Lue keskustelun säännöt.
Tajuatteko yhtään sitä argumentointia, että yhtäkkiä EU:n laskelmien mukaan Suomen metsistä onkin tulossa hiilinielujen sijaan vakava ympäri...
06.06.2022 |
Hakataan kuulemma liikaa, vaikka kyseessä on normaalia metsänhoitoa.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.
Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.
Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?
Maaperään on sitoutunut paljon hiiltä metsässä kasvien ja bakteerien (ja sienten) yhteistoiminnan tuloksena, esim. sienijuuret. Kun puut poistetaan, nämä kuolevat ja muut bakteerit rupeavat hajottamaan sitä hiiltä ja siitä tulee siis hiilidioksidia. Tämä kaikki on mitattavissa, ihan perustiedettä.
jonka uusi, istutettu sekä itse siementänyt, puusto ja muu kasvillisuus, käyttää kasvuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.
Näinhä asia juuri on. Metsäpalo on liuonnonmukainen uudistustapa, mutta siinä vapautuu kaikki hiili pohjakarikkeet ja turpeet mukaanlukien.
Metsäpalossa ei todellakaan vapaudu kaikki hiili, miten kuvajalla sinä oikein olet? Tiedtäkö miten suuri osa metsän hiilitaseesta on juurakoissa? Oletko joskus nähnyt metsäpaljon, joka poltaa rangat 100 %. Tuskin - et vaan taas tiedä yhtään, mistä puhutaan.
Avohakkuussakin usenmiten kannot jää maahan, samoin risut ja latvukset ja ainakin pohjamaa jää paikoilleen. Juttusi ovat pelkkää ideologista propagandaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Eli sinä vahvistat sen väitteen, ettei Suomessa ole vanhaa metsää? Eikä tässä ole kysymys minkänä amatöörien mielipiteistä vaan siitä, sitooko Suomen metsät hiiltä vai ei.
Jos sinua kiinnostaa amatöörien mielipiteet niin kannattaa lukea palstan kommentit. Suurin osa ei ymmärrä mistä puhutaan, sitten kuitenkin kiukuttaa ja jaellaan toisille tampiolle ylåpeukkuja.
Vahvistan sen, että amatööri ei erota vanhaa metsää kasvatusmetsästä, koska amatöörin mielestä kasvatusmetsä/talousmetsä on aina yhden puulajin puupelto. Kun talousmetsässä kohtaa metsäkanalintuja, ilveksenjälkiä tai vaikka töyhtötiaisen, niin silloinhan tietää, että tämä on vanha metsä, koska eihän metso tai teeri muualla pärjää.
Vanha metsä sitoo hiiltä huonommin kuin kasvava metsä tai jos ollaan tarkkoja, niin vanha puu sitoo hiiltä heikommin kuin samankokoinen kasvussa oleva puu. Siksi muodikas poimintahakkuu heikentää metsien hiilensidontakykyä. Ja siksi vanhat metsät eivät enää ole hyvä hiilinielu.
Kannattaa silti muistaa, että Suomessa ei tukkipuita haketeta lämpölaitoksiin, tukit viedään sahalle ja puuhun sitoutunut hiili jää lautaan. Euroopassa oletetaan (laskentamalleissa siis), että kaikki suomalaismetsistä hakattu puu poltetaan eli siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, vaikka se tosiasiassa jää jonnekin rakennusten sisälle tai terassilautaan.
Näin se on. Suurelta yleisöltä puuttuu ymmärrys ja poliitikot kyllä ymmärtävät, mutta yhdessä tuumin etsivät uusia verotuskohteita -> suojellaan Suomen metsät, mutta päästökaupalla on mahdollista vapautua tästä suojeluvelvoitteesta.
Hollanti 10%, Belgia 21%, Saksa 20%, Espanja 22%, Kreikka 30%.
Suomi 77%, Saisi muut maat kasvattaa 20 miljardia puuta ja tulla sitten sanomaan paljonko Suomessa saa puupeltoa kaataa . Eli puolet metsää pois ja ollaan edelleen kärkitasoa at EU.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.
Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.
Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?
Maaperään on sitoutunut paljon hiiltä metsässä kasvien ja bakteerien (ja sienten) yhteistoiminnan tuloksena, esim. sienijuuret. Kun puut poistetaan, nämä kuolevat ja muut bakteerit rupeavat hajottamaan sitä hiiltä ja siitä tulee siis hiilidioksidia. Tämä kaikki on mitattavissa, ihan perustiedettä.
