siis kannata pitää minkäänlaisena mittarina, paitsi jos typeryksiä halutaan referoida. Uskomaton kanava. Sen uskon , että siellä on Thorenin tapaisia kyllä puolustamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummeleiden omassa vanhemmuudessa oli ihan yleinen käytäntö, että lapsia porsittiin niin paljon kuin tupaan mahtui, välillä työnnettiin luudalla isompia ulos pois uusien tieltä. Muutenkin oli ihan normia, että lapset työnnettiin pihalle selviytymään päiviksi keskenään heti kun jalat kantoi. Toki vauvat ja taaperotkin voitiin laittaa isompien lasten mukaan. Aamulla tarjottiin puuro ja illalla velliä, lapsiluvusta ei niin pidetty lukua, kunhan niitä oli suunnilleen sama määrä illalla paikalla kuin mitä oli aamulla. Jos pari lasta katosi metsään tai hukkui ojaan, tehtiin vaan uusia. Lasten kanssa ei vietetty aikaa, koska se oli ihan turhaa, paitsi silloin kun kerrottiin, että mitä kaikkea lapsen pitää tehdä saadakseen ruokansa tai silloin kun lapsille annettiin piiskaa.
Nykyään nämä mummelit paheksuu nuorempia äitejä välinpitämättömyydestä lapsia kohtaan, kun nämä äidit välillä käyttävät puhelintaan vauvan nukkuessa vaunuissa.
Meitä tosiaan kritisoi ikäpolvet jotka on kasvatuksen nimissä pahoinpidelleet lapsiaan sekä henkisesti että fyysisesti.
50-vuotias on laskutavan mukaan ihan samaa ikäpolvea kuin tämä Thuren ja ilmeisesti sinäkin? Eli pahoinpitelettekö te lapsianne vai arvosteletteko toisia vanhempia?
Mä olen 28 ja mua kritisoi 60-70 vuotiaat. Ei olla samaa ikäpolvea. Enkä ole kyllä 50-vuotiaiden kanssakaan samaa ikäluokkaa. Mun äiti on 53.
Jaa, miksiköhän kritisoivat? Ehkä ne 60-70-vuotiaat ovat olleet parempia vanhempia kuin sinä?
60- ja 70-vuotiaiden lapset juoksivat pihoilla ja kaduilla ilman vanhempien valvontaa, kulkivat myös omin päin päiväkotiin. Nelivuotiaat vahtivat pienempiä. Vauvoja nukutettiin vaunuissa kerrostalon pihalla (ei edes parvekkeella, jota ei ollut). Ei ollut mitään kypäröitä, turvavöitä eikä turvaistuimia. Lapsia sai kurittaa ruumiillisesti vuoteen -86.
Joo, mutta, sillon kun vanhemmat oli lasten kanssa niin niitä vahdittiin, komennettiin ja pidettiin hengissä. Pieni ero näihin nykyajan katatonisiin kännyn tuijottajiin, joilta lapset ei saa mitään turvaa eivätkä opi yhtään mitään tarpeellisia taitoja elämää varten.
Tollanen äiti on pahempi kuin mun lapsuudessa joku viikonloppujuoppovanhempi, joka sentään oli järjissään 5pv viikosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin viime viikolla ratikassa ja 1,5v. lapseni protestoi kovaan ääneen rattaissa istumista, niin n. vartin aikana kaksi vanhempaa ihmistä oli jakamassa tarpeettomia neuvojaan siitä, mitä protestoivalle lapselle pitäisi tehdä. Toisen mielestä lapsi pitäisi kasvattaa hiljaiseksi, ettei häiritse muita ratikassa, ja toisen mielestä lapselle olisi pitänyt antaa heti jotain ruokaa.
Hyvät neuvot sinänsä. Lapset kannattaa opettaa olemaan temppuamatta liikennevälineissä. Toisaalta taas lapsen huomio pitää kiinnittää muualle. Parhaat kasvatusmenetelmät tunnetusti on uhkailu, lahjonta ja kiristys.
Jaa 1,5-vuotiaan pitäisi handlata julkisen liikenteen kultainen käytösohjeisto?
Tutkimuksia voi tehdä aivan miten päin haluaa. Empiirinen tutkimus, johon me olemme jokainen pystyväisiä, kertoo juuri noita tutkimuksia päinvastaisia huomioita.
Ompa noloa käytöstä 35 vuotiaalta
Eli oliko tämä 50-vuotias nainen alkoholisti? Vanhus hän ei ainakaan ole. Eikä kenenkään asiatonta käytöstä tarvitse sietää, vaikka sinä tykkäät olla tuntemattomien sylkykuppina.