Lue keskustelun säännöt.
Tajuatteko yhtään sitä argumentointia, että yhtäkkiä EU:n laskelmien mukaan Suomen metsistä onkin tulossa hiilinielujen sijaan vakava ympäri...
06.06.2022 |
Hakataan kuulemma liikaa, vaikka kyseessä on normaalia metsänhoitoa.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Oletko koskaan ajanut metsäpaloalueen ohi? Metsäluonto uudistaa itse itsensä ajan mittaan. Vanhan aarnimetsän hiilidioksidin sitomiskyky on vähäisempi kuin nuoren metsän, koska kasvua ei enää tapahdu. Valoton tiheä metsä, jossa suurikokoisia puita, on lisäksi lajistoltaan köyhempi kuin nuori metsä, eikä tarjoa ravintoa nisäkkäille. Siksi luonto on ratkaissut ongelman metsäpalojen kautta. Niitä ei enää sallita (Suomessa), hakkuut ovat korvanneet niiden tehtävän. Puu keitetään selluksi tai poltetaan kattilassa, ylijäänyt tuhka uudelleen käytetään uuden metsän lannoitukseen, kuten kävisi metsän palaessakin. Puun sitoma hiilidoksidi vapautuu molemmissa tapauksissa ilmaan, tosin kattilasta suodattimen kautta. Rakentamiseen käytetyn puun sitoma hiilidioksidi vapautuu hyvin hitaasti, hitaammin kuin metsään lahoamaan jääneestä puusta.
Metsäpalo-alueita ei paljon Suomessa ole ja tässä puhutaan avohakkuista, joita on paljon. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. En myöskään millään suostu uskomaan että kasvihuoneessa kasvatatuista puista syntyy metsää vaan se on aina puupelto/plantaasi.
Toivotan tervetulleeksi tänne itäsuomeen katsomaan :D On vaikeaa löytää sellaista metsää itärajan tuntumasta, josta ei löytyisi merkkejä aikojen takaisesta metsäpalosta (vaaramailla samalla tapaa kuin alavalla maalla, eli kaskeamisesta ei ole kysymys). Voidaan myös pistäytyä eri ikäisissä talousmetsissä (=hoidettu metsä). Taimikossa kasvaa aluskasvillisuus runsaana, istutetun männyn tai kuusentaimen lomassa itsesiementäneet lehtipuutaimet. Nuoressa kerran harvennetussa metsässä paju, saniainen ja heinät nopeimmassa kasvuvaiheessaan olevien puiden alla. Aikuisessa toiseen kertaan harvennetussa metsässä sammalet ja varpukasvit, sienet ja marjat. Väitän, ettet aikuista ns talousmetsää erottaisi samanikäisestä luonnonmetsästä muusta kuin kannoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Sillä ei sinänsä ole mitään väliä, erottaako amatööri sen vanhasta metsästä vai ei. Enemmän merkitystä on sillä, mitä siellä metsässä ihan oikeasti on mitattavasti tapahtunut. Mitä lajeja on tullut lisää, mitä kadonnut ja miten ne hakkuut tähän on vaikuttaneet. Se, että on naavaa ja sammalta ja nuoria puita ei vielä tarkoita, että metsä olisi mitenkään kovin monipuolinen lajistoltaan.
On ollut hurjaa joskus lukea Yhdysvaltojen uudisasuttamisesta ja siitä, miten siellä tietysti tuhottiin ihan valtava määrä metsää, josta iso osa oli satoja tai tuhansia vuosia vanhoja. Kun sellaista metsää tuhoaa, ei sitä saada enää koskaan takaisin. Iso osa lajistosta katosi pysyvästi. No Suomessa tämäntyyppistä metsää ei tietenkään ole juurikaan jäljellä paitsi joissain suojelukohteissa, mutta kyllä metsää osataan täälläkin tuhota. Biodiversiteettiä ajatellen olisi tärkeää ymmärtää eri kasvuvaiheissa olevien metsien arvo, nyt puhutaan paljon nuorten metsien hiilinieluvaikutuksesta, mutta vanhat metsät ovat monimuotoisuuden kannalta ihan yhtä tärkeitä, ja tarjoavat kodin lukuisille lajeille, jotka eivät sitä muualta löydä.