Voi luoja mitä höpönpöpö paskaa. 😆😆😆😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.
Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.
Ei ole totta. "Suomen asema metsämaana kohenee olennaisesti, kun suhteutetaan metsäalan osuus koko maapinta-alaan. Nyt sijoitumme 72 prosentilla maailman valtioiden joukossa sentään kymmenenneksi. Edellämme on vain pieniä tropiikin maita, joukossa kaikki kolme eteläamerikkalaisen Guayanan alueen valtiota sekä viisi saarivaltiota. Euroopan maista olemme selkeä tilastoykkönen ennen naapuriamme Ruotsia. 20 kärkimaan joukosta pistävät silmään molemmat Koreat sekä etenkin Japani, joka runsasväkisyydestään huolimatta on myös metsäinen maa. Kaikkiaan 39 valtion maa-alasta vähintään puolet on metsän peitossa."
Suomessa on myös absoluuttisesti enemmän metsää kuin Ruotsia lukuunottamatta missään muussa EU-maassa, maamme pienestä koosta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Hollanti 10%, Belgia 21%, Saksa 20%, Espanja 22%, Kreikka 30%.
Suomi 77%, Saisi muut maat kasvattaa 20 miljardia puuta ja tulla sitten sanomaan paljonko Suomessa saa puupeltoa kaataa . Eli puolet metsää pois ja ollaan edelleen kärkitasoa at EU.
Ruotsissa n 70% maan pinta-alasta on metsää. Luku ei ole muuttunut 100 vuodessa. Sen sijaan puun massa on tuplaantunut tuona aikana. Kysymys "suojelijoille": mitä on tapahtunut? Ja kuinka se vaikuttaa metsän kykyyn sitoa hiiltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan äärimmäisen tekopyhää, kun ensin ovat itse hävittäneet oman luontonsa. Meillä sen sijaan on kunnon metsät jäljellä.
Kunnon metsät on jäljellä? Ei Suomessa ole kuin raikiota ja taimikkoa.
Suomessa on enemmän metsää kuin koko planeetta maalla on yhteensä per capita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan äärimmäisen tekopyhää, kun ensin ovat itse hävittäneet oman luontonsa. Meillä sen sijaan on kunnon metsät jäljellä.
Kunnon metsät on jäljellä? Ei Suomessa ole kuin raikiota ja taimikkoa.
Olet sitä mieltä? No jos nyt kuitenkin katsotaan aikuisten oikeasti Suomen metsiä niin ne voivat erinomaisen hyvin. Harvennusrästetä toki on jonkinverran ja niille olisi hyvä saada joku porkkana tai keppi jotta tulevat hoidettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Eli sinä vahvistat sen väitteen, ettei Suomessa ole vanhaa metsää? Eikä tässä ole kysymys minkänä amatöörien mielipiteistä vaan siitä, sitooko Suomen metsät hiiltä vai ei.
Jos sinua kiinnostaa amatöörien mielipiteet niin kannattaa lukea palstan kommentit. Suurin osa ei ymmärrä mistä puhutaan, sitten kuitenkin kiukuttaa ja jaellaan toisille tampiolle ylåpeukkuja.
Vahvistan sen, että amatööri ei erota vanhaa metsää kasvatusmetsästä, koska amatöörin mielestä kasvatusmetsä/talousmetsä on aina yhden puulajin puupelto. Kun talousmetsässä kohtaa metsäkanalintuja, ilveksenjälkiä tai vaikka töyhtötiaisen, niin silloinhan tietää, että tämä on vanha metsä, koska eihän metso tai teeri muualla pärjää.
Vanha metsä sitoo hiiltä huonommin kuin kasvava metsä tai jos ollaan tarkkoja, niin vanha puu sitoo hiiltä heikommin kuin samankokoinen kasvussa oleva puu. Siksi muodikas poimintahakkuu heikentää metsien hiilensidontakykyä. Ja siksi vanhat metsät eivät enää ole hyvä hiilinielu.
Kannattaa silti muistaa, että Suomessa ei tukkipuita haketeta lämpölaitoksiin, tukit viedään sahalle ja puuhun sitoutunut hiili jää lautaan. Euroopassa oletetaan (laskentamalleissa siis), että kaikki suomalaismetsistä hakattu puu poltetaan eli siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, vaikka se tosiasiassa jää jonnekin rakennusten sisälle tai terassilautaan.
