Jos mä alan seurustelemaan yh naisen kanssa, niin joudunko ostelemaan hänen lapsilleen joulu ja synttärilahjoja?

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella yh naisen kanssa jos se lapsi ei asuisi saman katon alla. Omia lapsia voisin myös tehdä kunhan se lapsi ei asuis mun luona.

Lapsissa ei ole mitää vikaa eli en vihaa niitä, lapset on hauskoja kunhan ne ei ole liikaa häiritsemässä/rajoittamassa elämääni.

Yh-äidillä onkin paha valinta edessä; oma lapsi vai uusi mies

Minä en ainakaan osta. Minulla on omiakin lapsia ja naisystävän lasten isä, jota näkevät joka toinen viikonloppu, ostaa muutenkin heille kaikkea mahdollista ja kallista vaikka on persaukinen. En lähde siihen mukaan koska se mitä voisin ostaa, on hinnaltaan niin vähäistä että tuskin ne pennut edes arvostaa. Satsaan omiin lapsiin.

Siis oisko kauheeta ostaa lapsille lahjoja? Jo kysymys kertoo kysyjästä paljon. Ei vaikuta miellyttävältä. 

Ei tietenkään tarvitse.

Jos ihminen on mukava ja luotettava muuten, niin ei hänen tarvitse ostaa lahjoja lainkaan. Tosin ei muutenkaan tarvitse. Ja se pätee omiin biologisiin lapsiinkin.

Minun omat biologiset vanhempani eivät ostaneet minulle koskaan synttäri- tai joululahjoja, kun olin lapsi (eivät ole sen jälkeenkään ostaneet jouluisin tai synttäreinä mitään). Ei se edes harmittanut, kun se nyt vain kuului asiaan. Muut sukulaiseni tosin ostivat sitäkin enemmän mulle lahjoja.

Kysyjän kohdalla aihe taitaa olla puhtaasti hypoteettinen.

Mulle ei isäpuoli koskaan ostanut mitään lahjoja, äiti ja isäpuoli antoivat yhteiset lahjat. En usko, että käytännössä isäpuoli juurikaan kyseisten lahjojen ostoon osallistui. Sitten jos vietin joulua isän luona, niin en saanut mitään lahjaa äidiltä ja isäpuolelta. Ei jäänyt traumoja.

Ei nykylapset edes arvosta lahjoja. Jollei ole sitten joku tonnin iPhone tai vastaavaa. Ei kannata lähteä siihen lahjomiseen, rahat ja hermot vaan menee.

Ei kannata alkaa seurustella sillä yh naisilla on löysä tavara synnytysten jäljiltä.

Ei tietenkään ole pakko, eikä sun ole pakko osoittaa kiintymystä eikä hellyyttä seurustelukumppanille, eikä harrastaa seksiä.

Mutta toinen osapuoli toki tekee sun käyttäytymisestä omat johtopäätökset ja juttu saattaa päättyä äkkiä.

Varmaan te keskustelette siitä missä vaiheessa lapsista tulisi osa teidän arkea, vai jatkatteko suhdetta kevyenä tapailuna, jollon lapsia ei ehkä esitellänedes sulle.

Vakavammassa suhteessa ja yhdessä asuessa ne kuitenkin kuuluu teidän arkeen, ja olisi suotavaa, että kohtelet heitä hyvien käytöstapojen mukaan ja arvostaen ja tasapuolisesti, vaikket koskaan rakastaisikaan. Tätä varmasti myös kumppanisi sinulta odottaa.

Lahjojen suhteen ja matkojen maksamisen suhteen yms, niin kauan kun teillä pysyy omat rahat, niin periaatteessa tietty et ole velvollinen osallistumaan kustannuksiin, mutta onhan se vähän outoa kyllä tavallaan sekin. Kohteliaisuudesta jotkut vaikka pirnet lahjat kuuluisi asiaan vaikkei mitään kallista hankkisi. Matkojen suhteen voi myös käydä hassusti, jos kumppanisi joutuu maksamaan kolmen matkat ja sinä vain itsesi. Voi olla, että matkoja ei olisi. Mutta näistähän teidän pitää keskustella ja sopia. Jos jossain vaiheessa on yhteiset rahat, niin sittenhän tuota ongelmaa ei enää ole.

