Lupasin lapselle Korvakorut kun täyttää 10v. Ex mieheni sanoi EI
Lupasin tytölle että saa korvakorut, siis reiät korviin kun täyttää 10. Ex-mieheni, lapsen isä siis, sanoo että ei käy. Saa kuulemma itse päättää ja hoitaa asian jos vielä 15 vuotiaana niin haluaa. Perusteeksi hän sanoo että on täysin tarpeetonta ottaa riskiä mistään mahdollisista komplikaatioista. 15-vuotiaana on tarpeeksi vanha päättämään ja arvioimaan asiaa ja ottamaan siitä itse vastuun.
Mitä mieltä muut?
Kommentit (221)
Miksi isä kieltää? Vain torperoidakseen koska äiti on ollut kiva ja luvannut?Tämä on aika pikkujuttu ja aiheuttaa turhaa mielipahaa lapselle, jos mennään "isän toiveen mukaan". Toki jos vaan tehdään niin sitten isä kiukuttelee jostain muusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menit lupaamaan? Kyllä molemmilla huoltajilla on tässä sanottavansa, olisit keskustellut isän kanssaan ennen kuin lupasit.
Kuka ajattelee, että toinen huoltaja kieltää tollasen asian? Pitääkö huoltajalta saada lupa napapaitaan ja meikkeihinkin? Voi luoja
Kyllä lapsen mahdollisesti seksuaalisesti provosoivasta vaatetuksesta täytyy huoltajien periaatteessa kantaa huolta ja tehdä oma rajanvetonsa. Lävistyksistä, tatuoinneista ja meikeistä myös.
Vierailija kirjoitti:
talutus renkas kirjoitti:
kas kun et lapsellesi räkä renkasta lupaile
Sä olet varmaan tosi hyvä vanhempi. Kun tyttäresi täysikäisenä hankkii lävistyksiä, onko hän enää tervetullut kotiin?
Hänellä tuskin on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aikamiespojat näyttävät aktivoituneen 🙄
Onko sun mielestä naimattomat miehet jotenkin huonompia ihmisiä kuin muut? Halveksitko muutenkin erilaisia ihmisryhmiä, mites homot, vammaiset, tummaihoiset?
No kyllä heidän kokemuksensa tyttären korvisten laitosta on ysi nolla. Sitten riehutaan ketjussa 🤨
Reiät korviin jos lapsi haluaa. Ex on ex. Se voi sitten ihailla tai kauhistella kun seuraavan kerran lapsen näkee.
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä kieltää? Vain torperoidakseen koska äiti on ollut kiva ja luvannut?Tämä on aika pikkujuttu ja aiheuttaa turhaa mielipahaa lapselle, jos mennään "isän toiveen mukaan". Toki jos vaan tehdään niin sitten isä kiukuttelee jostain muusta?
Minä ainakin kieltäisin koska mielestäni lävistykset, tatuoinnit, jne. ovat hirveitä eivätkä todellakaan kuulu ainakaan pienille lapsille. Ihme tarve taas äideillä pahoinpidellä lapsiaan somepisteiden toivossa
Olen jo aikuisten tyttärien äiti. Minusta on ollut hyvin hämmentävää lukea joitain kommentteja tässä ketjussa. Isän mielipide on "ulinaa" ja "vikinää" ja " ex on ex" , " äiti laittaa korut, sillä hyvä" jne.
Me tämän ikäpolven naisetolemme niiin kauan puhuneet sen puolesta, että vanhemmuus on yhteinen asia ja että kaikkien etu on, että isät osallistuvat lasten hoitoon ja luovat heihin toimivan suhteen. Etäiset isät ovat jo menneen talven lumia, niinhän? Ilokseni onkin nykyään paljon osallistuvia isiä. Onko tämä kaikki on hävinnyt joidenkin palstalaisten ajatusmaailmasta? Vai eikö se ole ollut osa omaa ajatusmaailmaa alunperinkään? Että lapsi on vain äidin lapsi? Ainakin eron jälkeen? Sääli, jos näin on.
Ymmärrän, jos isä on väkivaltainen alkoholisti tms. Silloin on syytä pitää etäisyyttä. Mutta ymmärtääkseni nyt oli kyse korvakoruihin liittyvästä mielipiteestä. Eikö isän vanhemmuus tässä tapauksessa ole sen arvoinen, että myös hänen mielipiteellään on jotain merkitystä? Tietämättä nyt hänestä sen enempää, mutta sitä tietoahan ei ole ollut myöskään näillä "miks pitäis isältä mitään kysyä" - kirjoittajilla.
