Jos mä alan seurustelemaan yh naisen kanssa, niin joudunko ostelemaan hänen lapsilleen joulu ja synttärilahjoja?

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella yh naisen kanssa jos se lapsi ei asuisi saman katon alla. Omia lapsia voisin myös tehdä kunhan se lapsi ei asuis mun luona.

Lapsissa ei ole mitää vikaa eli en vihaa niitä, lapset on hauskoja kunhan ne ei ole liikaa häiritsemässä/rajoittamassa elämääni.

Myöskään moni yh ei halua muuttaa yhteen ja perustaa uusperhettä, joten kuvaamasi kuvio onnistunee kyllä. Joskin ilmaiset itseäsi vähän ikävästi negatiivisen kautta, mikä kuulostaa asenteelliselta. En minäkään ilmaise asiaa niin, etten halua kumppanin muuttavan meille häiritsemään jo muodostunutta perhe-elämäämme, vaikka onhan sekin tavallaan totta.

Jos jo lahjan ostaminen tuntuu joutumiselta, niin on parempi että mietit oletko enemmän taakaksi kuin hyödyksi yh-naiselle. Tapailuaikana voit vielä vältellä lapsia, mutta arki astuu kuvioihin, ja siihen kuuluu autokyydit, ruuanlaitot, vahtimiset, iästä riippuen sitten voi olla kakkavaippaa, nukuttamista, synttärien järkkäämistä...

Toki voi olla että joku yh haluaa ihan puhtaasti seksisuhteen, että tapaatte isä-viikonloppuina ja se on sitten siinä. Mutta jos aiotte perinteisempää parisuhdetta, niin ne lapset asuu siellä parisuhteessa, ei sitä voi vaan irroittaa normaalista arjesta ja leikkiä jotain kuurupiiloa ettei niitä lapsia ikään kuin ole.

Ostan lahjoja ystävien lapsille jne, jos minut kutsutaan juhliin tai kylään, niin miksi en puolison lapsille ostaisi?

Jos asutaan yhdessä, niin silloin ostetaan yleensä yhteinen lahja lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yh:n lapset ovat aina tärkeämpiä yh:lle kuin mikään uusi elättäjämies. mies kelpaa kunhan tuo rahaa. muuta käyttöä sille ei ole alkuhuuman seksin kuihduttua

Ei tuo pidä paikkaansa. Edes alkuperäisessä avioliittossani mies ei elättänyt minua edes äitiyslomalla tai hoitovapaalla, vaan otin velkaa maksaakseni kaikesta puolet. Sain maksettua ne korttivelat, kun palasin töihin. Erossamme maksoin itseäni paljon varakkaammalle exälleni vapaaehtoisesti monta tonnia, hän ei maksanut mitään, enkä kyllä pyytänytkään mitään. Ei ollut edes avioehtoa.

Uutta miestä en ole eroni jälkeen etsinyt tai löytänyt, mutta edelleen maksaisin omat/lasteni kuluni 100% ja mies maksaisi 100% omansa ja jos päätettäisiin maksaa aikuisten kulut puoliksi, niin itse olisin valmis maksamaan sen 50% palkkatasostani riippumatta.

T. Yh-(saasta)nainen

tyypillistä. ne harvat naiset, jotka eivät etsi elättäjää, eivät etsi miestäkään. miehiä etsivät yh:t sitävastoin etsivät vain miehen rahapussia

Parempi, ettet seurustele, jos lapset noin vaivaa. Ei lasten tarvitse kärsiä tuosta asenteesta muutenkaan.

No me olimme ja olemme perhe joten jos perheenjäsenille ostetaan lahjoja niin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella yh naisen kanssa jos se lapsi ei asuisi saman katon alla. Omia lapsia voisin myös tehdä kunhan se lapsi ei asuis mun luona.

Lapsissa ei ole mitää vikaa eli en vihaa niitä, lapset on hauskoja kunhan ne ei ole liikaa häiritsemässä/rajoittamassa elämääni.

Kuulostat erittäin vastuulliselta vanhemmalta. Hanki enemmin kissa tai koira.

Ei mitään lemmikkiäkään kannata hankkia, koska nekin vaativat huolenpitoa ja rahaa

älä missään tapauksessa pilaa elämääsi sekaantumalla yh:seen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yh:n lapset ovat aina tärkeämpiä yh:lle kuin mikään uusi elättäjämies. mies kelpaa kunhan tuo rahaa. muuta käyttöä sille ei ole alkuhuuman seksin kuihduttua

Ei tuo pidä paikkaansa. Edes alkuperäisessä avioliittossani mies ei elättänyt minua edes äitiyslomalla tai hoitovapaalla, vaan otin velkaa maksaakseni kaikesta puolet. Sain maksettua ne korttivelat, kun palasin töihin. Erossamme maksoin itseäni paljon varakkaammalle exälleni vapaaehtoisesti monta tonnia, hän ei maksanut mitään, enkä kyllä pyytänytkään mitään. Ei ollut edes avioehtoa.

