Lue keskustelun säännöt.
Minun ensimmäinen synnytys, toista ei tullut
07.06.2022 |
Kotona alkoivat supistelut. En osannut erottaa välejä joita laskisi. Tulivat niin epäsäännöllisesti ja ryppäinä.
Sairaalaan lähdettiin kun en kestänyt enää (supistuksia 4h kotona).
Makasin siellä jossain synnyttämään tulevien odottelutilassa sängyssä. Itkin ja vaikeroin jatkuvaa kipua (3,5h).
Hoitaja kävi kyllästyneenä sanomassa että supistaessa koita hengittää vaan puhaltaen, valittaminen ei auta. Ja että tässä menee vielä tunteja, ensisynnyttäjä kun olen.
Sanoi sitten että katsotaan nyt sitten mikä on tilanne.
Kohdunsuu oli täysin auki.
Oho, sanoi vaan ja sanoi että huuhtelun aika.
Kävi hakemassa peräruiskeen, pisti sen ja käski odottaa hetken. En osannut kyseenalaistaa tätä, makasinhan kovissa kivuissa sängyllä.
Muutaman minuutin kuluttua tuli tunne että pakko mennä. Pieni vessa oli hoitajien pöydän vieressä. Siinä sitten istui kaksi hoitajaa ja minä ohuen oven takana perä raikaen räjäytin pönttöön kaiken. Tämä oli se hetki jolloin häveliäisyyden rippeetkin menivät.
Jouduin kävelemään synnytyssaliin vaikka tuskin pystyssä pysyin kivuiltani.
Kätilö sanoi, kohtahan tuo syntyy, ei tässä kipulääkitystä enää ehdi.
Oksitosiiniä lisättiin ja lisättiin. Supistukset olivat jatkuvia, ilman taukoja.
Lääkäri kutsuttiin, josko sittenkin kohdunkaulan puudutusta. Lääkäri tuli, katsoi ja totesi ettei pysty enää laittamaan.
Lisää oksitosiinia. Nyt se kyllä saa luvan syntyä.
Toinen kätilö tulee painamaan vatsasta kun ponnistan. Jatkuva kipu nousee järjettömäksi.
Vauva syntyy (salissa yli4h).
Kätilö huolehtii vauvasta ja minä makaan liikkumatta. Vauva tuodaan syliini ja saan syötävää jota en pysty tosin syömään. Hetken kuluttua kätilö pyytää menemään suihkuun ja noustessa sängystä pyörryn lattialle. Herään sängystä kun kätilö ja opiskelija herättelevät. Vuosin ilmeisesti todella paljon verta.
Kätilö pesee minut sängyssä ja aloittaa tikkaamisen. En tunne mitään.
Osastolle päästessä nukahdan ja vauva viedään hoitajien huomaan.
Kuusi vuotta synnytyksestä. Edelleenkin ajatus uudelleen synnyttämään joutumisesta hirvittää. Pyörällä en voi enää ajaa, välilihan leikkausarven kohta kipeytyy. Seksi sai jäädä. Sisäosan tikkaus veti ihoa vinoon niin että on kireä ja pienikin hankaus ärsyttää ihon.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, hyvä muistutus taas sille miksi en halua lapsia.
Tätähän ap haki aloituksellaan. Onnea vain provoon uskomisesta. Tällaista ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen synnytyksen jälkeen osastolla ollut tietää hyvin miten karmeaa sapuskaa siellä on. Aamupalaksi tuodaan jotain veteen tehtyä puuroa, sen kylkeen mössöleipä jonka päälle saa ehkä keijulevitettä ja oikein hyvällä tuurilla kälysen juustosiivun. Palaudu siinä synnytyksestä sitten. Kyllä oli taivaallista päästä kotiin syömään.
