Tajuatteko yhtään sitä argumentointia, että yhtäkkiä EU:n laskelmien mukaan Suomen metsistä onkin tulossa hiilinielujen sijaan vakava ympäri...

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen metsä ei kiinnosta virkistyksen eikä minkään muunkaan paikkana.

Voi kun kaltaisiasi olisi enemmän! Nytkin meillä meni toukokuussa kaksi viikonloppua siihen, kun kaadettiin puita poluille ja laitettiin sähkönauhaa rajoille estämään maastopyöräilijöitä tuhoamasta kuusenjuuria. Mitä vähemmän väkeä luonnossa liikkuu, sen parempi se on luonnolle. Saavat metsäkanalinnut pesiä rauhassa eikä tule ihmisen aiheuttamia tuhoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?

Tätä samaa ihmettelen minäkin. Ymmärrän, että suohon on sitoutunut hiilidioksidia, mutta miksi se vapautuu avohakkuun yhteydessä?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis metsäpinta-alassa vai metsäpinta-alan suhde koko muuhun maapinta-alaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?

Maaperään on sitoutunut paljon hiiltä metsässä kasvien ja bakteerien (ja sienten) yhteistoiminnan tuloksena, esim. sienijuuret. Kun puut poistetaan, nämä kuolevat ja muut bakteerit rupeavat hajottamaan sitä hiiltä ja siitä tulee siis hiilidioksidia. Tämä kaikki on mitattavissa, ihan perustiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Lounais-Suomessa on kauniita lehtoja. Ei mitään synkkiä havumetsiä.

Jos niitä ei hoideta, ne kuusettuvat alle 50 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis metsäpinta-alassa vai metsäpinta-alan suhde koko muuhun maapinta-alaan?

Metsäpinta-alassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja.  Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.

Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".

Hoitamattomalla risukolla ei ole minkäänlaista virkistysarvoa ihmiselle. Toki jollekkin eliöille sekin on suojaisa elinympäristö.

Metsä ei ole olemassa ihmisen viihdykkeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?

Maaperään on sitoutunut paljon hiiltä metsässä kasvien ja bakteerien (ja sienten) yhteistoiminnan tuloksena, esim. sienijuuret. Kun puut poistetaan, nämä kuolevat ja muut bakteerit rupeavat hajottamaan sitä hiiltä ja siitä tulee siis hiilidioksidia. Tämä kaikki on mitattavissa, ihan perustiedettä.

Siis onko se sitoutunut maaperään vai maahan, kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Siis metsäpinta-alassa vai metsäpinta-alan suhde koko muuhun maapinta-alaan?

Metsäpinta-alassa

No olisiko Saksa pinta-alaltaan vähän suurempi maa kuin Suomi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Metsäpalo-alueita ei paljon Suomessa ole ja tässä puhutaan avohakkuista, joita on paljon. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. En myöskään millään suostu uskomaan että kasvihuoneessa kasvatatuista puista syntyy metsää vaan se on aina puupelto/plantaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Näinhä asia juuri on. Metsäpalo on liuonnonmukainen uudistustapa, mutta siinä vapautuu kaikki hiili pohjakarikkeet ja turpeet mukaanlukien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja.  Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.

Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".

Eli sinä vahvistat sen väitteen, ettei Suomessa ole vanhaa metsää? Eikä tässä ole kysymys minkänä amatöörien mielipiteistä vaan siitä, sitooko Suomen metsät hiiltä vai ei. 

Jos sinua kiinnostaa amatöörien mielipiteet niin kannattaa lukea palstan kommentit. Suurin osa ei ymmärrä mistä puhutaan, sitten kuitenkin kiukuttaa ja jaellaan toisille tampiolle ylåpeukkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Metsäpalo-alueita ei paljon Suomessa ole ja tässä puhutaan avohakkuista, joita on paljon. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. En myöskään millään suostu uskomaan että kasvihuoneessa kasvatatuista puista syntyy metsää vaan se on aina puupelto/plantaasi.

Metsäpaloja ei ole koska ihminen pyrkii estämään ne. Siperiassa ne ovat jokakesäinen riesa, koska ihmisen resurssit siellä ei riitä niiden nopeaan sammuttamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.

Näinhä asia juuri on. Metsäpalo on liuonnonmukainen uudistustapa, mutta siinä vapautuu kaikki hiili pohjakarikkeet ja turpeet mukaanlukien.

Metsäpalossa ei todellakaan vapaudu kaikki hiili, miten kuvajalla sinä oikein olet? Tiedtäkö miten suuri osa metsän hiilitaseesta on juurakoissa? Oletko joskus nähnyt metsäpaljon, joka poltaa rangat 100 %. Tuskin - et vaan taas tiedä yhtään, mistä puhutaan. 

Tajuan hyvinkin. Pitää vaan seurata rahaa, eli taas joku yrittää vaikuttaa rahan virtaukseen ja saada sitä itselleen ja sidosryhmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.

Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja.  Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.

Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".

Eli sinä vahvistat sen väitteen, ettei Suomessa ole vanhaa metsää? Eikä tässä ole kysymys minkänä amatöörien mielipiteistä vaan siitä, sitooko Suomen metsät hiiltä vai ei. 

Jos sinua kiinnostaa amatöörien mielipiteet niin kannattaa lukea palstan kommentit. Suurin osa ei ymmärrä mistä puhutaan, sitten kuitenkin kiukuttaa ja jaellaan toisille tampiolle ylåpeukkuja. 

Vanhoja metsiä ei ole paljon, koska ne eivät ole metsätalouden kannalta hyödyllisiä. Myös hiilen sitoutuminen loppuu kun kasvu pysähtyy ja hiili alkaa vapautua kun vanha metsä alkaa lahoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.

Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.

Tämä aukeaa mukavasti kun istuu lentokoneessa ja katselee alas maahan: Suomi on Euroopan ykkönen käytettävissä olevan maan metsäpinta-alassa. Suomen pinta-alasta n 10% on sisävesistöä! Vain 4% rakennettua alaa, 9% maataloudessa käytettyä alaa ja 77% metsää. Loput muuta.

Saksassa 32% maasta on metsämaata, ja vesistön osuus pinta-alasta ei mahdu edes prosenttiin. Saksalaisissa paperi -ja kartonkitehtaissa käytetään raaka-aineena suomalaista sellua.

Ei missään vaadita lopulta metsää, vaan puiden määrä on lopulta se ratkaiseva. Ja sitä tilaa mihin niitä puita voisi kasvattaa löytyy. Nyt kun tuo autoilu tehdään vaikeaksi, niin parkkipaikat vaan täyteen puita. Jokaista parkkipaikkaa kohti pitää olla puu seuraavassa parkkipaikasta. Tienpietareihin lisää puita. Kaikkialle lisää puita.

Pelloille enemmän puita. Mutta varsinkin kaikki mikä nyt on pelkkää nurmikkoa tai asfalttia, niin sinne vaan niitä puita lisää.