Uutta miestä en ole eroni jälkeen etsinyt tai löytänyt, mutta edelleen maksaisin omat/lasteni kuluni 100% ja mies maksaisi 100% omansa ja jos päätettäisiin maksaa aikuisten kulut puoliksi, niin itse olisin valmis maksamaan sen 50% palkkatasostani riippumatta.

T. Yh-(saasta)nainen

tyypillistä. ne harvat naiset, jotka eivät etsi elättäjää, eivät etsi miestäkään. miehiä etsivät yh:t sitävastoin etsivät vain miehen rahapussia

Jos naiset eivät keksi miehessä muuta kiinnostavaa ja puoleensavetävää kuin palkkapussin, niin johtuisiko se sitten siitä, että miehet ovat niin tylsiä ja mielenkiinnottomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole pakko, eikä sun ole pakko osoittaa kiintymystä eikä hellyyttä seurustelukumppanille, eikä harrastaa seksiä.

Mutta toinen osapuoli toki tekee sun käyttäytymisestä omat johtopäätökset ja juttu saattaa päättyä äkkiä.

Varmaan te keskustelette siitä missä vaiheessa lapsista tulisi osa teidän arkea, vai jatkatteko suhdetta kevyenä tapailuna, jollon lapsia ei ehkä esitellänedes sulle.

Vakavammassa suhteessa ja yhdessä asuessa ne kuitenkin kuuluu teidän arkeen, ja olisi suotavaa, että kohtelet heitä hyvien käytöstapojen mukaan ja arvostaen ja tasapuolisesti, vaikket koskaan rakastaisikaan. Tätä varmasti myös kumppanisi sinulta odottaa.

Lahjojen suhteen ja matkojen maksamisen suhteen yms, niin kauan kun teillä pysyy omat rahat, niin periaatteessa tietty et ole velvollinen osallistumaan kustannuksiin, mutta onhan se vähän outoa kyllä tavallaan sekin. Kohteliaisuudesta jotkut vaikka pirnet lahjat kuuluisi asiaan vaikkei mitään kallista hankkisi. Matkojen suhteen voi myös käydä hassusti, jos kumppanisi joutuu maksamaan kolmen matkat ja sinä vain itsesi. Voi olla, että matkoja ei olisi. Mutta näistähän teidän pitää keskustella ja sopia. Jos jossain vaiheessa on yhteiset rahat, niin sittenhän tuota ongelmaa ei enää ole.

Siellä on yh jo mankumassa miehen rahojen perään.

Osa lapsettomista sinkkunaisistakin mankuu miehen rahojen perään. Eiköhän tuo mankuminen ole aika vakio. Mutta Suomessa miehistä suurin osa on pihejä, joten se mankuminen on täysin turhaa. Nainen kuitenkin maksaa kuluista puolet, oli hän sitten lapseton tai yh.

Meillä oli avioliittoaikoina jääkaapin ovessa lista, johon koko ajan merkattiin kodin kulut euron tarkkuudella. Ja maksoin siis aina puolet. Mies noin vuosi ennen eroa tosin alkoi valittaa siitäkin, kun kävelen hänen parketeillaan ja kulutan niitä, joten hän voisi veloittaa siitä lisämaksua (huom! maksoin koko vastikkeen asunnosta, mies vain asuntolainaansa).

Hän oli seurusteluaikoina tarkka, avioliitossa tarkka ja on erottuamme melko tarkka (itse asiassa jopa vähemmän tarkka kuin ennen). Hän todellakin oli varuillaan, kun oli nainen talossa. Hän oli kuulemma ollut muidenkin naisten seurassa yhtä tarkka. Ilman naista exäni on rennompi. 🙂

Mulle paras suhde olisi sellainen että näkisin naista kerran viikossa ja silloin harrastettaisi seksiä, kumppaneita mulla vois olla 3kpl eli saisin kolmesti viikossa seksiä. Sillä ei ole väliä onko kumppani(t) yh vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mulle paras suhde olisi sellainen että näkisin naista kerran viikossa ja silloin harrastettaisi seksiä, kumppaneita mulla vois olla 3kpl eli saisin kolmesti viikossa seksiä. Sillä ei ole väliä onko kumppani(t) yh vai ei.

