Is: bloggaaja Julia, 35, oli rauhassa vaunulenkillä, kunnes kuuli tuntemattoman naisen suusta erikoisen kommentin
Joku 50-vuotias nainen tuli ja sanoi, että sinä olet jo toinen äiti jonka näen tänään, joka katsoo puhelintansa samalla, kun kärrää lastansa. Että sinulla on kuule aika kallis lasti siinä.
Sanoin hänelle suoraan, että haista kuule v****, älä puutu mun asioihin. Ja hän tulee vielä sit samaan kauppaan mihin mä oon menossa ja jatkaa sitä käpättämistä, tilittää Thurén.
https://www.is.fi/viihde/art-2000008874169.html
🤯
Kommentit (1271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin joskus vilkaisen kännykkää tai jopa vastaan johonkin viestiin samalla kun työnnän vaunuja, missä lapsi nukkuu. Lähinnä teen tätä kävellessäni puistoissa, sisäpihalla tai hiljaisilla kaduilla ja silloin, kun vauhtini on hyvin rauhallinen. En siis tuijota puhelinta missään Mannerheimintietä ylittäessäni. Ja siis puhelinta katsoessakin katson sitä niin, että näen sivusilmällä tai välillä vilkaisten sinne suuntaan, mihin olen matkalla.
Tuntuisi erikoiselta, jos joku huomauttaisi minulle asiasta.
Samma här. Käsittääköhän nämä puhelimenkatsomisesta kauhistujat tai huomauttelijat lainkaan, miten kiinni äiti on siinä lapsessa? Kun vauva nukkuu vaunuissa niin se voi olla suunnilleen ainoa hetki päivän aikana, milloin äiti voi hetken huokaista ja ajatella jopa jotain omaa. Vaikka sitten katsoa puhelimesta vaikka ne viestit.
No jos puhelimen käytöstä huomattelevat on lähinnä vanhempia naisia, niin eiköhän nuo käsitä miten kiinni lapsissa on. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kuitenkin aika uusi ilmiö, joten kaikki nuo ikävät mummelit, jotka nuoria äippäraukkoja kritisoi, on itse tehneet liudan mukeloita ja heillä on lapsenlapsiakin, joita hoitavat hyvinkin paljon. Nuo mummot vaan muistaa ajan ennen nettiä ja somea, joten heillä on vähän enempi perspektiiviä elämään lasten kanssa, kuin nykyajan äippäliineillä.
Ainakin 20 vuotta takaperin vanhemmat sisarukset hoiti pikkusisarukset ja lapset sai olla keskenään pihalla, uimarannalla jne. Ei silloin oltu näin kiinni lapsissa todellakaan. Ja kaikilla ei ole isovanhempia lapsenvahtina koskaan.
Höpö höpö! Oma esikoinen on nyt 25 v ja ei silloinkaan pikkusisaruksia hoitaneet isommat tai pienet lapset yksin rannalla olleet. En edes minä, kohta 50 ole pienemmistä sisaruksista ollut vastuussa tai yksin uimarannalla ollut ennen kuin osasin hyvin uida kouluiässä. Oma 70 v äitini kyllä muistelee miten pienemmät uimataidottomatkin lähti isompien mukaan rantaan. Oikeasti tapahtui suuri muutos vanhemmuudessa esikoisen ja iltatähden välissä. Esikoisen aikana puistoiltiin ja vierailtiin toisissa lapsiperheissä, kuopuksen kohdalla toiset äidit puistossa tuijotti puhelimiaan lasten touhutessa omineen mitä halusivat. Lapset hakivat sitten huomiota meiltä, jotka olimme siellä lasten kanssa ja lapsia varten, meille näytettiin hiekkakakut, kerrottiin juttuja, tultin hakemaan leikkimään ja tultiin puhalluttamaan pipit. Kyllä valitettavan moni lapsi jää nykyään toiseksi vanhemman puhelimelle!
No sinä et ehkä sitten ollut äitini. Ja mitä tarkalleen ottaen äidit tekivät puistoillessaan? Juttelivat kaverinsa kanssako? Tätä ei saa nykyään tehdä, koska jutteleminen vie keskittymisen pois lapsesta ja mitä tahansa voi silloin tapahtua. Tämän opin tältä palstalta.