Ei pidä paikkaansa ainakaan Kokkolassa, todella hyvää ja monipuolista ruokaa, aina jälkiruuista ja kahvipullista lähtien! Kahdesti olen synnyttänyt ja ensimmäinen oli sektio, jolloin ruoka tuotiin sänkyyn, ja sitä tuotiin aina niin paljon että oikein hävetti kun en jaksanut syödä kaikkea. Keittiöstä sai myös hakea pientä välipalaa vapaasti jos ruualle ei jostain syystä ehtinyt. Myös kätilöt olivat todella ihania molemmilla kerroilla, lukuunottamatta yhtä joka oli turhan virkaintoinen ja tungetteleva. Kaikin puolin ihana paikka!
Voin samaistua kokemukseesi ap.
Haaveilin suuresta perheestä. Ainokaiseni syntymä oli kuitenkin hirveä kokemus.
Yritin päästä osastolle kun supistuksia tuli tiheästi. Käskettiin odottaa vielä.
No, kuinkas ollakaan, lapsi syntyi kotona, ennenkuin lanssi ehti paikalle.
Lähdimne sairaalaan, joissa minua paikannut kätilö haukkui pystyyn "kotisynnytyksestä".
Olin sekaisin ja shokissa. En kyennyt puolustamaan itseäni verbaalisesti.
Ommellessaan minua, hän ei vastannut mitän, kun kysyin vaurioiden määrästä.
Sama meno jatkui sen 3 päivää, mitä olimme osastolla. Lähtiessä kukaan ei käynut läpi kanssani synnytyskertomusta. Olisin halunnut kotiutuessa ns. nollata tilanteen ja kokemuksen, mutta ei.
Tästä aikaa nyt neljä vuotta, enkä halua enää ikinä synnyttää uudelleen, ainakaan Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Itselleni annettiin p-ruiske väkisin, vaikka KIELSIN. Myös karvat ajeltiin varoittamatta. Myös minun paperini luettiin vasta tunteja saapumisen jälkeen. Siinä välissä minulle ehdittiin syöttää unilääkkeitä(!) koska puhuttiin että joudun vielä osastolle odottelemaan. Lopputuloksena oli 10 päästä sininen vauva ja minulla elinikäiset vaurioit, joita ei tähän päivään mennessä olla suostuttu tutkimaan ja korjaamaan. Hauska yksityiskohta: tikit aukesivat kotona, minut kirjaimellisesti naurettiin pihalle päivystyksestä ja jäi kaviteetti, joka oli yhtäjaksoisesti tulehtuneena 1,5 vuotta, ennen kuin opiskelijaterveydenhuollon ystävällinen lääkäri tyhjensi sen ja määräsi vahvan antibioottikuuri. Istuessa vamma tuntui ehkä 10 v. ajan.
Järkyttävää! En ikinä synnytä perhana.
Suurimmalla osalla viime vuosien aikana synnyttäneistä ystävistäni/sukulaisistani on erittäin huonot kokemukset synnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei kuulosta pelottelulta, vaan traumalta. Ei tuo nyt niin kaukana ollut omasta kokemuksesta, ettenkö uskoisi voivan noinkin jollekin sattuvan. Oma ensimmäinen synnytys oli niin kamala etten mielellään muistele asiaa enää, nyt kun synnytin toisen kerran, kokemus oli aivan toinen. Muistelen mieluummin sitä ja erityisesti sitä hetkeä kun viimein näin vauvan ja sain painaa sen rintaani vasten. Pullea, kiukkuinen, lämmin ja niin avuton mytty, niitä pikkuriikkisiä sormiaan ojenteleva olento.
Ensimmäisen lapsen ensikohtaaminen ei ollut niin järisyttävä, koska olin liian uupunut ja lääkkeistä sekaisin. Toisen lapseni tapaaminen oli hienointa mitä olen kokenut. Synnytykset unohduttava.
Haaveilin monesta lapsesta, mutta sairaalan kokemusten jälkeen haaveeksi jää. Minua kohdeltiin vuodeosastolla järkyttävän huonosti. En kerro yksityiskohtia, koska on liian kammottavaa palata niihin. En kuitenkaan koskaan unohda niitä halveksuvia sanoja ym. Valitukseen sain vastauksen, että kertomaani ei pysty todistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
49 jatkaa: sain palautelinkin paperilapulla. Kotiin päästyä huomasin että linkki ei toimi. Yritin soittaa sairaalaan, mutta minua ei yhdistetty kenellekään, koska en ollut enää asiakas. Tämä oli tuon irvokkaan kokemuksen eräs kirsikka kakun päälle.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla viime vuosien aikana synnyttäneistä ystävistäni/sukulaisistani on erittäin huonot kokemukset synnytyksestä.
