Mökkitien varren lähikauppa lopettaa kun alueen mökkiläiset käy Prismassa 30 km päässä - miksi suomalaiset ei tykkää lähipalveluista??...
Suomalainen ajaa tunnin ja 60 kilometriä saadakseen vähän halvemmalla maitoa ja olutta.
Kommentit (221)
Ei ne mökiltä sinne aja vaan käyvät siellä mökille tullessaan koska paljon edullisempaa.
Siksi koska siellä isossa kaupassa ei ole ainoastaan halvempaa vaan myös monipuolisempi valikoima.
Sieltä Prismasta on helppo hakea koko viikonlopun eväät kerralla tulomatkalla. Lähikaupasta sitten haetaan ehkä jäätelöä tai lisää maitoa tms. pikkuostoksia.
Tästä saa kiittää sitä, että suomalaisten rahat on loppu. Haetaan sieltä mistä saa halvimmalla ja se ei valitettavasti ole se pieni lähikauppa.
Poiketaan mökkimatkalla ja ostetaan koko viikon sapuskat kerralla. Kunnolla suunnitellen ei sitä lähikauppaa tarvitse, ja vaikka sieltä sen maitopurkin joskus hakisi niin ei se kauppa sillä elä.
Lähikaupat on sika kalliita kusisia parakkeja missä valikoimat ovat olemattomia ja tuoretuotteet kovin usein vanhoja.
Tuskin ajavat ostaakseen pelkkää maitoa ja olutta.
Itse ajelisin pidemmälle hyvän valikoiman takia. Lomalla on aikaa panostaa ruokaan ja haluan käyttää monipuolisia ja tuoreita raaka-aineita.
Mä ostin kyläkaupasta jauhelihaa palvelutiskiltä ja kun piti alkaa kokkaamaan arvaatte miten sille oli käynyt. Viimeinen kerta siinä kaupassa.
Hinta, valikoima, tilintekovelvollisuus ostoksista ja muirtakin asjoista.
Lisäksi äijä haisee ja yskii.
Prismasta saa muutakin kuin maitoa ja olutta. Ja ehkä tilaus on tehty jo aikaisemmin ja mökille mennessä hakevat ostokset.
Ihmiset ostavat kerralla halvoista kaupoista paljon tavaraa, koska voivat.
Itsekin kävin esimerkiksi nyt korona-aikaan Lidlissä sapuskat aina pidemmälle ajalle. Ostoskärry oli usein aivan kukkuroillaan, ja auton takakontti täyttyi kasseista. Koitin ostaa aina vähintään viikon ruoat kerralla - maidotkin niin, että varalta aina pari UHT:ta, että pärjää vähintään sen viikon ylitse.
Koska ihmiset ostavat jo Suomessakin jenkkityyliin, ei lähikauppoja tarvita muuhun kuin käytännössä kioskeiksi, josta haetaan pari maitoa, unohtunut kananmunakenno, herkkuja ja kaljaa.
Mulle on kyllä tärkeintä, että saan varmasti tarvitsemani tuotteet yhdestä paikasta. Lähikaupassa on tietysti suppea valikoima, eihän sinne mahdu paljon tavaraa.
Ei näillä palkoilla ja hinnannousuilla viitsi bensaa turhaan kuluttaa ja lähikaupastakin saa keittotarpeet halvalla. Ja hiivan ja jauhot, mistä leipoa leipä.
Eri asia, jos on varaa ajella ja ostella kaiken maailman valikoimista kaikkea.
Meille merkkaa eniten ne päivämäärät... valitettavasti niitä joutuu pienissä kaupoissa syynäämään suurennuslasin alla.
Vierailija kirjoitti:
Tästä saa kiittää sitä, että suomalaisten rahat on loppu. Haetaan sieltä mistä saa halvimmalla ja se ei valitettavasti ole se pieni lähikauppa.
Poiketaan mökkimatkalla ja ostetaan koko viikon sapuskat kerralla. Kunnolla suunnitellen ei sitä lähikauppaa tarvitse, ja vaikka sieltä sen maitopurkin joskus hakisi niin ei se kauppa sillä elä.
Ei suomalaisten rahat ole loppu.
Jos ne olisivat, perheet eivät a) mökkeilisi, b) ajelisi pitkiä matkoja autolla, c) pystyisi ostamaan koko viikon sapuskoja kolminumeroisella (jopa nelinumeroisella!) summalla.
Ennemminkin niin päin, että vielä 2000-luvun vaihteeseen asti köyhillä (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, pienipalkkaiset) ei ollut välttämättä omaa autoa, ja jouduttiin turvautumaan lähikauppoihin, koska pyörällä ei jaksanut - eikä välttämättä kannattanut - supermarketista raahata isoa ruokalastia.