Äidit tuijottivat puhelintaan täysin sokeina milleen mitä ulkopuolella tapahtui. En tiedä somettivatko vai katsoivatko jotain sarjaa/elokuvaa vai mitä tekivät eikä kiinnostakkaan. Joka tapauksessa he eivät olleet lapsilleen läsnä eivätkö olisi huomanneet vaikka lapsi olisi juossut tielle tai puraissut kaveriaan. Me lasten kanssa oikeasti olevat saatiin ihastella sitten vieraiden lasten kanssakin perhosia ja hiekkakakkuja, opastaa olemaan purematta tai viemättä leluja kädestä, kuunneltiin ilot ja surut, ihasteltiin mäenlaskua ja kiipeämistaitoja. Toisaalta ihanaa kun vieraatkin lapset riemukkaasti juoksi kohti kun tultiin puistoon, toisaalta surullista etteivät he omille vanhemmilleen olleet kunnolla olemassa. Lupasin muutamaan kertaan viedä naapurin lastakin puistoon kun äidillä oli kuulemma menoa. Kotiin mennessä lapsi alkoi itkemään ja sanoi, mä en halua mennä kotiin kun täällä kukaan ei leiki mun kanssa :( Varmasti ihan kunnollinen koti muutoin, oli vaatteita ja ruokaa, turvaakin, mutta ei läsnäoloa ja leikkimistä.
Voi apua miten sivistymätön tyyppi. Siis onko tuollasen joku palkannut toimittajaksi? Ei kyllä ihan täysillä valoilla tuo tyttö kulje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä blokkaaja nolasi itsensä. Usein näkee pienten lasten äitejä keskittyneenä kännykkään. Juuri todistin junassa tilannetta, missä n. 2v tyttö yritti kiinnittää äitinsä huomion milloin mihinkin. Äiti ei ollut tietääkseen, jotain ynähdystä irtosi muutaman kerran. Tätä jatkui koko ajan, mitä samassa vaunussa olin. Ois tehnyt mieli sanoa, että lapsi on pieni niin vähän aikaa, että kannattaisi jutella ja vastata kysymyksiin. Joskus voi tulla aika, että lapsi ei enää halua jutella äitinsä kanssa. Mutta suljin suuni, koska ei tämä äiti sitä puhetta olisi hyvällä vastaanottanut.
Menisittekö motkottamaan jollekkin isälle näistä? Ette menisi. Tämä on taas vaan tällainen naisiin kohdistettu juttu. Naisten pitää käyttäytyä tietyllä tavalla tai ovat huonoja naisia.
Ei naisten, vaan äitien.
Nämä eivät ole synonyymejä.
Kyse ei ole äitiydestä tai vanhemmuudesta vaan naiseudesta. Koska isille ei tällaisia kommentteja kommentoida.
Kyllä muuten kommentoidaan, jos liikkuvat lasten kanssa. Ainakin minun miehelle oli joku tätyli tullut papattamaan kun taaperolla ei ollut hattua päässä. No ei ollut ei, kun se kiskoi sen välittömästi päästään. Puolipilvinen +15 sää, ei ollut akuuttia vaaraa paleltua tai saada auringonpistosta. Jotkut kokee tarpeelliseksi olla vielä enemmän huolissaan miesten lastenhoitotaidoista kuin naisten, ja siis "ystävällisesti neuvoa" asioissa.
Minä taas olen saanut kuulla että palellutan lapsen kun hiihdin lapsi siihen tarkoitetussa ahkiossa, nollakelissä ja auringonpaisteessa. Kuulemma joku on joskus paleltunut hiihtovaelluksella Lapissa, joten lapsen kanssa hiihtäminen on vaarallista.
No ihan oikeasti vauva kuoli hiihtovaelluksella kun oli ahkiossa. Oli sekin lapsi ollut paksusti puettu ja kaiken maailman porontaljat alla. Aatelkaa asiaa niin, että kuinka nopeasti tulee itselle kylmä nollakelissäkin, jos seisoskelee paikallaan, saati että makaisi maassa. Tuollaisessa ahkiossa makoillessaan se lapsi on periaatteessa jäisen maan pinnalla. Äkkiä ne paksuimmatkin pediksi laitetut taljat yms. jäätyy kun pienen lapsen ruumiinlämpö ei niitä riitä pitämään lämpimänä. Tää nyt varmaan toisten elämään, asioihin ja lastenhoitoon puuttumista ja "tätiselittämistä", mutta kannattaa oikeasti miettiä kuinka pitkään lastaan jossain ahkiossa perässään vetää, vaikka sää tuntuisi itsestä kuinka lämpimältä. Sinä liikut, sun oma kroppasi tuottaa lämpöä koko ajan. Jos itsellä olisi vielä pieniä lapsia ja ne tahtoisin ottaa hiihtolenkille mukaan, laittaisin pikemmin kantoreppuun ja oman takin sisälle. Silloin mun oman kropan tuottama lämpö pitäisi vauvankin lämpimänä.
jos ahkiossa on lampaantaljakin eristeenä ja lapsi siellä paleltuu, niin talja on laitettu väärinpäin. Me kävimme usein talvisin hiihtämässä Lapisssa perheen kanssa ja kun me lapset olimme pieniä, meidät laitettiin ahkioon istumaan. Muistan sen, että aika usein sai huudella, että äiti/isi, mulla on liian kuuma.
