Tajuatteko yhtään sitä argumentointia, että yhtäkkiä EU:n laskelmien mukaan Suomen metsistä onkin tulossa hiilinielujen sijaan vakava ympäri...

Miksi osa sekoittaa monimuotoisuuden ja biodiversiteetin hiilinielukeskusteluun? Ne ovat ihan eri asioita.

Vie vähän uskottavuutta monimuotoisuusöyhötykseltä, jos eivät edes tiedä miten se eroaa hiilinielusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö hakattu metsä kasva nopeammin ja sido sitä hiiltä sitten? Mitä tässä en nyt ymmärrä? Luullaanko siellä jossain, että hakatun metsän tilalle kasvaa asfalttia?

Kasvuun lähtö istutuksen jälkeen on erittäin hidasta, eli hiilen sitominen nollassa.  Ja koko sen ajan maaperä päästää kasvihuonekaasuja, metaania ja hiiltä.

Nyt hakataan enemmän kuin kasvaa, tampio.

Määrittele erittäin hidas. Riittääkö 5 vuodessa sellainen 70 cm vai ajatteletko niin, että ne 40 vuoden iässä aluskasvillisuutena noin 2 m mittaan kasvaneet kuuset ovat erityisen hyviä sitomaan hiiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Metsäpalo-alueita ei paljon Suomessa ole ja tässä puhutaan avohakkuista, joita on paljon. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. En myöskään millään suostu uskomaan että kasvihuoneessa kasvatatuista puista syntyy metsää vaan se on aina puupelto/plantaasi.

Pystytkö ihan oikeasti erottamaan noin 70v ikäisestä metsästä, onko se istutettu vai syntynyt luontaisesti? Jos pystyt, niin mikä tahansa metsäfirma ottaa sinut riemulla töihin viemään metsänhoidon ilosanomaa metsänomistajille.

Vierailija kirjoitti:

Naapuri avohakkasi mökkini vierestä varmaankin lähemmäs sata hehtaaria metsäänsä noin kymmenen vuotta sitten, samalla radikaalisti muuttaen sitä miltä ympäristö näyttää. 

Totesin että eipä tässä mitään, tämä mökkeily oli tässä, ja hakkautin myös omani pois.

Nyt sinne kasvaa sitä monimuotoisuutta ihan luonnostaan lapsenlapsia ilahduttamaan.

Pikaisesti katsoin metsäpalvelusta eikä sieltä löytynyt yksityismailta 2000-luvulla yhtäkään 100 ha aukkohakkuuta eikä kyllä valtionkaan mailta. Taidat aika vahvasti liioitella eli oletan, että naapuri hakkasi 2 ha aukon ja 3 ha harvennuksen ja sinä siitä sisuunnuit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö hakattu metsä kasva nopeammin ja sido sitä hiiltä sitten? Mitä tässä en nyt ymmärrä? Luullaanko siellä jossain, että hakatun metsän tilalle kasvaa asfalttia?

Kasvuun lähtö istutuksen jälkeen on erittäin hidasta, eli hiilen sitominen nollassa.  Ja koko sen ajan maaperä päästää kasvihuonekaasuja, metaania ja hiiltä.

Nyt hakataan enemmän kuin kasvaa, tampio.

No eikä hakata. https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/metsatalous-kulkee-pain-ma…

Jos ja kun taimet istutetaan maahan, jossa aluskasvillisuutta ei ole rikottu, lehtipuut, vadelmat, horsmat ja muut ns. ensikavsit pääsevät taas nauttimaan auringon valosta ja sitovat hiiltä enemmän, kun isot varjostavat puut on hakattu teollisuuden rakennustarpeisiin.

Istutin juuri viikonloppuna 2 hehtaaria kuusentaimilla. Kuinka paljon sinä istutit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri avohakkasi mökkini vierestä varmaankin lähemmäs sata hehtaaria metsäänsä noin kymmenen vuotta sitten, samalla radikaalisti muuttaen sitä miltä ympäristö näyttää. 

Totesin että eipä tässä mitään, tämä mökkeily oli tässä, ja hakkautin myös omani pois.

Nyt sinne kasvaa sitä monimuotoisuutta ihan luonnostaan lapsenlapsia ilahduttamaan.

Pikaisesti katsoin metsäpalvelusta eikä sieltä löytynyt yksityismailta 2000-luvulla yhtäkään 100 ha aukkohakkuuta eikä kyllä valtionkaan mailta. Taidat aika vahvasti liioitella eli oletan, että naapuri hakkasi 2 ha aukon ja 3 ha harvennuksen ja sinä siitä sisuunnuit.