Minusta metsää ei tarkastella täällä kovin kokonaisvaltaisesti, lähinnä mietitään joko sen vaikutusta hiilinieluna, tai sen talousvaikutuksia, mutta muut merkitykset, kuten luonnon yleinen monimuotoisuus ja ihmisten virkistyskäyttö, jäävät vähän paitsioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Hoitamattomalla risukolla ei ole minkäänlaista virkistysarvoa ihmiselle. Toki jollekkin eliöille sekin on suojaisa elinympäristö.
Metsä ei ole olemassa ihmisen viihdykkeeksi.
On myös erikoinen sitkeässä istuva harhauulo, että luonnontilaisista metsistä tulee pääasiassa "risukkoja". Näinhän asianlaita ei suurimmassa osassa ole. Rehevät lehtometsät, joita on aika vähän, saattavat joskus olla osin tiheitäkin ja on jo jonkinainsta pensikkoa aluskasviisuutensa, niissäkin on kuitenkin monenaista kohtaa ja mielenkiintoisesti erilaisia lajeja ja kauniita luontopaikkoja ja hyvin yleensä niissäkin pystyy liikkumaan.
Tosiasia on, että sekä kuusivoittoiset että kuivemmat mäntyvoittoiset kangasmetsät vanhentuessaan eivät ole lainkaan ryteikköä tai pusikkoa, vaan suureksi osaksi niissä kasvaa vanhoja isoja puita. Siellä täällä eri maatumisen vaiheessa runkoja sammalen peitossa. Nuorta taimikkoa on vain kohdissa, joissa puu on hiljattain kaatunut ja jättänyt auringonaukon ja tilaa uusille taimille kasvaa. Vanhat sekametsät, joissa on esim. ekologisesti tärkeitä suuria haapoja (joita ei talousmetsissä näe) ja myös muita lehtipuita, eivät myskään ole tavallisesti mitään ryteikköä, vaan niissä on ihan hyvä kukea suureksi osaksi suurten puiden lomassa. Toki myös maastonmuodot ja vaikka kosteikkopaikat vaikuttavat metsän laatuun ja kuljettavuuteen.
Ryteikköistä tai vaikeukulkuista metsää on ennen kaikkea talousmetsissä joissain "hoidon" vaiheissa. Esim. hakkuun jälkeen parisenkymmentä vuotta ja sitten harvennushakkuun jälkeen, eli itse asiassa suhteellisen suuren osan metsän kasvuajata korjuukypsäksi tukiksi, mikä on n. 50 - 70 vuotta. Onhan se talousmetsäkin tosiaan siinä 50 vuoden korvilla jo aika kivannäköistä metsää. Mutta pien se sitten hakataankin siitä.
Kyllä "hoitamattomissa" metsissä on tavallisesti ne kaikkein merkittävimmät luontoarvot, ekoogiset arvot ja virkistysarvo myös ihmiselle. Luonnonsuojelualueethan ovat erityisesti myös ihmisten viskistyskäytössä. Kokeilkaa joskus, niin voitte ylättyä, etteivät tuollaiset metsät olekaan vaan risukkoa, vaan monimuotoista kaunista luontoa, täynnä kauniita erilaisia luontopaikkoja, jossa voi vaeltaa.
Joku kirjoitti täällä myös metsäpaloista, luonnon luontaisesta uudistumisesta. Luontaisestihan metsä uudistuu siten, että vanhat puut lahoavat ja kaatuvat ja jättävät siten kasvuaukon uusille taimille. Myös metsäpalot ovat uudistaneet metsää luonnoisella tavalla. Luonnollisia metsää uudistavia metsäpaloja ei vaan ole ollut luontaisesti lähellekään sitä määrää mitä ihminen uudistaa metsää (erityisesti avohakkuilla). Metsän kiertokuku on luontaisesti paljon pidempi kaari kuin talousmetsällä ja siis vanhaa metsää, (yli satavuotiasta) olisi luontaisesti valtavasti suurempi osa mitä nykyään talousmetsien aikakaudella on. Talousmetsässähän ei päästetä metsää yli 100 vuoden ikään ennen hakkuuta. Metsäpalot eivät vanhoissa metsissä myöskään aina tuhoa kaikkia puita laajamittaisesti, ja erityisesti vanhemmilla männyillä on hyvä suoja paksun kipikaarnan ja pitkän rungon ansiosta paloja vastaan. Laajemmet metsäpalot ovat olleet aika harvinaisia, vaikka toki niitäkin on joskus ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei metsistä vaan maankäyttösektorista, ennen metsien hiilensidonta on kompensoinut muut erityisesti "suopeltojen" hiilidioksidipäästöt. Avohakkuun jälkeen myös entisestä metsämaasta vapautuu hiilidioksidia maaperästä.