En tiedä mitenpäin talja oli ollut. Vauva kuitenkin paleltui kuoliaaksi. Sinä kuitenkin olet hiihtoreissuilla ollut jo sen ikäinen, että olet pystynyt kommunikoimaan sanallisesti vanhempasi kanssa ja myös istunut, eli olet varmaan tavallaan liikkunut muutenkin, huitonut käsillä yms. mitä pienet lapset vaikkapa pulkassa istuessaankin tekevät. Tämä kuollut lapsi oli vauva. Maasta hohkaa niin kylmyys kuin lämpö. Sen tuntee joutuessaan esim. sitomaan kengännauhojaan joko kovalla pakkasella tai helteellä. Itse aikuisena kahdella jalalla liikkuessaan sitä ei muuten niin helposti huomaakaan. Jos itsestä kuitenkaan ei tunnu kovin houkuttelevalle ajatus käydä makaamaan maahan edes nollakelillä, niin siitä voi lähteä miettimään, onko se vauvalle hyväksi.
retkeilemme perheen kanssa aika paljon ja ollaan retkeilty silloinkin, kun lapset olivat vauvoja, nollakeleilläkin (ollaan oltu talviöinö yötäkin ulkona, se on hyvin helppoa, kun hankkii oikeanlaiset tarvikkeet eikä kylmä tule). Vauvoilla on se hyvä puoli, että nekin osaavat kommunikoida, vaikka eivät osaakaan sanoittaa, että äiti mulla on kuuma/kylmä, ne kommunikoivat äänähdyksillä ja itkulla. Kun osaa pukea vauvan ja ymmärtää miten puetaan lämpimästi, niin ei siellä ahkiossa kylmä tule. kenkävertaus ei ole hyvä sikäli, että sitä ei voi verrata lampaantaljaan tai vaikka porontaljaan.
En vertaa kenkiä taljaan, vaan tarkoitan sitä, että nauhoja solmiessa kun itse kumartuu lähemmäs maan pintaa, huomaa helpommin kuinka kuuma/kylmä siellä on. Tarkoitan maasta hohkaavaa kylmyyttä tässä. En tiedä, miten tuo onnettomuus pääsi tapahtumaan, mutta kun syytteitä ei nostettu, niin oletan ettei vanhempien toiminnassa ja varusteissa sinänsä ollut mitään vialla. Niin vain kuitenkin kävi, että vauva oli jäätynyt kuoliaaksi. Itseä tuo uutinen järkytti hyvin paljon, ja olen usein miettinyt miten kamalaa tuon on täytynyt olla vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin katson välillä puhelinta, kun työnnän nukkuvaa vauvaa vaunuissa. Toki teen myös muuta, kuten katselen maisemia, nyt kukkivia syreenejä, kauppojen näyteikkunoita ja ohi kulkevia ihmisiä. Tietty ajoitan sen katsomisen johonkin rauhalliseen paikkaan, missä ei ole mitään välintöntä vaaraa. Puhelimeni ei myöskään ole niin suuri, että se täyttäisi koko näkökenttäni eteenpäin, joten näen varsin hyvin eteen, vaikka tarkannäön alueeni kävisikin välillä puhelimen näytöllä.
Täällä on turha selittää tuollaista, miten ajoittaa puhelimen katsomisen rauhalliseen paikkaan ja pystyy kyllä tarvittavan määrän huomioimaan lastaan ja ympäristöään. Eihän tuollaista maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua tässä ketjussa ymmärretä kun kaikki täällä on mustavalkoista ja lisäksi ymmärretään pahimman kautta ja siksi "sääntöjä" täytyy noudattaa 100% aina ja kaikkialla ettei vaan tule tehdyksi väärin. Jos kävellessä vilkaisetkin puhelinta niin olet samantien muihin törmäilevä vaarallinen zombie.
Niin tuttua. Viimeksi viime viikolla olin metrossa 1v. lapsen kanssa tulossa neuvolasta. Lapsi istui rattaissa rauhassa selaten pehmokirjaa ja minä selasin puhelimesta ihan vaan whatsappin viestisuman sekä sähköpostiruuhkaa ja päivän uutisia. Vähän ennen kuin oltiin jäämässä pois, kyytiin tuli vanhempi nainen, joka tosin oli varmaan jo 80v., joka ihan aluksi tunki eteeni sanoen, että väistäs vähän niin minä pääsen istumaan. Vinkkasin sitten, että ihan vieressä on myös ihan vapaita paikkoja, siellä on hyvin tilaa. Jotain kunnioituksesta ja kiittämättömyydestä jupisten nainen sitten meni istumaan tyhjälle paikalle.
