Lue keskustelun säännöt.
Minun ensimmäinen synnytys, toista ei tullut
07.06.2022 |
Kotona alkoivat supistelut. En osannut erottaa välejä joita laskisi. Tulivat niin epäsäännöllisesti ja ryppäinä.
Sairaalaan lähdettiin kun en kestänyt enää (supistuksia 4h kotona).
Makasin siellä jossain synnyttämään tulevien odottelutilassa sängyssä. Itkin ja vaikeroin jatkuvaa kipua (3,5h).
Hoitaja kävi kyllästyneenä sanomassa että supistaessa koita hengittää vaan puhaltaen, valittaminen ei auta. Ja että tässä menee vielä tunteja, ensisynnyttäjä kun olen.
Sanoi sitten että katsotaan nyt sitten mikä on tilanne.
Kohdunsuu oli täysin auki.
Oho, sanoi vaan ja sanoi että huuhtelun aika.
Kävi hakemassa peräruiskeen, pisti sen ja käski odottaa hetken. En osannut kyseenalaistaa tätä, makasinhan kovissa kivuissa sängyllä.
Muutaman minuutin kuluttua tuli tunne että pakko mennä. Pieni vessa oli hoitajien pöydän vieressä. Siinä sitten istui kaksi hoitajaa ja minä ohuen oven takana perä raikaen räjäytin pönttöön kaiken. Tämä oli se hetki jolloin häveliäisyyden rippeetkin menivät.
Jouduin kävelemään synnytyssaliin vaikka tuskin pystyssä pysyin kivuiltani.
Kätilö sanoi, kohtahan tuo syntyy, ei tässä kipulääkitystä enää ehdi.
Oksitosiiniä lisättiin ja lisättiin. Supistukset olivat jatkuvia, ilman taukoja.
Lääkäri kutsuttiin, josko sittenkin kohdunkaulan puudutusta. Lääkäri tuli, katsoi ja totesi ettei pysty enää laittamaan.
Lisää oksitosiinia. Nyt se kyllä saa luvan syntyä.
Toinen kätilö tulee painamaan vatsasta kun ponnistan. Jatkuva kipu nousee järjettömäksi.
Vauva syntyy (salissa yli4h).
Kätilö huolehtii vauvasta ja minä makaan liikkumatta. Vauva tuodaan syliini ja saan syötävää jota en pysty tosin syömään. Hetken kuluttua kätilö pyytää menemään suihkuun ja noustessa sängystä pyörryn lattialle. Herään sängystä kun kätilö ja opiskelija herättelevät. Vuosin ilmeisesti todella paljon verta.
Kätilö pesee minut sängyssä ja aloittaa tikkaamisen. En tunne mitään.
Osastolle päästessä nukahdan ja vauva viedään hoitajien huomaan.
Kuusi vuotta synnytyksestä. Edelleenkin ajatus uudelleen synnyttämään joutumisesta hirvittää. Pyörällä en voi enää ajaa, välilihan leikkausarven kohta kipeytyy. Seksi sai jäädä. Sisäosan tikkaus veti ihoa vinoon niin että on kireä ja pienikin hankaus ärsyttää ihon.
Kommentit (83)
Hakeudu korjausleikkaukseen, jotta alapää saataisiin kuntoon ja seksistä tulisi taas nautinnollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sairaalaan ei saa mennä hyvissä ajoin? Ihan outoa touhua, että pitää kärvistellä kotona.
Melko sama kokemus. Imukuppi ja 4. asteen repeämät päälle. Olisi jäänyt siihen, mutta viikko synnytyksestä meinasin kuolla verentuloon kotona. Lisäistukka oli jäänyt sisään. Olisi hyvä, jos ennen kotiinpääsyä kaikki vielä ultrattaisiin varuiksi. Ja että jälkihoito olisi parempaa. Yhden kerran pääsin fysioterapeutille synnytyksen jälkeen. Onneksi ei mitään pysyvää vauriota jäänyt. Mutta lapsiluku jäi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu korjausleikkaukseen, jotta alapää saataisiin kuntoon ja seksistä tulisi taas nautinnollista.
Mitä peenikselle voi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Melko sama kokemus. Imukuppi ja 4. asteen repeämät päälle.
Hyvä, ettei alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on "neljännen (4:nnen) asteen", ei "neljäs (4.) asteen"
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairaalaan ei saa mennä hyvissä ajoin? Ihan outoa touhua, että pitää kärvistellä kotona.
Oisko tilanpuute syynä. Meidän pienellä synnärillä on onneksi periaate, ettei ketään käännytetä ovelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näiden juttujen vuoksi oon hankkinut kaikki kolme lastani sektiolla.
Ne jotka alapeukuttaa tätä on just näitä revenneitä, kropat pilalla ja pissat lirahtaa housuun. Olisitte tekin vaan vaatineet sektion.
Höpöhöpö.
Valtaosa naisista selviää normaalisynnytyksistä oikein hyvin ja vailla minkäänlaisia pidempiaikaisia vaurioita. Sektiossa taas tulee aina kehoon vakavaa traumaa, se on suurin vatsan alueen leikkauksista, ja siinä on sen mukaiset riskitkin.
Ärsyttää lähinnä se, että sitä mainostetaan jonain oikotienä onneen, kun se ei missään tapauksessa sitä ole. Lisäksi riskit kasvaa jokaisen sektion myötä merkittävästi, eivätkä ne koske vain äitiä, vaan esim. kohdun arpeutuminen ja sen myötä istukan toiminnan ongelmien riskit kasvaa moninkertaisesti jokaisen sektion jälkeen.