Silmänkantamattomiin se alue ulottui joka tapauksessa, sinänsä yksi lysti montako hehtaaria siinä meni, mutta jälki oli karmeaa. Mitään uudelleen istutusta tms. ei tähän päivään mennessä ole tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri avohakkasi mökkini vierestä varmaankin lähemmäs sata hehtaaria metsäänsä noin kymmenen vuotta sitten, samalla radikaalisti muuttaen sitä miltä ympäristö näyttää. 

Totesin että eipä tässä mitään, tämä mökkeily oli tässä, ja hakkautin myös omani pois.

Nyt sinne kasvaa sitä monimuotoisuutta ihan luonnostaan lapsenlapsia ilahduttamaan.

Pikaisesti katsoin metsäpalvelusta eikä sieltä löytynyt yksityismailta 2000-luvulla yhtäkään 100 ha aukkohakkuuta eikä kyllä valtionkaan mailta. Taidat aika vahvasti liioitella eli oletan, että naapuri hakkasi 2 ha aukon ja 3 ha harvennuksen ja sinä siitä sisuunnuit.

Silmänkantamattomiin se alue ulottui joka tapauksessa, sinänsä yksi lysti montako hehtaaria siinä meni, mutta jälki oli karmeaa. Mitään uudelleen istutusta tms. ei tähän päivään mennessä ole tehty.

Äsken se oli suunnilleen sata ja nyt se mahdollisesti on alle hehtaarin aukko. Juuri tällaiset heitot metsäkeskustelussa kertovat asiantuntemuksesta, joka on sillä mökkiläisellä, joka kuvitteli omistavansa lähimetsät. Mahdatko edes tietää, miten iso alue on 100 ha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kummastuttaa näistä jutuista paistava asenne, että kun puu hakataan pois niin sellaista ei ilmeisesti koskaan kasva uutta tilalle joten niitä ei sitten saisi hakata. Niitetyillä alueillakin vaan pällistellään ja ihmetellään kantoja, että niin ne puut lähti eikä niitä saa koskaan takaisin. Mites olisi jos istuttaisi niitä puita?

Ei se nyt ihan noin mene. Katsos aarniometsä syntyyn menee 150 vuotta -500 vuotta vähintään.

Eli kun sieltä nyt kaadat puut niin niihin ei saisi koskea vähintään 150 vuoteen. Mutta joissakin tapauksissa jopa 500 vuotta pitää odottaa ennen kuin siihen metsään voi edes koskea.

Toisekseen aarniometsä on metsää jossa kaikki puut ja kasvit ovat kasvaneet orgaanisesti. Eli seillä on sekaisin lukuisia lajeja ja eri sukupolvista.

Suomessa puita istutetaan sama puutaa kuin puupellossa.

Minun käsittääkseni tähän mennessä kaikki kasvit ovat kasvaneet orgaanisesti. Huomaa se tosiasia, että on olemassa paljon pioneerilajeja, jotka luontaisesti alkavat kasvaa vain aukoissa tai erittäin harvoissa metsissä. Mainittakoon niistä nyt vadelma, josta on iloa muillekin kuin niitä poimiville ihmisille. Männyntaimet nääntyvät myös valon puutteeseen ison metsän alla.

Jos nyt kaadat metsästäsi  puut ja huolehdit asianmukaisesta uudistuksessa, sinun pitää harventaa sitä jo 50 vuoden päästä, vaikka se "puupelto" olisi Lapissa kohtalaisen karulla paikalla. Haluatko tulla tänne katsomaan sellaisia metsiä? Et tietenkään, sillä sen jälkeen sinunkin olisi pakko myöntää, että Suomessa puuta kasvaa. Olen toki nähnyt pahasti epäonnistuneitakin viljelyjä, mutta ne saa laskea yhden käden sormilla , eikä edes tarvita niitä kaikkia. Ja minä sentään kuljin työkseni sellaisilla alueilla monta kesää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö hakattu metsä kasva nopeammin ja sido sitä hiiltä sitten? Mitä tässä en nyt ymmärrä? Luullaanko siellä jossain, että hakatun metsän tilalle kasvaa asfalttia?

Kasvuun lähtö istutuksen jälkeen on erittäin hidasta, eli hiilen sitominen nollassa.  Ja koko sen ajan maaperä päästää kasvihuonekaasuja, metaania ja hiiltä.

Nyt hakataan enemmän kuin kasvaa, tampio.

Siinä kirjoittaa cityvihreä, joka ei ole koskaan käynyt Keskuspuistoa kauempana metsässä. Biologiantunnitkin on tainnut lintsata. Minä tapasin kerran metsästäjiä istutuksen jälkeen reilussa vuosikymmenessä kasvuun lähteneessä taimikossa, tai itse asiassa sen laidassa . Sinä et taatusti osaa arvata, mitä ne minulle, metsäammattilaiselle sanoivat? Eivät todellakaan päivitelleet hidasta kasvua vaan melkein uhkasivat ampua minut, koska " tuollainen läpipääsemätön risukko tässä nyt on", eli sen entisen 'aarniometsän' tilalle oli kasvanut erittäin runsas ja monimuotoinen kasvusto.  Siellä olisi saanut olla kiväärinpiippu melkein hirven kyljessä kiinni, mutta silti sitä ei olisi nähnyt.