Muualla EU:ssa ei ole hakattu metsiä pois, mm. Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa ja Kroatiassa on lisäksi jatkuva kasvatus käytössä koko maassa. Suomi on ehkä neljäs tai viides metsäpinta-alassa EU:ssa.
Siis miten maaperään sitoutoutu ut hiili vapautuu avohakkuussa?
Tätä samaa ihmettelen minäkin. Ymmärrän, että suohon on sitoutunut hiilidioksidia, mutta miksi se vapautuu avohakkuun yhteydessä?
Kannot ja oksat lahoaa. Laikutus tai raskas auraus pölläyttää päästöt ilmoille kuten viljapeltojen muokkauskin.
Vierailija kirjoitti:
semmonen vaikea sana kuin biodiversiteetti.
Mitä siitä? Otsikossa puhuttiin hiilensidonnasta, ja se on eri asia kuin biodiversiteetti. Molempia ei saa metsästä samaan aikaan täydellä teholla, vaan on joko päätettävä kumpaa tavoitellaan tai on tehtävä kompromisseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmää porukkaa kyllä palstalla. Ei haluta uskoa karua totuutta. No, ei se siitä yhtään vähemmän totta tee, valitettavasti. Suomen metsistä on luonnonmetsää n. 3% jäljellä, ja niitäkin rippeitä Metsähallitus parturoi ahkerasti. Suurin osa Suomessa hakatusta puusta menee sellukattilaan ja lyhytikäisiin tuotteisiin, jolloin puiden sitoma hiili palautuu muutaman vuoden sisässä ilmakehään. Avohakkuut tuhoavat metsäluonnon ja maaperän täydellisesti vuosikausiksi. Sadat metsälajit on ajettu uhanalaisiksi.
Mutta kyllä täällä Suomessa on metsissä kaikki hyvin!
En ymmärrä uusimpia metsän hiilinieluperusteita. Missään lehtijutussa ei selitetä, että miten hakkuut pienwntävät hiilinielua, kun samaan aikaan hakkaamaton metsä kasvaa koko ajan saman verran kuin mitä metsää hakataan. Ja LISÄKSI Suomessa istutetaan hakatun metsän tilalle välittömästi uudet taimet kasvamaan.
Jos tuon joku selittäisikin, niin edelleen mysteeriksi jää myös se, miten hakkaamattomuus sitoo paremmin hiiltä. Sillä jos hakkuukypsää metsää ei hakata, niin se vanhettuu, alkaa lahoamaan ja lahoamisen seurauksena se sama hiili vapautuu ilmakehään joka tapauksessa. Lahoamisprosessissa se hiilen vapautuminen vain ei ole hallittua eikä siitä saada energiaa talteen, vaan se energia jää hyödyntämättä. Miten tämä on parempi tilanne ja miten se johtaa parempaan lopputulokseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Kävelin tuossa keväällä kaltaisesi kanssa metsässä etsimässä korvasieniä. Tämä kaveri ihasteli sitä, miten tässä vanhassa metsässä kasvoi haapaa, kuusta, mäntyä, koivua jne. , maassa oli lahoavia runkoja sammaleen peitossa ja linnut lauloivat. Ei kannon kantoa missään! Samalla hän hakkui suomalaisen metsänhoidon, pelkkiä aukkoja ja raiskioita, puupeltoja. Arvuuttelin, että mitenkä vanhaa tämä mahtaa olla ja kaverin mielipide oli, että vähintään 100 vuotta, suojelun arvoinen paikka! Kerroin, että metsällä on ikää noin 50 vuotta, se on juuri sellainen kamala istutettu puupelto ja tältä se näyttää kahden harvennuksen jälkeen.
Tuleville sukupolville eli minulle jäi ihan käypänen metsä, jota amatööri ei näköjään erota vanhasta metsästä, koska "täällähän on naavaa ja sammalta".