Kolme synnytystä, viimeisin ilman kivunlievityksiä, ei traumoja. Ei se silti mikään sunnuntaikävely ole, eikä sellaista kannata odottaa. Mitä vikaa oli peräruiskeessa? En ihan ymmärtänyt mikä tuossa oli suurin ongelma? Myös minä kävelin kivuissa synnytyssaliin, limusiinillako sinne olisi pitänyt viedä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tullut toista lasta itsellenikään vaikka aikoinani suurperheestä haaveilinkin - sen verran karmaisevaa oli synnytys silloin yli 40 vuotta sitten kättärillä.. valehtematta huusin suoraa huutoa useamman tunnin - ainoana tarjottiin ilokaasua, joka ei auttanut yhtään koska oli lauantai ja nukutuslääkäriä ei ollut puudutuksia varten..jouduin makaamaan paikoillani piuhat lapsen päässä kiinni koska lapsivesi oli vihreää tms.. siihen synnytykseen jäivät haaveet ja edelleenkin tulee tippa silmään jos esim telkkarista tulee synnytyksestä ohjelmaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näiden juttujen vuoksi oon hankkinut kaikki kolme lastani sektiolla.
Ne jotka alapeukuttaa tätä on just näitä revenneitä, kropat pilalla ja pissat lirahtaa housuun. Olisitte tekin vaan vaatineet sektion.
Höpöhöpö.
Valtaosa naisista selviää normaalisynnytyksistä oikein hyvin ja vailla minkäänlaisia pidempiaikaisia vaurioita. Sektiossa taas tulee aina kehoon vakavaa traumaa, se on suurin vatsan alueen leikkauksista, ja siinä on sen mukaiset riskitkin.
Ärsyttää lähinnä se, että sitä mainostetaan jonain oikotienä onneen, kun se ei missään tapauksessa sitä ole. Lisäksi riskit kasvaa jokaisen sektion myötä merkittävästi, eivätkä ne koske vain äitiä, vaan esim. kohdun arpeutuminen ja sen myötä istukan toiminnan ongelmien riskit kasvaa moninkertaisesti jokaisen sektion jälkeen.
Näinhän se on.
Sektio - niin suunniteltu kuin syntymän epäonnistumisen vaatima - tarkoittaa kohonnutta terveysriskiä sekä sikiölle että äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairaalaan ei saa mennä hyvissä ajoin? Ihan outoa touhua, että pitää kärvistellä kotona.
Oisko tilanpuute syynä. Meidän pienellä synnärillä on onneksi periaate, ettei ketään käännytetä ovelta.
No tuo asia pitäisi ehdottomasti korjata! En ole synnyttänyt tai synnyttämässä, mutta nuo kuulostaa aivan kaameilta kokemuksilta minusta. Inhimillisyyttä tarvitaan lisää! Ihminen edellä, ei säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tullut toista lasta itsellenikään vaikka aikoinani suurperheestä haaveilinkin - sen verran karmaisevaa oli synnytys silloin yli 40 vuotta sitten kättärillä.. valehtematta huusin suoraa huutoa useamman tunnin - ainoana tarjottiin ilokaasua, joka ei auttanut yhtään koska oli lauantai ja nukutuslääkäriä ei ollut puudutuksia varten..jouduin makaamaan paikoillani piuhat lapsen päässä kiinni koska lapsivesi oli vihreää tms.. siihen synnytykseen jäivät haaveet ja edelleenkin tulee tippa silmään jos esim telkkarista tulee synnytyksestä ohjelmaa..
:(
Voimia teille kaikille synnyttäneille ja siitä traumoja saaneille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kiihkottomasti totean, että ei se sektiokaan aina mene kuin Strömsössä. Ensimmäinen meni aivan loistavasti ja toivuin tosi nopeasti. Jos joku kysyi, suosittelin lämpimästi. Toisessa heräsin 3 päivää sektion jälkeen. Olin menettänyt valtavasti verta, sain keuhkoveritulpan ja melkein kuolin. Olin sairaalassa 2 viikkoa. Sen jälkeen olen todennut, että itsellä kaksi täysin päinvastaista kokemusta, enkä ota kantaa.
En ole trolli. Luulen että trollien huutelijat ovat niitä itse. Halusin vain kertoa oman kokemukseni. En tiedä jäikö tästä nyt traumoja. Ehkä oikeastaan vain harmittaa se että toinen lapsi jäi tekemättä kun olin silloin niin kauhistunut. Nyt olen jo liian vanha enkä halua enää siihen rumbaan lähteä.
Ap
Aika erikoista, että ihmisiä syntyy näin paljon, vaikka synnytys on monelle naiselle kärsimystä.
Minä voin erinomaisen hyvin synnytyksen jälkeen ja kun kätilön silmä vältti, kävin suihkussa. Minulle oltiin suorastaa vihaisia, että ei vasta synnyttänyt saa heti lähteä omin avuin suihkuun pyörtymisvaaran vuoksi!
Eikä peräruisketta ole annettu ainkaan 30 vuoteen normisynnytyksen yhteydessä.
Jotenkin en ihan usko tuota alkuperäistä stooria.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla viime vuosien aikana synnyttäneistä ystävistäni/sukulaisistani on erittäin huonot kokemukset synnytyksestä.
Todella kurjaa, että on näin.
Haluan kuitenkin tuoda oman näkökulmani esille: omassa tuttava- ja ystäväpiirissäni on aivan päinvastoin. Viimeisen n. 10 vuoden aikana synnyttäneet ovat poikkeuksetta kokeneet synnytyksen hyvänä tai edes siedettävänä kokemuksena. Kivunlievitystä on halutessaan saanut jne. Aiemmin synnyttäneiltä taas kuulee päinvastaista.
Lapsivuodeosastolta taas sitten olen kuullut (ja itse kokenut) lähes pelkästään huonoja kokemuksia.
Rappion kautta orjuuteen.