Täällä kovasti osa miehistä paheksuu yh naisia. Mutta kun näitä lukee, niin onkohan se niin ihme, että nainen ottaa eron.

Jos seurustelu johtaa yhteen muuttamiseen niin silloin olet osa perheestä ja myös osallistut syntymäpäivä-Joulu lahjoihin, ennen sitä ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yh:n lapset ovat aina tärkeämpiä yh:lle kuin mikään uusi elättäjämies. mies kelpaa kunhan tuo rahaa. muuta käyttöä sille ei ole alkuhuuman seksin kuihduttua

Ei tuo pidä paikkaansa. Edes alkuperäisessä avioliittossani mies ei elättänyt minua edes äitiyslomalla tai hoitovapaalla, vaan otin velkaa maksaakseni kaikesta puolet. Sain maksettua ne korttivelat, kun palasin töihin. Erossamme maksoin itseäni paljon varakkaammalle exälleni vapaaehtoisesti monta tonnia, hän ei maksanut mitään, enkä kyllä pyytänytkään mitään. Ei ollut edes avioehtoa.

Uutta miestä en ole eroni jälkeen etsinyt tai löytänyt, mutta edelleen maksaisin omat/lasteni kuluni 100% ja mies maksaisi 100% omansa ja jos päätettäisiin maksaa aikuisten kulut puoliksi, niin itse olisin valmis maksamaan sen 50% palkkatasostani riippumatta.

T. Yh-(saasta)nainen

tyypillistä. ne harvat naiset, jotka eivät etsi elättäjää, eivät etsi miestäkään. miehiä etsivät yh:t sitävastoin etsivät vain miehen rahapussia

Voihan tuossa olla joku oikeakin korrelaatio. Eroni jälkeen tosiaan en ole etsinyt miestä ja muutaman kanssa olen chattaillyt vain tai nähnyt kahvilassa. Näiden muutaman chattikaverin parissa on sen sijaan ollut miehiä, jotka haluaisivat elellä siivelläni ja myöntävät sen avoimesti.

Yksi harkitsi jopa työpaikastaan (virka) luopumista ja olisivat halunneet muuttaa luokseni isoon asuntooni. Ja siis muutaman viikon chattailyn, parin puhelinkeskustelun ja kahvilatreffien perusteella alkoivat jo jutella tuollaisia. Oli pakko ottaa itse vähän etäisyyttä. En tosin halua itsekään siipeillä. Joki roti täytyy olla. 🙂

T. Sama

Riittääkö se jos ostaa vaikka suklaakonvehtirasian ja antaa 50 euron setelin lahjaksi ja sanoo että osta jotain kivaa itsellesi?

Vierailija kirjoitti:

yh:n lapset ovat aina tärkeämpiä yh:lle kuin mikään uusi elättäjämies. mies kelpaa kunhan tuo rahaa. muuta käyttöä sille ei ole alkuhuuman seksin kuihduttua

Miehestä on yleensä enemmän riesaa kuin mitä hänestä mukamas taloudellisesti hyötyy. Miten minä hyötyisin yhdestäkään miehestä? He eivät ole elatusvelvollisia minun suhteeni eivätkä lasteni suhteen. Ja jos minä miestäni ja hänen lapsiaan elättäisin, niin omapa olisi valintani. Mikään ei siihen pakota.

Aika lapsellinen kysymys. Onneksi minun isäni  on ihan  aikuinen mies.Et kai edes halua lapsia itsekkään. Olet itse varmaan vielä äidin hoidossa. Kun kasvat   joskus aikuiseksi  oivallat varmaan  noi elämisen puitteet itsekin. Lapsia ei ollenkaan kannata hankki jos ei pysty ketään elättämään.  Jatka peikkarin pelaamista.

Suuris osa miehiestä  syö ,  juo  ja leikkii  ja pelaa  enemmän kuin tienaa. Ja ne  muut ovat  vankassa  parisuhteessa ja hyvissä vakituisissa töissä. Osa elää  ihan jossain   marginaalissa pelkillä tuilla ja mummon  kaalilaatiokolla ja ainoa ilo  romuauton rassaaminen.

Kuinka voi joku olla noin saita, että murehtii jo etukäteen jonkun pienen lahjan ostamista? Pakkohan tän on olla provo, ei tollasia ihmisiä oikeasti voi olla olemassa.

Siks yh-äidit ovat helpompia, koska miehen pitää sit elättää niiden äpäräkakaratkin.