Mitä te opettajat teette pitkillä lomilla? Siis oikeesti, eikö aika käy pitkäksi?
Ja se siinä. Oma lomani, 4 vkoa on vielä kaukana, mutta toisaalta en koe, että olisi vielä tarvettakaan totaalilevolle. Musta on ihan mukava, että rutiinit jatkuu vielä, eikä aamuisinkaan töiden aloittaminen ole mitenkään vastenmielistä. Usein laitan kahvit kiehumaan ja istahdan sohvannurkkaan työskentelemään. Lounastauolla käyn lenkillä ja toimistolla 1-2 kertaa viikossa tapaamassa kollegoita.
Niin eikö 10 viikon lomalla käy aika jo pitkäksi?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että opettajiksi vaan hakeutuvat ihmiset ovat jotenkin herkempiä, kuormittuvampia, helpommin uupuvia ja hauraampia.
Mitenköhän tällaiset ihmiset pärjäisivät open ammatissa? Mietipä vähän.
Tuttavani vaihtoi kieltenopesta sairaanhoitajaksi reilu vuosi sitten. Nyt kannustaa minuakin siihen, koska hänen mukaansa stressi puolittui, työt jää työpaikalle, tauot on taukoja, vastuu paljon pienempi, ja elämänlaatu kaiken kaikkiaan parempi. Entä palkka? 300-400 enemmän!!
No, se loma on lyhyempi totta. Mutta koko vuodelta saa palkan sentään.Vastuu pienempi? Sairaanhoitaja on vastuussa ihmisen hengestä.
Ihmiset eivät ymmärrä, mitä vastuu työelämässä edes tarkoittaa.
Sairaanhoitaja tekee useimmiten vain sitä, minkä joku toinen on etukäteen suunnitellut ja määrännyt. Hoidosta on vastuussa lääkäri. Ei hoitsun tarvitse juuri mitään miettiä.
Opettaja sen sijaan vastaa yksin työnsä suunnittelusta. Sitä on vastuu työelämässä. Ja kyllä hänkin on oppilaiden fyysisestä turvallisuudesta ja hengestä vastuussa, jos sikseen tulee. Jos oppilas hukkuu uintitunnilla, kenen luulet olevan vastuussa?
Teen töitä luokanopettajana alkuopetuksessa melko vanhoillisessa kunnassa. Yleensä loman alkuun alan elää itselleni: värjään hiukset ja kaivan esiin omantyyliset vaatteet & meikit. En voi työssäni mm. käyttää kirkkaanvärisiä kynsilakkoja, sillä niitä katsotaan kieroon ja ruoditaan kodeissa. Lukuvuoden ajan olen hillitty ja hajuton & mauton, kesällä saan olla oma itseni.
Kesäisin kierrän myös oman kunnan kaupat kaukaa, jos vain mahdollista. Shoppailen isoissa marketeissa anonyymisti, käytän Alkon palveluita ilman pelkoa, että joku huoltaja näkee open perjantaipullon ostossa ja laulattaa tiedon heti jonnekin vanhempien whatsappiin.
Aika harva ammatti on nykyään enää vastaavan syynin alla. Pikkuoppilaiden opettaja on kuitenkin yhä jotenkin myyttinen hahmo, jolta edellytetään nuhteetonta elämää ainakin kouluvuoden aikana. Tämänkin taakan karistaminen tuntuu kesäisin erityisen hyvältä!
Opetan matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukiossa.
Ei ole ihan täydet tunnit, en halua yläkoulun tunteja.
Pitkä ammattitaito takana.
Lukiossa on omat huonot puolet, mutta enemmän hyviä, kuin yläkoulussa
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä luokanopettajana alkuopetuksessa melko vanhoillisessa kunnassa. Yleensä loman alkuun alan elää itselleni: värjään hiukset ja kaivan esiin omantyyliset vaatteet & meikit. En voi työssäni mm. käyttää kirkkaanvärisiä kynsilakkoja, sillä niitä katsotaan kieroon ja ruoditaan kodeissa. Lukuvuoden ajan olen hillitty ja hajuton & mauton, kesällä saan olla oma itseni.
Kesäisin kierrän myös oman kunnan kaupat kaukaa, jos vain mahdollista. Shoppailen isoissa marketeissa anonyymisti, käytän Alkon palveluita ilman pelkoa, että joku huoltaja näkee open perjantaipullon ostossa ja laulattaa tiedon heti jonnekin vanhempien whatsappiin.