Hoitamattomalla risukolla ei ole minkäänlaista virkistysarvoa ihmiselle. Toki jollekkin eliöille sekin on suojaisa elinympäristö.
Metsä ei ole olemassa ihmisen viihdykkeeksi.
On myös erikoinen sitkeässä istuva harhauulo, että luonnontilaisista metsistä tulee pääasiassa "risukkoja". Näinhän asianlaita ei suurimmassa osassa ole. Rehevät lehtometsät, joita on aika vähän, saattavat joskus olla osin tiheitäkin ja on jo jonkinainsta pensikkoa aluskasviisuutensa, niissäkin on kuitenkin monenaista kohtaa ja mielenkiintoisesti erilaisia lajeja ja kauniita luontopaikkoja ja hyvin yleensä niissäkin pystyy liikkumaan.
Tosiasia on, että sekä kuusivoittoiset että kuivemmat mäntyvoittoiset kangasmetsät vanhentuessaan eivät ole lainkaan ryteikköä tai pusikkoa, vaan suureksi osaksi niissä kasvaa vanhoja isoja puita. Siellä täällä eri maatumisen vaiheessa runkoja sammalen peitossa. Nuorta taimikkoa on vain kohdissa, joissa puu on hiljattain kaatunut ja jättänyt auringonaukon ja tilaa uusille taimille kasvaa. Vanhat sekametsät, joissa on esim. ekologisesti tärkeitä suuria haapoja (joita ei talousmetsissä näe) ja myös muita lehtipuita, eivät myskään ole tavallisesti mitään ryteikköä, vaan niissä on ihan hyvä kukea suureksi osaksi suurten puiden lomassa. Toki myös maastonmuodot ja vaikka kosteikkopaikat vaikuttavat metsän laatuun ja kuljettavuuteen.
Ryteikköistä tai vaikeukulkuista metsää on ennen kaikkea talousmetsissä joissain "hoidon" vaiheissa. Esim. hakkuun jälkeen parisenkymmentä vuotta ja sitten harvennushakkuun jälkeen, eli itse asiassa suhteellisen suuren osan metsän kasvuajata korjuukypsäksi tukiksi, mikä on n. 50 - 70 vuotta. Onhan se talousmetsäkin tosiaan siinä 50 vuoden korvilla jo aika kivannäköistä metsää. Mutta pien se sitten hakataankin siitä.
Kyllä "hoitamattomissa" metsissä on tavallisesti ne kaikkein merkittävimmät luontoarvot, ekoogiset arvot ja virkistysarvo myös ihmiselle. Luonnonsuojelualueethan ovat erityisesti myös ihmisten viskistyskäytössä. Kokeilkaa joskus, niin voitte ylättyä, etteivät tuollaiset metsät olekaan vaan risukkoa, vaan monimuotoista kaunista luontoa, täynnä kauniita erilaisia luontopaikkoja, jossa voi vaeltaa.
Joku kirjoitti täällä myös metsäpaloista, luonnon luontaisesta uudistumisesta. Luontaisestihan metsä uudistuu siten, että vanhat puut lahoavat ja kaatuvat ja jättävät siten kasvuaukon uusille taimille. Myös metsäpalot ovat uudistaneet metsää luonnoisella tavalla. Luonnollisia metsää uudistavia metsäpaloja ei vaan ole ollut luontaisesti lähellekään sitä määrää mitä ihminen uudistaa metsää (erityisesti avohakkuilla). Metsän kiertokuku on luontaisesti paljon pidempi kaari kuin talousmetsällä ja siis vanhaa metsää, (yli satavuotiasta) olisi luontaisesti valtavasti suurempi osa mitä nykyään talousmetsien aikakaudella on. Talousmetsässähän ei päästetä metsää yli 100 vuoden ikään ennen hakkuuta. Metsäpalot eivät vanhoissa metsissä myöskään aina tuhoa kaikkia puita laajamittaisesti, ja erityisesti vanhemmilla männyillä on hyvä suoja paksun kipikaarnan ja pitkän rungon ansiosta paloja vastaan. Laajemmet metsäpalot ovat olleet aika harvinaisia, vaikka toki niitäkin on joskus ollut.