No, isän ei varmaan tarvi sitten laittaa korviksia itselleen, jos ei sellaisista tykkää
Vierailija kirjoitti:
Olen jo aikuisten tyttärien äiti. Minusta on ollut hyvin hämmentävää lukea joitain kommentteja tässä ketjussa. Isän mielipide on "ulinaa" ja "vikinää" ja " ex on ex" , " äiti laittaa korut, sillä hyvä" jne.
Me tämän ikäpolven naisetolemme niiin kauan puhuneet sen puolesta, että vanhemmuus on yhteinen asia ja että kaikkien etu on, että isät osallistuvat lasten hoitoon ja luovat heihin toimivan suhteen. Etäiset isät ovat jo menneen talven lumia, niinhän? Ilokseni onkin nykyään paljon osallistuvia isiä. Onko tämä kaikki on hävinnyt joidenkin palstalaisten ajatusmaailmasta? Vai eikö se ole ollut osa omaa ajatusmaailmaa alunperinkään? Että lapsi on vain äidin lapsi? Ainakin eron jälkeen? Sääli, jos näin on.
Ymmärrän, jos isä on väkivaltainen alkoholisti tms. Silloin on syytä pitää etäisyyttä. Mutta ymmärtääkseni nyt oli kyse korvakoruihin liittyvästä mielipiteestä. Eikö isän vanhemmuus tässä tapauksessa ole sen arvoinen, että myös hänen mielipiteellään on jotain merkitystä? Tietämättä nyt hänestä sen enempää, mutta sitä tietoahan ei ole ollut myöskään näillä "miks pitäis isältä mitään kysyä" - kirjoittajilla.
Osallistuminen lapsen elämään ei ole sitä, että kieltää. Osallistuminen on sitä, että kannustaa, mahdollistaa, tukee ja ohjaa oikeaan. Pelkkä kieltäminen on passiivista vanhemmuutta.
Odota pari vuotta, niin lapsi käy ottamassa ne reiät korviin ihan ilman kummankaan lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo aikuisten tyttärien äiti. Minusta on ollut hyvin hämmentävää lukea joitain kommentteja tässä ketjussa. Isän mielipide on "ulinaa" ja "vikinää" ja " ex on ex" , " äiti laittaa korut, sillä hyvä" jne.
Me tämän ikäpolven naisetolemme niiin kauan puhuneet sen puolesta, että vanhemmuus on yhteinen asia ja että kaikkien etu on, että isät osallistuvat lasten hoitoon ja luovat heihin toimivan suhteen. Etäiset isät ovat jo menneen talven lumia, niinhän? Ilokseni onkin nykyään paljon osallistuvia isiä. Onko tämä kaikki on hävinnyt joidenkin palstalaisten ajatusmaailmasta? Vai eikö se ole ollut osa omaa ajatusmaailmaa alunperinkään? Että lapsi on vain äidin lapsi? Ainakin eron jälkeen? Sääli, jos näin on.
Ymmärrän, jos isä on väkivaltainen alkoholisti tms. Silloin on syytä pitää etäisyyttä. Mutta ymmärtääkseni nyt oli kyse korvakoruihin liittyvästä mielipiteestä. Eikö isän vanhemmuus tässä tapauksessa ole sen arvoinen, että myös hänen mielipiteellään on jotain merkitystä? Tietämättä nyt hänestä sen enempää, mutta sitä tietoahan ei ole ollut myöskään näillä "miks pitäis isältä mitään kysyä" - kirjoittajilla.
Osallistuminen lapsen elämään ei ole sitä, että kieltää. Osallistuminen on sitä, että kannustaa, mahdollistaa, tukee ja ohjaa oikeaan. Pelkkä kieltäminen on passiivista vanhemmuutta.
Kyllä se on välillä kieltämistäkin. Tosin ei kieltämistä kieltämisen ilosta. Harvaa miestä kiinnostaa tyttären korvikset, miten ne edes tulivat puheeksi?
- ohis
Komplikaatioita XDDDDDD Juu pahimmassa tapauksessa niihin voi vaikka kuolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo aikuisten tyttärien äiti. Minusta on ollut hyvin hämmentävää lukea joitain kommentteja tässä ketjussa. Isän mielipide on "ulinaa" ja "vikinää" ja " ex on ex" , " äiti laittaa korut, sillä hyvä" jne.