Juuri näin. Rakentamiseen käytetty puu sitoo hiilen sadaksi ta kahdeksi saksi vuodeksi ja kaadetun puun tilalle kasvaa uusi puu ja sitoo lisää hiiltä. Jos puu jää seisomaan metsään niin siinä sitoutuu vähemmän hiiltä, koska ei tule uutta kasvua.
Suurinosa Euroopan maista ovat hakanneet metsänsä jo aikoja sitten. Erityisen karmaisevaa oli lentää Espanjassa Alicanten suunnalla jossa pääosin kaikki metsät on hakattu viljelysmaiden ja kaupunkien tieltä. Myös Tanska, Hollanti, Saksa ja Ranska ovat hyviä esimerkkejä maista jotka ovat hakanneet metsänsä.
EU voisi ennemminkin painostaa muita Euroopan maita istuttamaan lisää metsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Juurikin näin tätä en metsänomistaja ole ikinä ymmärtänyt. Hyvin hoidettu Suomalainen metsä näyttää hyvältä ja on elinvoimainen. Ja se tarkoittaa sitä että harvennukset on tehty ajallaan.
On varmaan aika erota eu:sta ja päästökaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainitsisin vielä UK britit on jo ajat sitten kaataneet metsät. Nyt hyvä , jos 10% pinta-alasta. Suuria puuttomia tasankoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Tämä on yleinen harhaluulo, että luonnontilaisissa metsissä kasvaa sulassa sovussa kuuset, männyt, haavat ja koivut. Itse asiassa lähes kaikki suomalaiset ikimetsät ovat kuusimetsiä (lehdot on sitten erikseen). Suomalaisessa ilmastossa kuusi syrjäyttää ajan myötä aina muut puulajit. Toki nuo synkät ja vanhat kuusimetsät muodostavat tärkeän elinympäristön juuri tietyille eliöille ja eläinlajeille. On toki tärkeää monille lajeille, että niitäkin on olemassa. Kaikki tänne jo kauan sitten levinneet lajit eivät kuitenkaan tuollaisessa ympäristössä viihdy.
Ihmiset jankkaavat kamalista yksilajisista puupelloista, mutta monilajisuus on nimenomaan nuorehkon metsän tunnusmerkki. En toki väitä, että istutettu nuori männikkö olisi sama asia kuin ikikuusimetsä, mutta ihmisten tietämättömyys aiheuttaa myötähäpeää. Jos pitää niitä pusikoituneita ja monilajisia lapsuuden kesämökin naapurimetsiä omana idyllinään, niin on hyvä tiedostaa, että ne ovat metsänhoidon ja hakkuiden tulosta, vaikka joku vuosikymmen olisivat olleet koskematta.
semmonen vaikea sana kuin biodiversiteetti.
Vierailija kirjoitti:
Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.
Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.
Paskapuhetta
Metsä on vähintään hiilineutraali, eli vaikka puu poltettaisiin, niin tilalle kasvava uusi metsä sitoo saman määrän hiiltä.
Ei suomessa ole metsää vaan puupeltoa. Sitä ei tosin UPM ja metsäkartelli meille kerro.
Vahvistan sen, että amatööri ei erota vanhaa metsää kasvatusmetsästä, koska amatöörin mielestä kasvatusmetsä/talousmetsä on aina yhden puulajin puupelto. Kun talousmetsässä kohtaa metsäkanalintuja, ilveksenjälkiä tai vaikka töyhtötiaisen, niin silloinhan tietää, että tämä on vanha metsä, koska eihän metso tai teeri muualla pärjää.
Vanha metsä sitoo hiiltä huonommin kuin kasvava metsä tai jos ollaan tarkkoja, niin vanha puu sitoo hiiltä heikommin kuin samankokoinen kasvussa oleva puu. Siksi muodikas poimintahakkuu heikentää metsien hiilensidontakykyä. Ja siksi vanhat metsät eivät enää ole hyvä hiilinielu.
Kannattaa silti muistaa, että Suomessa ei tukkipuita haketeta lämpölaitoksiin, tukit viedään sahalle ja puuhun sitoutunut hiili jää lautaan. Euroopassa oletetaan (laskentamalleissa siis), että kaikki suomalaismetsistä hakattu puu poltetaan eli siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, vaikka se tosiasiassa jää jonnekin rakennusten sisälle tai terassilautaan.