Ja mun tuttavapiirissä (ja mulla) taas todella onnistuneita kokemuksia. Enemmän niitä hyviä kokemuksia on kuin huonoja. Toki saa huonoistakin kertoa, kunhan pysyy faktoissa. Tässä haiskahtaa kyllä todella moni kohta peräruiskeesta suihkuun pakottamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kyllä kuulosta ihan todelta tämä tarina. Ei kellekään anneta peräruisketta kun pitäisi alkaa ponnistaa. Kellekään ei lisätä oksitosiinia ponnistusvaiheessa.
Kuulostaa myt enemmänkin pelottelulta. On erittäin harvinaista, että repeää noin pahoin, saati, että jää pysyvä haitta.
Ettei vaan olisi vela taas äänessä?
ALOITUS ON TÄYTTÄ PUPPUA.
Haitallista levittää tietoa noin vastuuttomasta oksitosiinin käytöstä, makuuttamisesta kipua maksimoiden, jne. jen. Törkeää, ettei mode poista tätä sontaa - kirjoitteleeko itse, vai eikö tunnista sonnaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MODE ON HYVÄ JA POISTAA TÄMÄN KOKO KETJUN.
KIITOS.
Vierailija kirjoitti:
Haitallista levittää tietoa noin vastuuttomasta oksitosiinin käytöstä, makuuttamisesta kipua maksimoiden, jne. jen. Törkeää, ettei mode poista tätä sontaa - kirjoitteleeko itse, vai eikö tunnista sonnaksi?
Ellei poista, vaihtoehdoksi jää ensin mainittu. Eli modet aktiivisesti tuottaisivat palstalle sontaa - poliittisesti sitä jo tekevät (korona, NATO, you name it) - ja kaikenlainen woke-perseily kuuluu kuvan, joten ei lainkaan mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"modet aktiivisesti tuottaisivat palstalle sontaa"
Jep, taitaa olla moden tekosia tämän aloituksen fantasia.
woken mielestä miehetkin voi synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
woken mielestä miehetkin voi synnyttää.
I Was WRONG About Abortion! - Why I Changed My Mind
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen synnytyksen jälkeen osastolla ollut tietää hyvin miten karmeaa sapuskaa siellä on. Aamupalaksi tuodaan jotain veteen tehtyä puuroa, sen kylkeen mössöleipä jonka päälle saa ehkä keijulevitettä ja oikein hyvällä tuurilla kälysen juustosiivun. Palaudu siinä synnytyksestä sitten. Kyllä oli taivaallista päästä kotiin syömään.
Joo, kyllä mammoille pitäisi tarjoilla croissantit brie-juustolla ja hillolla, smoothiebowlit ja latet sairaalassa! Ihanaa päästä kotiin syömään ja syömään ja syömään!
Minusta se ruoka oli ihan syötävää ja olin kiitollinen siitä, vaikka kotona en söisi läheskään samanlaista. Synnärin aterioissa oli siis melkein jokaisessa jotain kiisseliä tai vastaavaa ruuan päälle, hurjan isot annokset pääruokaa ja omaan makuun turhan vähän tuoretta kasvista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
woken mielestä miehetkin voi synnyttää.
I Was WRONG About Abortion! - Why I Changed My Mind
:]
Nyt ei kyllä kuulosta ihan todelta tämä tarina. Ei kellekään anneta peräruisketta kun pitäisi alkaa ponnistaa. Kellekään ei lisätä oksitosiinia ponnistusvaiheessa.
Kuulostaa myt enemmänkin pelottelulta. On erittäin harvinaista, että repeää noin pahoin, saati, että jää pysyvä haitta.
Ettei vaan olisi vela taas äänessä?