Aika harva ammatti on nykyään enää vastaavan syynin alla. Pikkuoppilaiden opettaja on kuitenkin yhä jotenkin myyttinen hahmo, jolta edellytetään nuhteetonta elämää ainakin kouluvuoden aikana. Tämänkin taakan karistaminen tuntuu kesäisin erityisen hyvältä!
Omaa tyhmyyttäsi, kun tuohon suostut. Kuinka kauan luulet niiden jaksavan puida kynsilakkojasi? Ja mitä sitten vaikka puisivatkin?
Tiedän lukion opettajan - nainen - jolla on käsivarsissa tatuointeja. Hän käyttää pitkähihaista paitaa ihan aina, myös silloin, jos on hellepäivä.
Kyllä se pitkä loma tulee tarpeeseen, se on kuin lapsena pääsi koko kesäksi kirmailemaan mailla ja mannuilla. Huonona puolena on sitten se töiden aloitus syksyllä, kaikki rutiinit on kadonneet ja taas on yhtä ymmällään kuin se kouluun tuleva ekaluokkalainen.
Mutta Suomen kesä on niin kaunis ettei koululaisille voi silloin koulua järjestää. Nauttikoot kuten me aikoinaan (ja opettajat nykyäänkin).
Jos jotain muutosta tähän haluttaisiin, se voisi olla jonkinlaista yhteistyötä urheiluseurojen kanssa, jolloin opettajista saataisiin lisäresursseja ohjaamaan lapsia. Sosiaaliset ongelmat helpottuisivat ja olisi se talvikin helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa työtä te teette ja olette lomanne ansainneet.
Mutta näissä keskusteluissa ärsyttää ehkä eniten se, miten te martyyrimaisesti kuvailette tekevänne maailman raskainta työtä, on niin raskasta ja kamalaa, lapset on kamalia, vanhemmat on kamalia, kaikki on kamalaa, kukaan ei osaa enää kasvattaa lapsia, palkkakin on surkea ja sekin on kamalaa. Ja siksi teidän täytyy nukkua ensin kaksi viikkoa ja sitten pestä ikkunat, koska opettajan elämässä mitään vapaa-ajan toimia ei pysty hoitamaan opetuskaudella, kun on niin raskasta ja vanhemmat on kamalia.Mutta kyllä mä väitän, että on niitä muitakin raskaita töitä. En yhtään ajattele, että sairaanhoitajat, poliisit, ensihoitajat, palomiehet, varhaiskasvattajat päiväkodissa, tehdastyöläiset, tai vaikka sitten pörssimeklarit aikapaineineen tekisi jotenkin kepeämpää ja helpompaa ja vähemmän kuormittavaa työtä. Mutta näistä hommista pitää toipua neljän viikon lomalla, sekin ehkä pätkittynä.
Nauttikaa lomastanne, mutta valittako ja uhriutuko aina siitä kuinka kamalaa työnne on. Kyllä täällä muutkin töitä tekee.
Johtuisko ihan siitä, että minkään muun alan lomista ei ulista täällä joka ikinen vuosi. (Ja ei, en ala tässä jälleen kerran vääntämään rautalangasta mistä opettajien pitkät lomat johtuvat, käytä hakutoimintoa ja lue jos aihe kiinnostaa.)
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä luokanopettajana alkuopetuksessa melko vanhoillisessa kunnassa. Yleensä loman alkuun alan elää itselleni: värjään hiukset ja kaivan esiin omantyyliset vaatteet & meikit. En voi työssäni mm. käyttää kirkkaanvärisiä kynsilakkoja, sillä niitä katsotaan kieroon ja ruoditaan kodeissa. Lukuvuoden ajan olen hillitty ja hajuton & mauton, kesällä saan olla oma itseni.
Kesäisin kierrän myös oman kunnan kaupat kaukaa, jos vain mahdollista. Shoppailen isoissa marketeissa anonyymisti, käytän Alkon palveluita ilman pelkoa, että joku huoltaja näkee open perjantaipullon ostossa ja laulattaa tiedon heti jonnekin vanhempien whatsappiin.
Aika harva ammatti on nykyään enää vastaavan syynin alla. Pikkuoppilaiden opettaja on kuitenkin yhä jotenkin myyttinen hahmo, jolta edellytetään nuhteetonta elämää ainakin kouluvuoden aikana. Tämänkin taakan karistaminen tuntuu kesäisin erityisen hyvältä!