Oli myös aika tavallista, että vielä 90-luvun lopulla vähävaraisten ihmisten jääkaapit saattoivat olla todella tyhjiä; ruokakin oli suhteellisen kallista, ja sitä haettiin pieniä määriä kaupasta vasta, kun se oli totaalisen loppu. Jääkaapit olivat myös pienempiä.
Muistan käyneeni lama-aikaan lapsena ystäväni kotona, jossa jääkaapissa oli margariinirasia, jonkin verran maitoa, pari makkarapakettia ja kannullinen mehua. Kyseessä oli lapsiperhe. Kellarissa oli perunoita, makkarapaketeista tehtiin makkarakastiketta monelle päivälle (makkarat kuutioitiin pieniksi, kastiketta tehtiin todella iso määrä), maito käytettiin puuron tekoon, ja siinähän ne viikon ruoat jo oikeastaan olivatkin. Sämpylöitä ja margariinia lisäksi.
Jos se Prisma on niiden mökkiläisten kulkureitin varrella, niin ettei sinne tarvitse erikseen ajella?
Minusta on ihan OK ostaa sieltä, mistä halvalla saa, ei siinä mitään. Mutta aika lailla si etämätöntä on se, että siellä suljetun pikkukaupan pihassa joka toinen viikko järjes tettävässä to ritapahtumassa jakset aan va littaa sitä, että ei ole enää lähikauppaa. Että on outoa, kun ei maalaiset osta lähikaupasta ja nyt siitä k ärs ii sitten mökkiläinen, joka ei saakaan jätskiä lapsille aina ha lutessaan. Ja että mökillä sähkölasku on maalaisten takia k amalan korkea, kun sinne piti hankkia toinenkin kylmälaite, että saadaan viikon ruuat kerralla mahtumaan. Ja mikä oudointa, maalaisella ei ole kotonaan jemmassa k auramaitoa, kun hädis sään yrittää vierailleen kahvimaitoa löytää. Että missä on se naapureista välittäminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä saa kiittää sitä, että suomalaisten rahat on loppu. Haetaan sieltä mistä saa halvimmalla ja se ei valitettavasti ole se pieni lähikauppa.
Poiketaan mökkimatkalla ja ostetaan koko viikon sapuskat kerralla. Kunnolla suunnitellen ei sitä lähikauppaa tarvitse, ja vaikka sieltä sen maitopurkin joskus hakisi niin ei se kauppa sillä elä.
Ei suomalaisten rahat ole loppu.
Jos ne olisivat, perheet eivät a) mökkeilisi, b) ajelisi pitkiä matkoja autolla, c) pystyisi ostamaan koko viikon sapuskoja kolminumeroisella (jopa nelinumeroisella!) summalla.
Ennemminkin niin päin, että vielä 2000-luvun vaihteeseen asti köyhillä (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, pienipalkkaiset) ei ollut välttämättä omaa autoa, ja jouduttiin turvautumaan lähikauppoihin, koska pyörällä ei jaksanut - eikä välttämättä kannattanut - supermarketista raahata isoa ruokalastia.
Oli myös aika tavallista, että vielä 90-luvun lopulla vähävaraisten ihmisten jääkaapit saattoivat olla todella tyhjiä; ruokakin oli suhteellisen kallista, ja sitä haettiin pieniä määriä kaupasta vasta, kun se oli totaalisen loppu. Jääkaapit olivat myös pienempiä.
Muistan käyneeni lama-aikaan lapsena ystäväni kotona, jossa jääkaapissa oli margariinirasia, jonkin verran maitoa, pari makkarapakettia ja kannullinen mehua. Kyseessä oli lapsiperhe. Kellarissa oli perunoita, makkarapaketeista tehtiin makkarakastiketta monelle päivälle (makkarat kuutioitiin pieniksi, kastiketta tehtiin todella iso määrä), maito käytettiin puuron tekoon, ja siinähän ne viikon ruoat jo oikeastaan olivatkin. Sämpylöitä ja margariinia lisäksi.
Jos olisit 90-luvulla käynyt mun opiskelijakämpän jääkaappia katsomassa, olisi ollut vielä vähemmän ruokaa, vaikka siellä oli solun 4 asukkaan ruuat! Mulla olisi ollut avattu tonnikalapurkki, ja näkkileipää ja avattu makaronipussi kuivakaapissa.
No eihän 30km ole matka eikä mikään. Meiltä kotoa on lähimpään kauppaan se matka, eikä kyse ole mökistä. Prismaan on 300km.