Koko loppumatkan ajan kuului jotain jupinaa vähän väliä. Sitten kun oltiin jäämässä pois, niin nainen alkoi kovaan ääneen paasata, että mikä siinä on, kun nykyään pitää olla aina kännykkä kädessä, vaikka on lapsiakin. Että ei se mitään oikeaa elämää ole. Naurahdin ja toivotin parempaa päivänjatkoa. Rankempana päivänä olisin sanonut ehkä jotain muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla olis omakin äiti sanonut minulle, jos vaunulenkilläkään ei voi olla ilman puhelinta naaman edessä.
Eli nykyään ei voi enään katsoa nopeasti viestiä ja vastata? Esim jos lapsen isä kysyymitä tuo kaupasta en saa vastata vaaan odotutan 30 min että vastaan.
Ei saa. Tai jos läheisesi makaa sairaalassa ja hänen voinnistaan ilmoitetaan viestillä, et saa lukea sitä mikäli kävelet ulkona. Ja olet siis pienen lapsen äiti. Jos olisit lapseton tai vaikka isä, ongelmaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tapauksen kommentit kertovat hyvin, miten eri tavalla ikäpolvet suhtautuvat tähän asiaan. Jodelissa porukka Julian puolella, täällä ihmiset tuomitsevat.
Kyllä. Bloggarin toiminnassa on vikaa, mutta paljon enemmän vikaa on näissä vanhemmissa naishenkilöissä. Ei ihme että nykyäidit uupuu kun tosiaan kaikki mitä tekee on väärin ja sitten näin iso määrä ihmisiä kokee oikeudekseen puuttua muiden asioihin. Ja ollaan muka lapsesta huolissaan.
Olen monta kertaa nähnyt yksinäisen lapsen pulassa. Ikinä en ole nähnyt 50-60v ikäisen auttavan itkevää yksinäistä lasta. Milleniaalit, teinit ja sellaiset supervanhat mummot auttaa kyllä.
Eli siis johtopäätös on edelleen se että tietyn ikäisillä on niin huono itsetunto, että nuorempia on päästävä morkkaamaan jotta saa päivittäisen egobuustinsa.
Olen tuollainen tietynikäinen nainen ja saanut aikana pienten lasten äitinä kaikenmaailman neuvoja ja tökeryyksiä eri ihmisiltä. Ihmetyttää ja surettaa, miksi juuri minun ikäiseni on niin kovan vihan kohteena. Vietän mukavaa elämää, enkä häiritse ketään. Autan, jos täytyy. Miksi juuri ikä tekisi ihmiselle huonon itsetunnon?
No miksi tietyn ikäiset ihmiset nälvii ihan harrastuksena nuoria äitejä? Puhdasta ilkeyttäkö se onkin?
Jos olet nuori äiti, osaatko kertoa, miten usein tällaista nälvintää tapahtuu. Siis livenä. Olen 57-vuotias nainen, eikä tulisi mieleenkään sanoa mitään.
Viikottain. Näin nuorena äitinä voin kertoa. Ja siis nimenomaan siitä että lapsella on/ei ole aurinkolaseja, kenkiä, se sanoo mitä tultiin kaupasta ostamaan, katson viestiä tai bussiaikataulua puhelimelta, laitan kaverille viestiä että myöhästyttiin bussista eli myöhästytään tapaamisesta, vastaan miehelle mitä tarvitsee kaupasta ym. Tuollaisesta kaikesta turhasta.
Oli kyllä sydäntä särkevä katsoa eräskin päivä ravintolassa, kun nuori äiti siellä vaan kännykkää tuijotti, kun lapsi parka toistuvasti, siis todellakin toistuvasti olisi halunnut näyttää hänelle leikkiään ja ottaa kontaktia. Tämä äityliini, ei edes vilaissut lasta päin. Tuntui henkiseltä pahoinpitelyltä koko tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa, että vanhempi väestö kuvittelee puhelimen selaamisen olevan AINA turhaa somettelua. Olisiko hyväksyttävämpää lukea kauppalistaa paperilta, tarkistaa neuvola-aikaa paperikalenterista tai vastaavaa? Itse sometan kotona ja kadulla hoidan vain välttämättömät jutut. Sattumoisin kaikki on puhelimessa nykyään.
Thurénin reaktio oli myös asiaton, mutta ymmärrän häntä, koska itsekään en järkytykseltäni aina keksi nasevimpia vastauksia heti.
ihan äkkiseltään en keksi mitään asiaa, mitä pitäisi _kadulla kulkiessa_ puhelimesta tarkistaa. No ehkä, jos olisi elinsiirtojonossa ja tulisi ilmoitus, että nyt heti sairaalaan, mutta kuulemma nekin asiat hoidetaan ihan soittamalla. Kauppalistan teen kaupan omaan sovellukseen, tai sitten muuhun ostoslistasovellukseen eikä näin kaupassakaan tarvitse näprätä kännykkää: sen voi vaikka laittaa vaunujen päälle, tai ostoskärryihin ja lukea siitä. joskus saan kaupassa älykärryt ja siinä on vieläkin helpompi ostella. edellisenä iltana tarkistan aina seuraavan päivän menot ja sovitut tapaamisajat. Muistissa ne pysyy, jos ei pysy, olisi syytä miettiä onko jotain muistihäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa, että vanhempi väestö kuvittelee puhelimen selaamisen olevan AINA turhaa somettelua. Olisiko hyväksyttävämpää lukea kauppalistaa paperilta, tarkistaa neuvola-aikaa paperikalenterista tai vastaavaa? Itse sometan kotona ja kadulla hoidan vain välttämättömät jutut. Sattumoisin kaikki on puhelimessa nykyään.