Molempia tarvitaan, talouskäytössä olevaa ja suojeltua metsää, mutta luonnontilaisessa suojelumetsässä ei ihmisen pitäisi kulkea ollenkaan kuin korkeintaan merkittyjä polkuja pitkin. Meillä täällä päin on runsaasti luonnontilaista metsää, koska Metsähallituksen suojeluMETSÄSTÄ valtaosa on tällä nurkalla maata. Riippuu aivan maastotyypistä ja metsän iästä kuinka helppokulkuista tai "kaunista" se on. Noin <60 vuotiaasta kuusimetsästä ei kyllä minun silmäni erota onko sitä kasvun alussa harvennettu vai onko kuusikko nujertanut juureltaan muun kasvillisuuden luontaisesti. En ole kaatuneen kuusen jättämässä aukossa nähnyt koskaan mitään muuta kuin vattupuskan, eikä vanhassa kuusikossa ole nuoria puita nimeksikään. Sitä nuoremmissa suojelumetsissä on sitten taas monenmuotoista rytelikköä ja harvinaisena lehtoa.
Sota on rauhaa. Vapaus on orjuutta. Tietämättömyys on voimaa.
Ihan normaalia vihervasemmiston politiikkaa, jolla perustellaan jokin tavoite. Tavoitteena on lopettaa Suomesta metsäteollisuus, jotta metsät saavat kasvaa rauhassa luonnonvaraisina. Tämä saavutetaan tekemällä metsäteollisuudesta mahdotonta, käyttäen hyväkseen vihreiden vahvaa vaikutusvaltaa EUssa.
Ihan niinkuin yksityisautoilua ollaan lopettamassa tekemällä siitä riittävän kallista.
Teollisuutta lopetetaan Suomessa tekemällä meidän maariskistä riittävän suuri, esimerkkinä BASF tehdas, joka on rakennettu valmiiksi, mutta sitä ei saakaan käyttää, kun maariski realisoitui.
Vihreät ovat oikeasti nerokkaita tuossa toiminnassaan. He oikeasti vähitellen saavat kaikki tavoitteensa saavutettua Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen metsä ei kiinnosta virkistyksen eikä minkään muunkaan paikkana.
Puhu vain omasta puolestasi. Minua kyllä kiinnostaa metsien virkistyskäyttä.
T. MetsästäjäSe, että virkistyt ammuskelemalla ja murhaamalla kertoo jotain sinun persoonallisuudestasi ja psykopaattisista piirteistäsi.
En metsästä, mutta enpä viitsi eläinravinnon hyödyntäjänä paljon metsästäjille vinoilla heidän harrastuksestaan. Suorastaan irvokasta, että joku viitsii broilerinkoipi kourassaan hirvitellä metsästäjien barbaarisuutta. He ovat sentään huolehtineet, ettei heidän syömänsä liha ole eläessään kärsinyt kidutusta ja vapaudenriistoa.
Miksi sitten me ihmiset olemme sekaravinnon syöjiä ja hyödynnämme eläinperäistä valkuaista ravinnossamme (kuten 90% eliöstöstä). No sitä pitää sitten kysyä varmaan evoluutiolta.
Suomen pitäisi erota EU:sta. Mitä pikemmin, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä uusimpia metsän hiilinieluperusteita. Missään lehtijutussa ei selitetä, että miten hakkuut pienwntävät hiilinielua, kun samaan aikaan hakkaamaton metsä kasvaa koko ajan saman verran kuin mitä metsää hakataan. Ja LISÄKSI Suomessa istutetaan hakatun metsän tilalle välittömästi uudet taimet kasvamaan.
Jos tuon joku selittäisikin, niin edelleen mysteeriksi jää myös se, miten hakkaamattomuus sitoo paremmin hiiltä. Sillä jos hakkuukypsää metsää ei hakata, niin se vanhettuu, alkaa lahoamaan ja lahoamisen seurauksena se sama hiili vapautuu ilmakehään joka tapauksessa. Lahoamisprosessissa se hiilen vapautuminen vain ei ole hallittua eikä siitä saada energiaa talteen, vaan se energia jää hyödyntämättä. Miten tämä on parempi tilanne ja miten se johtaa parempaan lopputulokseen?
mistä maailmankolkasta halauaisit mieluummin metsät hävitettävän, jotta sinä saat veskipaperia, terassilautaa ja kartonkilaatikoita?