Voi hyvänen aika. Minäkin olen opettajana pienessä kunnassa, joka ei ole kovin modernikaan. En todellakaan jaksa vaivata päätäni sillä, mitä muut minusta ajattelevat, kunhan lain puitteissa toimin. Yksi työkaverini kerran puhui, ettei opettaja muka voi ostaa raskaustestiä kotipaikkakuntansa apteekista, koska siellä on oppilaiden huoltajia töissä. Itse ainakin olen ostanut, eikä yhtään haittaa vaikka minut tunnistettiin opettajaksi. Olen käynyt Alkossakin. Baarissakin minua on nähty, jopa ollessani humalassa. Jos joku tästä minulle sanoisi, nauraisin vain. Eipä ole sanonut.
Jos joku lapsi kotona puhuu sinun kynsilakoistasi, mitä sitten? Siinäpähän ruotivat kodeissa. Joillain opettajillakin on tatointejakin, onko kamalaa? Onneksi kaikki opettajat eivät ole yhtä hajuttomia ja mauttomia kuin sinä. Lasten on nimittäin hyvä olla tekemisissä erilaisten ja monen näköisten kanssa.
En ole opettaja, mutta kyllä tämä kesäloma on oikein teille! Anoppini ja paras kaverini ovat opettajia, en voi muuta kuin hattua heille nostaa! Ja myös teille muille opettajille. Toivottavasti saatte tämän loman aikana myös levättyä. Tuntuu, että opettamisen lisäksi olette myös ihan kasvattajia (kun jotkut vanhemmat eivät osaa, myös nykyaika tuntuu olevan entistä ankarampi). Hyvää lomaa teille! Marisijat, jotka eivät tiedä opettamisesta mitään, pitäköön läpensä kiinni...
Vierailija kirjoitti:
Enemmän minä ihmettelen AP:n kaltaisia, joiden ainoa elämä on työelämä.
Mistä sinä niin luit?
Ap nyt vaan viihtyy työssään eikä koe sitä mitenkään ylistressaavaksi ja rasittavaksi. Ehdin lukea, lenkkeillä, matkustella muutenkin kuin lomalla. Viikonloppuja voi pidentää, etätöitä tehdä myös ulkomailta käsin jne. Eli muutakin elämää toki on ja sitä on myös muulloin kuin lomalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä luokanopettajana alkuopetuksessa melko vanhoillisessa kunnassa. Yleensä loman alkuun alan elää itselleni: värjään hiukset ja kaivan esiin omantyyliset vaatteet & meikit. En voi työssäni mm. käyttää kirkkaanvärisiä kynsilakkoja, sillä niitä katsotaan kieroon ja ruoditaan kodeissa. Lukuvuoden ajan olen hillitty ja hajuton & mauton, kesällä saan olla oma itseni.
Kesäisin kierrän myös oman kunnan kaupat kaukaa, jos vain mahdollista. Shoppailen isoissa marketeissa anonyymisti, käytän Alkon palveluita ilman pelkoa, että joku huoltaja näkee open perjantaipullon ostossa ja laulattaa tiedon heti jonnekin vanhempien whatsappiin.
Aika harva ammatti on nykyään enää vastaavan syynin alla. Pikkuoppilaiden opettaja on kuitenkin yhä jotenkin myyttinen hahmo, jolta edellytetään nuhteetonta elämää ainakin kouluvuoden aikana. Tämänkin taakan karistaminen tuntuu kesäisin erityisen hyvältä!
Voi hyvänen aika. Minäkin olen opettajana pienessä kunnassa, joka ei ole kovin modernikaan. En todellakaan jaksa vaivata päätäni sillä, mitä muut minusta ajattelevat, kunhan lain puitteissa toimin. Yksi työkaverini kerran puhui, ettei opettaja muka voi ostaa raskaustestiä kotipaikkakuntansa apteekista, koska siellä on oppilaiden huoltajia töissä. Itse ainakin olen ostanut, eikä yhtään haittaa vaikka minut tunnistettiin opettajaksi. Olen käynyt Alkossakin. Baarissakin minua on nähty, jopa ollessani humalassa. Jos joku tästä minulle sanoisi, nauraisin vain. Eipä ole sanonut.
Jos joku lapsi kotona puhuu sinun kynsilakoistasi, mitä sitten? Siinäpähän ruotivat kodeissa. Joillain opettajillakin on tatointejakin, onko kamalaa? Onneksi kaikki opettajat eivät ole yhtä hajuttomia ja mauttomia kuin sinä. Lasten on nimittäin hyvä olla tekemisissä erilaisten ja monen näköisten kanssa.