Thurénin reaktio oli myös asiaton, mutta ymmärrän häntä, koska itsekään en järkytykseltäni aina keksi nasevimpia vastauksia heti.ihan äkkiseltään en keksi mitään asiaa, mitä pitäisi _kadulla kulkiessa_ puhelimesta tarkistaa. No ehkä, jos olisi elinsiirtojonossa ja tulisi ilmoitus, että nyt heti sairaalaan, mutta kuulemma nekin asiat hoidetaan ihan soittamalla. Kauppalistan teen kaupan omaan sovellukseen, tai sitten muuhun ostoslistasovellukseen eikä näin kaupassakaan tarvitse näprätä kännykkää: sen voi vaikka laittaa vaunujen päälle, tai ostoskärryihin ja lukea siitä. joskus saan kaupassa älykärryt ja siinä on vieläkin helpompi ostella. edellisenä iltana tarkistan aina seuraavan päivän menot ja sovitut tapaamisajat. Muistissa ne pysyy, jos ei pysy, olisi syytä miettiä onko jotain muistihäiriötä.
se että sinulla on harvinaisen huono mielikuvitus on kyllä ihan sinun oma henkilökohtainen ongelmasi. Koita pärjäillä.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti itselläkin olisi haistattelut lähellä vastaavassa tilanteessa. Uskomattoman törkeää käytöstä tältä huomauttajanaiselta.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kuulen tällaisesta käytöksestä. Aivan kuin pienten lasten äidit olisivat vapaata riistaa jota saa arvostella, tuomita ja nälviä ilman mitään rajaa. Eihän tuollaiset huomauttajanaiset näe arvostelunsa kohdetta kuin pienen hetken ajan, eivätkä he tiedä heistä tai heidän elämästään yhtään mitään. Puhelin voi olla kädessä siksi, että siihen on juuri tullut viesti johon täytyy reagoida, tai on tai navigoimassa jonnekin tai vaikka lukemassa kauppalistaa.
Ei se, että käyttää puhelinta juuri sillä hetkellä, tarkoita sitä, että henkilö olisi ongelmakäyttäjä. Aivan samalla logiikalla joku voisi mennä baarin terassille huutelemaan satunnaisille viininlipittäjille, että te olette kaikki ongelmakäyttäjiä kun näen teidät täällä lasi kourassa.
No kun sellaisille viininlipittäjille ei uskalla äpättää, ovat isoja ja humalassa. Kävelin joskus ohi puiston, jonka nurmikolla maistissa istuskelivat nuoret aikuiset isoin joukoin juhlavassa tunnelmassa. Parivuotias lapseni kädestä pitäen huvitti itseään kävelemällä tasapainoillen katukiveyksen kanttia pitkin. Tuli joku valittajamummo avautumaan, että enhän vain anna lapseni tallata nurmikkoa (en antanut, ihan vain sitä kanttia käveli). Niille nurmikkoa takamuksillaan lyttääville ei sanonut mitään. Tämäkin kerta kertoo kaiken olennaisen valittajamummojen syvimmästä olemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä siis ihmiset keskustelupalstalla valittaa toisten someilusta!
Nykypäivänä kaikki asiat on netissä. Menkää nyt syvälle itseenne ja motiiveihinne, jos koette että lapsen kielellinen kehitys häiriintyy kun joku äiti katsoo jotain kännykkää lapsen seurassa.
Minullekin joku vanhempi ukkeli otti asiakseen kuittailla, kun vauva sylissä katsoin ajomatkaa hotellille muuta perhettä odotellessani. Ihan oikeasti, motiivi on naisten ja äitien kyttäys, ei muuta.
Ei mulle tulis mieleenkään notkua kännykällä vauva sylissä, sori. Jos kytätöön ja huimautellaan, voi joskus miettiä onkohan se vika sittenkin itsessä. Äitin pitäisi olla hereillä kun liikkuu liikenteessä pikkulasten kanssa, naama kännykässä on sama kuin ois vetänyt pullon vodkaa, niin pihalla nää kännyäidit on ympäristöstään. Kännyäidit on nykyajan känniäidit. Hyvä että jotkut uskaltaa näitä herätellä.