Ehkä Indonesian Sumatra tai Uruguay? Onko siellä sitten helpommin uhrattavissa oleva vaatimattomampi eliöstö kuin täällä ja huolehditaanko siellä metsäalueiden suojelusta, uusien materiaalia tehokkaammin käyttävien teknolgoioiden kehittämisestä ja metsän korvausistutuksista vastuullisemmin kuin täällä?
Vierailija kirjoitti:
Aivan äärimmäisen tekopyhää, kun ensin ovat itse hävittäneet oman luontonsa. Meillä sen sijaan on kunnon metsät jäljellä.
Suomessa ei ole kunnon metsiä jäljellä. Luonnonvaraista metsää on hyvin pieni osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä uusimpia metsän hiilinieluperusteita. Missään lehtijutussa ei selitetä, että miten hakkuut pienwntävät hiilinielua, kun samaan aikaan hakkaamaton metsä kasvaa koko ajan saman verran kuin mitä metsää hakataan. Ja LISÄKSI Suomessa istutetaan hakatun metsän tilalle välittömästi uudet taimet kasvamaan.
Jos tuon joku selittäisikin, niin edelleen mysteeriksi jää myös se, miten hakkaamattomuus sitoo paremmin hiiltä. Sillä jos hakkuukypsää metsää ei hakata, niin se vanhettuu, alkaa lahoamaan ja lahoamisen seurauksena se sama hiili vapautuu ilmakehään joka tapauksessa. Lahoamisprosessissa se hiilen vapautuminen vain ei ole hallittua eikä siitä saada energiaa talteen, vaan se energia jää hyödyntämättä. Miten tämä on parempi tilanne ja miten se johtaa parempaan lopputulokseen?
Ei lahoa vaan uudistuu aukkojen kautta. Siis ihanko oikeasti uskot että jos metsää ei hakata niin se kaikki biomassa lahoaa ja siihen jää kuollut aukko jäljelle? Ei vaan siinä on järeä metsä. Kun metsä hakataan, se biomassa vapautuu ilmakehään erittäin nopeasti ja istutettu metsä on pieniä ruipeloita pitkään.
Metsät hakatiin pois jo ennen 1850-lukua Suomesta. Ensimåinen metsäinventointi tetin silloin. Tapani Tasanen - Metsänhoidon historia - läks puut ylenemähän.
Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. = Summary: The history of silviculture in Finland from the Mediaeval to the breaktrough of forest industry in 1870s. - Jukuri (luke.fi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole mitään oikeita, kunnon metsiä. Huonosti hoidettuja, paljaaksi hakattuja ja pelkkiä monokulttuureja, yhden sortin puuplantaaseja. Oletteko koskaan ajaneet hakkuuaukean ohi? Järkyttävän näköistä, siivotonta ja pelkkää tuhoamista. Ei paljon istutukset auta, kun maaperä tuhotaan isoilla laitteilla ja monimuotoisuus on menetetty. Tuleville sukupolville ei jää yhtikäs mitään, kun rahankiilto silmissä hakataan kaikki silmänkantamattomiin.
Miten hoidettu metsä on muka hiilikierron kannalta huonompi?
Koska hoidettua metsää kaadetaan jolloin hiiltä vapautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan äärimmäisen tekopyhää, kun ensin ovat itse hävittäneet oman luontonsa. Meillä sen sijaan on kunnon metsät jäljellä.
Suomessa ei ole kunnon metsiä jäljellä. Luonnonvaraista metsää on hyvin pieni osa.
Tämä.
Yli 140v vanhaa metsää ei käytännössä enää ole.
https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me8-metsien-ikarake…
Minua kummastuttaa näistä jutuista paistava asenne, että kun puu hakataan pois niin sellaista ei ilmeisesti koskaan kasva uutta tilalle joten niitä ei sitten saisi hakata. Niitetyillä alueillakin vaan pällistellään ja ihmetellään kantoja, että niin ne puut lähti eikä niitä saa koskaan takaisin. Mites olisi jos istuttaisi niitä puita?
Keskieuroopasssa ei tuskin ole sitäkään jäljellä,
Tulevaisuuden ihme- aito puu!