Minullakin on tatuointeja, usko tai älä. Ne ovat paikoissa, jotka voin tarvittaessa peittää. Alkuun en ymmärtänyt tehdä tätä ja vaihdoin myös hiusten väriä milloin huvitti. Aistin kuitenkin erään luokkani kohdalla, ettei tämä kaikille vanhemmille käynyt. Tulinkin kolmen huoltajan toimesta maalitetuksi oikein huolella. Olivat omissa seuroissaan lyöttäytyneet kimppaan ja kannelleet minusta rehtorille, koska en ollut heidän mielestään sopiva opettamaan pieniä. He ilmoittivat mm. kiroilleeni lapsille, mikä ei tietenkään ole totta.
Onneksi rehtorimme on fiksu, eikä lähtenyt näiden kelkkaan. Valitusta kuitenkin riitti koko sen kaksi vuotta, kun heidän lapsiaan opetin. Muille kelpasin, mutta tätä lahkoa en onnistunut voittamaan puolelleni.
Päätin kuitenkin tuolloin, että tätä showta en työn ohella enää kaipaa. Niinpä pidän matalaa profiilia.
T. Se jota lainasit
Vierailija kirjoitti:
Eihän millään ammattiryhmällä ole niin paljoa vapaa-aikaa kuin opettajilla.
Entä sitten. Jollakinhan sitä vapaa-aikaakin pitää olla eniten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä luokanopettajana alkuopetuksessa melko vanhoillisessa kunnassa. Yleensä loman alkuun alan elää itselleni: värjään hiukset ja kaivan esiin omantyyliset vaatteet & meikit. En voi työssäni mm. käyttää kirkkaanvärisiä kynsilakkoja, sillä niitä katsotaan kieroon ja ruoditaan kodeissa. Lukuvuoden ajan olen hillitty ja hajuton & mauton, kesällä saan olla oma itseni.
Kesäisin kierrän myös oman kunnan kaupat kaukaa, jos vain mahdollista. Shoppailen isoissa marketeissa anonyymisti, käytän Alkon palveluita ilman pelkoa, että joku huoltaja näkee open perjantaipullon ostossa ja laulattaa tiedon heti jonnekin vanhempien whatsappiin.
Aika harva ammatti on nykyään enää vastaavan syynin alla. Pikkuoppilaiden opettaja on kuitenkin yhä jotenkin myyttinen hahmo, jolta edellytetään nuhteetonta elämää ainakin kouluvuoden aikana. Tämänkin taakan karistaminen tuntuu kesäisin erityisen hyvältä!
Voi hyvänen aika. Minäkin olen opettajana pienessä kunnassa, joka ei ole kovin modernikaan. En todellakaan jaksa vaivata päätäni sillä, mitä muut minusta ajattelevat, kunhan lain puitteissa toimin. Yksi työkaverini kerran puhui, ettei opettaja muka voi ostaa raskaustestiä kotipaikkakuntansa apteekista, koska siellä on oppilaiden huoltajia töissä. Itse ainakin olen ostanut, eikä yhtään haittaa vaikka minut tunnistettiin opettajaksi. Olen käynyt Alkossakin. Baarissakin minua on nähty, jopa ollessani humalassa. Jos joku tästä minulle sanoisi, nauraisin vain. Eipä ole sanonut.
Jos joku lapsi kotona puhuu sinun kynsilakoistasi, mitä sitten? Siinäpähän ruotivat kodeissa. Joillain opettajillakin on tatointejakin, onko kamalaa? Onneksi kaikki opettajat eivät ole yhtä hajuttomia ja mauttomia kuin sinä. Lasten on nimittäin hyvä olla tekemisissä erilaisten ja monen näköisten kanssa.
Minullakin on tatuointeja, usko tai älä. Ne ovat paikoissa, jotka voin tarvittaessa peittää. Alkuun en ymmärtänyt tehdä tätä ja vaihdoin myös hiusten väriä milloin huvitti. Aistin kuitenkin erään luokkani kohdalla, ettei tämä kaikille vanhemmille käynyt. Tulinkin kolmen huoltajan toimesta maalitetuksi oikein huolella. Olivat omissa seuroissaan lyöttäytyneet kimppaan ja kannelleet minusta rehtorille, koska en ollut heidän mielestään sopiva opettamaan pieniä. He ilmoittivat mm. kiroilleeni lapsille, mikä ei tietenkään ole totta.
Onneksi rehtorimme on fiksu, eikä lähtenyt näiden kelkkaan. Valitusta kuitenkin riitti koko sen kaksi vuotta, kun heidän lapsiaan opetin. Muille kelpasin, mutta tätä lahkoa en onnistunut voittamaan puolelleni.