Tässä taas esimerkki siitä kun ymmärretään asiat pahimman kautta. Tarpeellisen tiedon selvittäminen eli matka hotellille on kännykällä "notkumista". :D Olisiko ollut parempi/pahempi jos äiti olisi soittaen pyytänyt joltakulta neuvoa? Äiti ei saa koskeakaan puhelimeen samaan aikaan kun vauva on sylissä? Vai mikä on pointtisi?
Kyllä noissa huomauttelijoissa on varmasti edellisen kommentoijan kaltaisia jotka vetävät mutkat suoriksi, päättelevät omiaan ja valittavat täysin turhasta.
Nykyään elämä ilman puhelinta on kyllä aika vaikeaa, kun käytännössä kaikki hoidetaan sitä kautta.
Siellä on kalenteri, postit ja viestit. Sitä kautta varataan neuvola- ja lääkäriajat. Lisäksi siellä mm. ilmoittaudutaan vauvaryhmään, tarkistetaan tilin saldoa ja päivän säätä, sekä ostetaan vaikka matkalippuja tai tehdään ruokaostoksia.
On se kummallista, että ihmiset usein katseleen jotainn puhelimestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa milleniaaleissa on jotain pahasti vialla. Ei pahalla, mutta tuntuu että 70-luvulla syntyi viimiset tervejärkiset ihmiset. Sen jälkeisten taso laskenut kuin lehmän häntä.
Mikähän vika niissä muuten niin täydellisissä ihmisissä on, että saivat niin epäkelpoa jälkikasvua?
En tiedä mutta järjentaso on huomattavasti laskenut milleniaaleista alkaen. Puuttuu sellanen maalaisjärki kokonaan. Ratsastetaan jossain linnunradalla sateenkaaripilvessä yksisarvisen selässä. Joku ruuvi puuttuu mikä vielä 70-luvulla syntyneille asennettiin.
Kumma kun ne 70-luvulla syntyneet on silti ruuveineen niin tyytymättömiä vähän kaikkeen.
Miksei oltaisi kun järjenkäyttö alkaa olla täysin hukassa tästä maailmasta näiden fanaattisten kuplissaan elävien milleniaalien avustuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa, että vanhempi väestö kuvittelee puhelimen selaamisen olevan AINA turhaa somettelua. Olisiko hyväksyttävämpää lukea kauppalistaa paperilta, tarkistaa neuvola-aikaa paperikalenterista tai vastaavaa? Itse sometan kotona ja kadulla hoidan vain välttämättömät jutut. Sattumoisin kaikki on puhelimessa nykyään.
Thurénin reaktio oli myös asiaton, mutta ymmärrän häntä, koska itsekään en järkytykseltäni aina keksi nasevimpia vastauksia heti.ihan äkkiseltään en keksi mitään asiaa, mitä pitäisi _kadulla kulkiessa_ puhelimesta tarkistaa. No ehkä, jos olisi elinsiirtojonossa ja tulisi ilmoitus, että nyt heti sairaalaan, mutta kuulemma nekin asiat hoidetaan ihan soittamalla. Kauppalistan teen kaupan omaan sovellukseen, tai sitten muuhun ostoslistasovellukseen eikä näin kaupassakaan tarvitse näprätä kännykkää: sen voi vaikka laittaa vaunujen päälle, tai ostoskärryihin ja lukea siitä. joskus saan kaupassa älykärryt ja siinä on vieläkin helpompi ostella. edellisenä iltana tarkistan aina seuraavan päivän menot ja sovitut tapaamisajat. Muistissa ne pysyy, jos ei pysy, olisi syytä miettiä onko jotain muistihäiriötä.
No sä olet yksi pyhimys. Mä olen niin huono äiti ja niin huonon miehen kanssa lapset tehnyt, että välillä kun ollaan kävelemässä lasten kanssa mies pistää viestiä että on kaupassa tarviiko jotain erityistä ja sitten, paska äiti kun olen, saatan vastata että vessapaperi, vaipat ja suodatinpaperi on loppu.
Mulla on myös paskat kaverit jotka saattaa laittaa viestiä että myöhästyvät tai joille minä, edelleen paskana äitinä, saatan laittaa viestiä että me myöhästytään.
Vaikka voishan mies odottaa kaupassa vaikka tunnin että ollaan pisteessä jossa voin vastata ja huomaahan se kaveri ilmoittamattakin jos myöhästytään bussista ja tapaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä blokkaaja nolasi itsensä. Usein näkee pienten lasten äitejä keskittyneenä kännykkään. Juuri todistin junassa tilannetta, missä n. 2v tyttö yritti kiinnittää äitinsä huomion milloin mihinkin. Äiti ei ollut tietääkseen, jotain ynähdystä irtosi muutaman kerran. Tätä jatkui koko ajan, mitä samassa vaunussa olin. Ois tehnyt mieli sanoa, että lapsi on pieni niin vähän aikaa, että kannattaisi jutella ja vastata kysymyksiin. Joskus voi tulla aika, että lapsi ei enää halua jutella äitinsä kanssa. Mutta suljin suuni, koska ei tämä äiti sitä puhetta olisi hyvällä vastaanottanut.