Et taida tietää sitäkään, että aivan yhtä hyvin hiiltä sitoo 'puupellon' männyt ja kuuset kuin ne luontaisesti kasvavat vatukot, koivut, haavat ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö hakattu metsä kasva nopeammin ja sido sitä hiiltä sitten? Mitä tässä en nyt ymmärrä? Luullaanko siellä jossain, että hakatun metsän tilalle kasvaa asfalttia?

Kasvuun lähtö istutuksen jälkeen on erittäin hidasta, eli hiilen sitominen nollassa.  Ja koko sen ajan maaperä päästää kasvihuonekaasuja, metaania ja hiiltä.

Nyt hakataan enemmän kuin kasvaa, tampio.

Sinä itse päästät enemmän kasvihuonekaasuja, hiiltä ja metaania kuin X hehtaaria hakatun metsän maaperää. Siinäpä jollekin matemaatikolle tehtäväksi laskea X:n arvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Metsäpalo-alueita ei paljon Suomessa ole ja tässä puhutaan avohakkuista, joita on paljon. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. En myöskään millään suostu uskomaan että kasvihuoneessa kasvatatuista puista syntyy metsää vaan se on aina puupelto/plantaasi.

Pystytkö ihan oikeasti erottamaan noin 70v ikäisestä metsästä, onko se istutettu vai syntynyt luontaisesti? Jos pystyt, niin mikä tahansa metsäfirma ottaa sinut riemulla töihin viemään metsänhoidon ilosanomaa metsänomistajille.

No eipä ole ottanut, vaikka kyllä pystyisin. Haluatko tietää, millä keinolla?

Sen verran voin salaisuutta paljastaa, että satelliittikuvia on jo 1980-luvulta. Sitä en voi väittää, että pystyisin erottamaan maastossa  muualla kuin erittäin epäonnistuneella kivisen maan palleauratulla alueella, jossa ojat paljastavat sen viljellyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri avohakkasi mökkini vierestä varmaankin lähemmäs sata hehtaaria metsäänsä noin kymmenen vuotta sitten, samalla radikaalisti muuttaen sitä miltä ympäristö näyttää. 

Totesin että eipä tässä mitään, tämä mökkeily oli tässä, ja hakkautin myös omani pois.

Nyt sinne kasvaa sitä monimuotoisuutta ihan luonnostaan lapsenlapsia ilahduttamaan.

Pikaisesti katsoin metsäpalvelusta eikä sieltä löytynyt yksityismailta 2000-luvulla yhtäkään 100 ha aukkohakkuuta eikä kyllä valtionkaan mailta. Taidat aika vahvasti liioitella eli oletan, että naapuri hakkasi 2 ha aukon ja 3 ha harvennuksen ja sinä siitä sisuunnuit.

Silmänkantamattomiin se alue ulottui joka tapauksessa, sinänsä yksi lysti montako hehtaaria siinä meni, mutta jälki oli karmeaa. Mitään uudelleen istutusta tms. ei tähän päivään mennessä ole tehty.

Äsken se oli suunnilleen sata ja nyt se mahdollisesti on alle hehtaarin aukko. Juuri tällaiset heitot metsäkeskustelussa kertovat asiantuntemuksesta, joka on sillä mökkiläisellä, joka kuvitteli omistavansa lähimetsät. Mahdatko edes tietää, miten iso alue on 100 ha?

Sinulla taitaa olla rahasta tiukkaa kun asiat ovat noin hehtaarin päälle?

Meillä asianajaja hoitaa tuollaiset yksityiskohdat, suosittelen kokeilemaan samaa sitten kun joskus onnistut hankkimaan omaisuutta.

Metsän omistajille pitää lätkäistä tuntuva vero, koska pilaavat ilmastoa!

Juu Saharan hietikko ei päästele mitään ilmastoon, joten Afrikan maille pitää lisätä tuntuvasti tukia.

Vierailija kirjoitti:

Metsän omistajille pitää lätkäistä tuntuva vero, koska pilaavat ilmastoa!

Voi kuule, kyllä me niitä veroja maksetaan. Jos luulet että yhden sukupolven aikana pääsee istuttamansa metsän tuotoista nauttimaan, niin luulet väärin. Appiukon nuorena istuttaman metsän tuotoista noin puolet meni verottajalle. Sivukuluja en viitsi edes laskea.

Sinua taitaa harmittaa, kun puut tuottavat happea ja käyttävät siihen hiiltä, eikä sinulla itselläsi ole metsää?