Päätin kuitenkin tuolloin, että tätä showta en työn ohella enää kaipaa. Niinpä pidän matalaa profiilia.
T. Se jota lainasit
Ei kannata tatuointeja opettajan harrastaa. Tatuoinnit herättävät yhä voimakkaita mielleyhtymiä ja kantavat sellaisia merkityksiä, jotka eivät monien mielestä ole eduksi. Jos tatuointeja sattuukin olemaan, niistä ei kannata puhella eikä niitä kannata näytellä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahah. Ei käy pitkäksi. No ehkä vaikka sen takia, ettei opettajan työ ole mitään kahvin keittelyä ja sohvannurkassa istustelua. Mikä lounastauko?
Kummasti teillä on kuitenkin aikaa istua, hörppiä kahvia ja juoruilla työpäivän aikana. 🤔
Ja mistähän tämä tieto on, 1980-luvun alakoululaisen muistovinkkelistäkö?
En ole vielä niin fossiili kuin sinä. Tieto tulee ihan nykyajasta. Aamulla kun menee opettajainhuoneeseen, siellä te istuttu jo. Jos parin tunnin sisään erehtyy siellä poikkeamaan uudestaa, samat mammat istuvat edelleen siellä.
Koulu voi alkaa kymmeneltä tai lukujärjestyksessä voi olla hyppytunteja, jolloin keskellä päivää pitänee olla työpaikalla, kun ei ehdi käydä missään, mutta olkaa huoleti, ei hyppytunneista makseta.
Opettajalla ei ole työnantajan järjestämää työhuonetta. Opettajan työhuone on opettajan kotona. Siksikin opettaja väkisinkin joutuu viemään työnsä kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas mietin hyvin paljon sitä että kuinka tavallinen neljän viikon lomalla varustettu työntekijä oikein jaksaa pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniä sitä että 11 kuukautta vuodesta on varattu jollekin muulle kuin itselle.
Ihanaa, että joku opettaja ajattelee näinkin.
Yhden lapseni opettaja ei ymmärtänyt millään, että kaikilla aloilla ei ole samat työajat kuin heillä ja samat lomat.
Totesi kerrankin kevätjuhlassa, että nyt kun tekin jäätte kesäksi lomalle, niin kaipa teette lasten kanssa sitä ja tätä. Ja joulun alla, että nyt kun teilläkin alkaa kahden viikon joululoma, voitte lapsen kanssa vähän keräillä kouluun valmiiksi sitä ja tätä askartelumateriaalia.
Millään ei ymmärtänyt sitä, että kun tulen yövuorosta, en tule vanhempainvarttiin klo 11.00.
Ei sillä, hy opettaja oli. Mutta hänestä oli aivan käsittämätöntä, että toisilla on lomaa vuodessa 5 viikkoa ja esim. yövuoron jälkeen yleensä nukutaan päivällä.
Mutta en siis kadehdi opettajain lomia. Mietin aikoinaan, kumpaan haen, opettajaksi vai sairaanhoitajaksi. Olen tyytyväinen päätökseni, että luin sh.ksi. Opettajan hommat ei tuntunut omalta alalta. Tsemppiä kaikille opettajille. Olette lomanne ansainneet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahah. Ei käy pitkäksi. No ehkä vaikka sen takia, ettei opettajan työ ole mitään kahvin keittelyä ja sohvannurkassa istustelua. Mikä lounastauko?
Lounastauko on sellainen tauko, jolloin oikeat työssäkäyvät voivat pitää keskellä työpäivää ansaitun tauon ja lounastaa jossakin hyvässä lounaspaikassa rauhassa herkullisen lounaan, ei kuten opettajilla, että syöt helvetinmoisessa hälinässä 15 minuutissa sen mauttoman laitosruoan, puutut siinä samalla teinien käyttäytymiseen ja kiirehdit sitten valvontaan.
Lämmitä mikroruoan ja istun pöytään. Päiväsalista kuuluu huuto ja juoksen katsomaan. Mummoni on paskonut vaippaansa ja sotkee sillä kasvojaan. Juoksutan mummosi suihkuun ja jatkan syömistä. Puhelin soi ja taas keskeytä syömisen, kun sinä soitat hoivakotiin ja haukut hoitajat, että miksi mummosi sotkee paskalla ja hoitajat istuu vain kahvihuoneessa syömässä ja juoruamassa, kun sinä et edes opettajana saa kunnon lounastaukoa
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Just joo.