Menisittekö motkottamaan jollekkin isälle näistä? Ette menisi. Tämä on taas vaan tällainen naisiin kohdistettu juttu. Naisten pitää käyttäytyä tietyllä tavalla tai ovat huonoja naisia.
Ei naisten, vaan äitien.
Nämä eivät ole synonyymejä.
Kyse ei ole äitiydestä tai vanhemmuudesta vaan naiseudesta. Koska isille ei tällaisia kommentteja kommentoida.
Kyllä muuten kommentoidaan, jos liikkuvat lasten kanssa. Ainakin minun miehelle oli joku tätyli tullut papattamaan kun taaperolla ei ollut hattua päässä. No ei ollut ei, kun se kiskoi sen välittömästi päästään. Puolipilvinen +15 sää, ei ollut akuuttia vaaraa paleltua tai saada auringonpistosta. Jotkut kokee tarpeelliseksi olla vielä enemmän huolissaan miesten lastenhoitotaidoista kuin naisten, ja siis "ystävällisesti neuvoa" asioissa.
Minä taas olen saanut kuulla että palellutan lapsen kun hiihdin lapsi siihen tarkoitetussa ahkiossa, nollakelissä ja auringonpaisteessa. Kuulemma joku on joskus paleltunut hiihtovaelluksella Lapissa, joten lapsen kanssa hiihtäminen on vaarallista.
No ihan oikeasti vauva kuoli hiihtovaelluksella kun oli ahkiossa. Oli sekin lapsi ollut paksusti puettu ja kaiken maailman porontaljat alla. Aatelkaa asiaa niin, että kuinka nopeasti tulee itselle kylmä nollakelissäkin, jos seisoskelee paikallaan, saati että makaisi maassa. Tuollaisessa ahkiossa makoillessaan se lapsi on periaatteessa jäisen maan pinnalla. Äkkiä ne paksuimmatkin pediksi laitetut taljat yms. jäätyy kun pienen lapsen ruumiinlämpö ei niitä riitä pitämään lämpimänä. Tää nyt varmaan toisten elämään, asioihin ja lastenhoitoon puuttumista ja "tätiselittämistä", mutta kannattaa oikeasti miettiä kuinka pitkään lastaan jossain ahkiossa perässään vetää, vaikka sää tuntuisi itsestä kuinka lämpimältä. Sinä liikut, sun oma kroppasi tuottaa lämpöä koko ajan. Jos itsellä olisi vielä pieniä lapsia ja ne tahtoisin ottaa hiihtolenkille mukaan, laittaisin pikemmin kantoreppuun ja oman takin sisälle. Silloin mun oman kropan tuottama lämpö pitäisi vauvankin lämpimänä.
jos ahkiossa on lampaantaljakin eristeenä ja lapsi siellä paleltuu, niin talja on laitettu väärinpäin. Me kävimme usein talvisin hiihtämässä Lapisssa perheen kanssa ja kun me lapset olimme pieniä, meidät laitettiin ahkioon istumaan. Muistan sen, että aika usein sai huudella, että äiti/isi, mulla on liian kuuma.
En tiedä mitenpäin talja oli ollut. Vauva kuitenkin paleltui kuoliaaksi. Sinä kuitenkin olet hiihtoreissuilla ollut jo sen ikäinen, että olet pystynyt kommunikoimaan sanallisesti vanhempasi kanssa ja myös istunut, eli olet varmaan tavallaan liikkunut muutenkin, huitonut käsillä yms. mitä pienet lapset vaikkapa pulkassa istuessaankin tekevät. Tämä kuollut lapsi oli vauva. Maasta hohkaa niin kylmyys kuin lämpö. Sen tuntee joutuessaan esim. sitomaan kengännauhojaan joko kovalla pakkasella tai helteellä. Itse aikuisena kahdella jalalla liikkuessaan sitä ei muuten niin helposti huomaakaan. Jos itsestä kuitenkaan ei tunnu kovin houkuttelevalle ajatus käydä makaamaan maahan edes nollakelillä, niin siitä voi lähteä miettimään, onko se vauvalle hyväksi.
retkeilemme perheen kanssa aika paljon ja ollaan retkeilty silloinkin, kun lapset olivat vauvoja, nollakeleilläkin (ollaan oltu talviöinö yötäkin ulkona, se on hyvin helppoa, kun hankkii oikeanlaiset tarvikkeet eikä kylmä tule). Vauvoilla on se hyvä puoli, että nekin osaavat kommunikoida, vaikka eivät osaakaan sanoittaa, että äiti mulla on kuuma/kylmä, ne kommunikoivat äänähdyksillä ja itkulla. Kun osaa pukea vauvan ja ymmärtää miten puetaan lämpimästi, niin ei siellä ahkiossa kylmä tule. kenkävertaus ei ole hyvä sikäli, että sitä ei voi verrata lampaantaljaan tai vaikka porontaljaan.