Me tämän ikäpolven naisetolemme niiin kauan puhuneet sen puolesta, että vanhemmuus on yhteinen asia ja että kaikkien etu on, että isät osallistuvat lasten hoitoon ja luovat heihin toimivan suhteen. Etäiset isät ovat jo menneen talven lumia, niinhän? Ilokseni onkin nykyään paljon osallistuvia isiä. Onko tämä kaikki on hävinnyt joidenkin palstalaisten ajatusmaailmasta? Vai eikö se ole ollut osa omaa ajatusmaailmaa alunperinkään? Että lapsi on vain äidin lapsi? Ainakin eron jälkeen? Sääli, jos näin on.
Ymmärrän, jos isä on väkivaltainen alkoholisti tms. Silloin on syytä pitää etäisyyttä. Mutta ymmärtääkseni nyt oli kyse korvakoruihin liittyvästä mielipiteestä. Eikö isän vanhemmuus tässä tapauksessa ole sen arvoinen, että myös hänen mielipiteellään on jotain merkitystä? Tietämättä nyt hänestä sen enempää, mutta sitä tietoahan ei ole ollut myöskään näillä "miks pitäis isältä mitään kysyä" - kirjoittajilla.
Osallistuminen lapsen elämään ei ole sitä, että kieltää. Osallistuminen on sitä, että kannustaa, mahdollistaa, tukee ja ohjaa oikeaan. Pelkkä kieltäminen on passiivista vanhemmuutta.
Mehän emme nyt tiedä yksityiskohtia ts miten aktiivinen tai passiivinen tämä isä on. Ja voihan olla, että isän mielestä tulee kannustaa odottamaan rauhassa vielä vähän ja tähän mielestään oikeaan hän juuri haluaa ohjata. Eikä hän ole tässä mielipiteessään mitenkään yksin, kuten palstaltakin voi huomata. Ei kyse ole siitä, että kieltäisi vaikka ihan kokonaan karkit ja jäätelön tai mekot tms jotain outoa ja ekstreemiä, vaan mielipide on aika tavallinen ja sinänsä asiallinen, vaikka itse olisi eri mieltä.
Ja ihan riippumatta, mitä mieltä on korvakoruista - ei hyvä vanhemmuus ole aina kaikkeen myöntymistä. Kannustus taas on hyvä asia, mutta liittyy kai kouluun tai harrastuksiin, eikä esim korujen käyttöön. "Kannustan lastani käyttämään korvakoruja" kuulostaa tosi oudolta.
Minulla itselläni on useita korvalävistyksiä. Mieheni, lapseni isä, on sitä mieltä, että lapsemme saa niitä vasta 15 v. Ihan ydinperheessä kunnioitan mieheni mielipidettä, emmekä anna lapsemme rei'ittää korviaan vielä.
Yhdessä niitä lapsia kasvatetaan. Miksi äiti saisi päättää tällaisesta asiasta "enemmän"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 10-vuotias on vielä liian nuori ottamaan korviksia. Omien tytärten kanssa sovittiin juurikin niin, että täytettyään 15 voiva ottaa reiät korviin. Molemmat ovat nyt jo yli 25-vuotiaita ja kumpikaan ei ole korviksia laittanut vielä tänä päivänäkään.
Monet taas ovat laittaneet niitä lisää.
Weeteet tunnistaakin siitä että korvissa on reikiä useita. On ihmisiä joilla on hyvä maku ja niitä joilla ei ole.
En antaisi laitattaa lapselle reikiä korviin, korvakoruja saa ostettua myös sellaisina mihin ei tarvita reikiä. Kas kun ei nenäkorua saman tien.Liikutko ollenkaan asuntosi ulkopuolella?
Viimeksi oli lääkärillä useampi korvakoru 😁Jo se että vetoat johonkin lääkäriin, kertoo sosiaaliluokkasi, luuletko kaikkien akateemisten olevan sivistyneitä ihmisiä, heh.
Hohhoijaa taas. Kukaan ei ole puhunut useammista reiistä, ihan vain yksistä, ekoista. Jos kuvittelet, että sivistyneillä ihmisillä ei ole korvakoruja, olet kyllä harvinaisen tyhmä.