En vertaa kenkiä taljaan, vaan tarkoitan sitä, että nauhoja solmiessa kun itse kumartuu lähemmäs maan pintaa, huomaa helpommin kuinka kuuma/kylmä siellä on. Tarkoitan maasta hohkaavaa kylmyyttä tässä. En tiedä, miten tuo onnettomuus pääsi tapahtumaan, mutta kun syytteitä ei nostettu, niin oletan ettei vanhempien toiminnassa ja varusteissa sinänsä ollut mitään vialla. Niin vain kuitenkin kävi, että vauva oli jäätynyt kuoliaaksi. Itseä tuo uutinen järkytti hyvin paljon, ja olen usein miettinyt miten kamalaa tuon on täytynyt olla vanhemmille.
tuollaisen uutisen löysin, mutta siinä ei mainittu, että vauva oli jäätynyt kuoliaaksi, vaan että vauva kuoli matkalla. Ruumis voi toki jäätyä sen kuoleman jälkeen. https://yle.fi/uutiset/3-5710521
(ja siksi vauvat ja pulkassakin lyhyempiäkin matkoja kulkevat lapset puetaan lämpimästi, koska maasta hohkaa kylmää. Sen pukemisen tarkoitus on saada eristyskerroksia maan ja ihon väliin. Mitä enemmän ja/tai paremmat eristeet, sitä hitaammin kylmettyy.)
Vierailija kirjoitti:
Miksi Julia Thuren halusi ventovieraan 50 vuotiaan naisen haistelevan hänen vittuaan?
Ehkä kiima iski päälle kesken vauvan ulkoilutuksen ja oli pakko saada joku nuuskuttelmaan ja nuolemaan. Itse olisin soittanut poliisit jos joku tulee ehdottelemaan tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Niin tuttua. Viimeksi viime viikolla olin metrossa 1v. lapsen kanssa tulossa neuvolasta. Lapsi istui rattaissa rauhassa selaten pehmokirjaa ja minä selasin puhelimesta ihan vaan whatsappin viestisuman sekä sähköpostiruuhkaa ja päivän uutisia. Vähän ennen kuin oltiin jäämässä pois, kyytiin tuli vanhempi nainen, joka tosin oli varmaan jo 80v., joka ihan aluksi tunki eteeni sanoen, että väistäs vähän niin minä pääsen istumaan. Vinkkasin sitten, että ihan vieressä on myös ihan vapaita paikkoja, siellä on hyvin tilaa. Jotain kunnioituksesta ja kiittämättömyydestä jupisten nainen sitten meni istumaan tyhjälle paikalle.
Koko loppumatkan ajan kuului jotain jupinaa vähän väliä. Sitten kun oltiin jäämässä pois, niin nainen alkoi kovaan ääneen paasata, että mikä siinä on, kun nykyään pitää olla aina kännykkä kädessä, vaikka on lapsiakin. Että ei se mitään oikeaa elämää ole. Naurahdin ja toivotin parempaa päivänjatkoa. Rankempana päivänä olisin sanonut ehkä jotain muutakin.
Silloin kun nuo eivät ole kyttäämässä naapureita pitsiverhojensa takaa, aukovat päätään tuntemattomille ihmisille julkisilla paikoilla. On siinäkin rouvilla harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä sydäntä särkevä katsoa eräskin päivä ravintolassa, kun nuori äiti siellä vaan kännykkää tuijotti, kun lapsi parka toistuvasti, siis todellakin toistuvasti olisi halunnut näyttää hänelle leikkiään ja ottaa kontaktia. Tämä äityliini, ei edes vilaissut lasta päin. Tuntui henkiseltä pahoinpitelyltä koko tilanne.
Kun viettää lapsensa kanssa 24/7 vapaa-aikansa niin edes ravintolassa haluaisi keskittyä hetken johonkin muuhun. Edes puhelimeen.
Ei mulle tulis mieleenkään notkua kännykällä vauva sylissä, sori. Jos kytätöön ja huimautellaan, voi joskus miettiä onkohan se vika sittenkin itsessä. Äitin pitäisi olla hereillä kun liikkuu liikenteessä pikkulasten kanssa, naama kännykässä on sama kuin ois vetänyt pullon vodkaa, niin pihalla nää kännyäidit on ympäristöstään. Kännyäidit on nykyajan känniäidit. Hyvä että jotkut uskaltaa näitä herätellä.