Jos katsot koko rimpsun niin juuri useammista reijistä oli kyse. (ohistelija)
Voisitteko nyt edes yrittää taivuttaa sanan - reikä - oikein? Se ei ole reiittää, reiistä, reijittää, reijistä, jne. Eivät taivutusmuodot ole kovin vaikeita käyttää.
Huomaa ettei tässä ketjussa kovin sivistyneet ja kouluttautuneet ihmiset keskustele.
Miehellä on ainakin hyvät perustelut. Ap:n perustelut ovat "kun lapsi haluaa" ja ehkä myös "kun muillakin samanikäisillä on" ja "ex ei sitä nyt ainakaan päätä.
Oma lapseni mietti tätä myös joskus vähän nuorempana, en muista oliko 10 vai 12. Kavereiden korvikset eivät vaikuttaneet asiaan sitä eikä tätä. Lopulta hän päätyi lykkäämään reikien hankintaa, koska hieman pelotti, että niiden laittaminen sattuu.
Asiaan palattiin myöhemmin ja tein silloin kotiläksyt omalta osaltani. Lopputulos oli, että lävistäjältä se lävistys haetaan eikä miltään kultasepänliikkeen puoskarilta, joka ampuu korvalehteen reiän kudosta vaurioittaen. Nettiarvioiden perusteella valittiin osaava lävistysliike, johon olin yhteydessä ja jossa käytiin yhdessä ottamassa lävistykset korvalehtiin.
Mitä tahansa ap päätätkin, niin tee sinäkin kotiläksysi, että osaat valita oikean tavan reikien laittoon ja myös oikean ammattilaisen. Kultasepänliikkeessä on asiantuntemusta koruista ja kelloista. Lävistysasiantuntemus löytyy lävistysliikkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Suurella osalla tuon ikäisistä on korvakorut.
Kuinka suurella? Onko suurimmalla osalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoltaja päättää. Jos teillä on yhteishuoltajuus, pitää olla isän lupa.
No ei tarvitse. Kukaan ei kysy reikiä hakiessa, että onko sulla toisenkin lupa.
Ei kysy, mutta isä on kieltänyt ja voi tehdä asiasta ilmoituksen lastenvalvojalle.
No siinäpähän isi vinkuu ja naukuu lastenvalvojalle. Sillä ei vain ole mitään merkitystä yhtään mihinkään. Muuta kuin että isi tekee itsestään pellen.
Itse ajattelisin, että vähintään isälle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Äiti on nyt yksisilmäisesti reikien puolella. Lapsen olisi hyvä kuulla asiaan myös toisenlainen mielipide perusteluineen.
Sen jälkeen kun lapsi on kuullut isältään, miksi isä ei näe reikien ottamista tässä iässä pelkästään hyvänä asiana (ja myös isän perustelut kannalleen), lapsella on paremmat edellytykset harkita omaa päätöstään.
Jos äidillä on yhtään älyä päässä, hän tietenkin etsii aiheesta mahdollisimman paljon tietoa ja käy asiaa lapsen kanssa läpi. Aloituksen perusteella ei vaikuta siltä, että äiti olisi kovin syvällisesti tähän aiheeseen perehtynyt. Ei äidin eikä lapsen pitäisi tehdä tällaista päätöstä liian hararan tiedon varassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata lupailla tarkistamatta toiselta huoltajalta, sun mokahan tää on ja syy lapsen pettymyksestä on sun.
Muutenkin, vastuuntuntoinen vanhempi veisi lapsensa oikealle lävistäjälle ja se onnistuu vasta 16-18 vuoden iässä.
Hear, hear. Vain kouluttamattomat wt:t eivät tajua, että lävistäjä on näissä asioissa ainoa oikea osoite.
Oma lapseni oli kyllä alle 16, kun käytiin ottamassa reiät. Taisi olla 14-14,5v. Mutta yhdessä käytiin, en tietenkään laittanut lasta sinne yksin.
Selvää kiusantekoahan tuo on, mutta ei tuolle oikein mitään voi. Jos teetät lapselle korvisreiät, voi isä ruveta hankalaksi. Itse varmaan sanoisin lapselle pahoitellen, että keskustelitte asiasta isän kanssa ja tämä oli sitä mieltä, että tytön täytyy odottaa vielä jokunen vuosi ennen kuin saa korvikset. Älä kuitenkaan rupea mollaamaan isää, siitä ei tule ikinä lapselle hyvä mieli.