Itse en oikein haluaisi edes kumppanin kanssa, että ostellaan lahjoja. Ehkä joku joululahja tunnelman vuoksi, mutta ei senkään tarvitse iso tai kallis olla, eikä välttämättä tarvita sitäkään. Ja lapsille kertyy muutenkin liikaa tavaraa, ja kaverisynttäreillä tulee lahjoja jo ihan riittävästi. Joten ei, mieluiten en toivoisi varsinkaan huonosti mietittyjä lahjoja. Sekä minä että lasten toinen vanhempi ja isovanhemmat ostamme joululahjaksi asioita, joita lapset ovat toivoneet ja lisäksi muutaman kivan yllätyksen, mistä he ilahtuvat. Paketteja on jo tarpeeksi. Mutta jos joku haluaa ostaa, niin on se sallittua, enkä loukkaannu.

Mikäli kumppanini on lasteni kanssa tekemisissä (seurustelun alkuvaiheessa eivät ole, koska haluan pitää suhteen ja lapset erillään) on tietenkin kohteliasta huomioida toisen juhlapäivä onnittelemalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan oo ruukattu ostella lahjoja muiden lapsille

Lapsille se lahjojen osto kertoo usein välittämisestä. Toki eri asia jos ei ole rahaa ostaa, niin voisi siitä äidille suoraan puhua

Vierailija kirjoitti:

yh:n lapset ovat aina tärkeämpiä yh:lle kuin mikään uusi elättäjämies. mies kelpaa kunhan tuo rahaa. muuta käyttöä sille ei ole alkuhuuman seksin kuihduttua

Ei tuo pidä paikkaansa. Edes alkuperäisessä avioliittossani mies ei elättänyt minua edes äitiyslomalla tai hoitovapaalla, vaan otin velkaa maksaakseni kaikesta puolet. Sain maksettua ne korttivelat, kun palasin töihin. Erossamme maksoin itseäni paljon varakkaammalle exälleni vapaaehtoisesti monta tonnia, hän ei maksanut mitään, enkä kyllä pyytänytkään mitään. Ei ollut edes avioehtoa.

Uutta miestä en ole eroni jälkeen etsinyt tai löytänyt, mutta edelleen maksaisin omat/lasteni kuluni 100% ja mies maksaisi 100% omansa ja jos päätettäisiin maksaa aikuisten kulut puoliksi, niin itse olisin valmis maksamaan sen 50% palkkatasostani riippumatta.

T. Yh-(saasta)nainen

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole pakko, eikä sun ole pakko osoittaa kiintymystä eikä hellyyttä seurustelukumppanille, eikä harrastaa seksiä.

Mutta toinen osapuoli toki tekee sun käyttäytymisestä omat johtopäätökset ja juttu saattaa päättyä äkkiä.

Varmaan te keskustelette siitä missä vaiheessa lapsista tulisi osa teidän arkea, vai jatkatteko suhdetta kevyenä tapailuna, jollon lapsia ei ehkä esitellänedes sulle.

Vakavammassa suhteessa ja yhdessä asuessa ne kuitenkin kuuluu teidän arkeen, ja olisi suotavaa, että kohtelet heitä hyvien käytöstapojen mukaan ja arvostaen ja tasapuolisesti, vaikket koskaan rakastaisikaan. Tätä varmasti myös kumppanisi sinulta odottaa.

Lahjojen suhteen ja matkojen maksamisen suhteen yms, niin kauan kun teillä pysyy omat rahat, niin periaatteessa tietty et ole velvollinen osallistumaan kustannuksiin, mutta onhan se vähän outoa kyllä tavallaan sekin. Kohteliaisuudesta jotkut vaikka pirnet lahjat kuuluisi asiaan vaikkei mitään kallista hankkisi. Matkojen suhteen voi myös käydä hassusti, jos kumppanisi joutuu maksamaan kolmen matkat ja sinä vain itsesi. Voi olla, että matkoja ei olisi. Mutta näistähän teidän pitää keskustella ja sopia. Jos jossain vaiheessa on yhteiset rahat, niin sittenhän tuota ongelmaa ei enää ole.

Siellä on yh jo mankumassa miehen rahojen perään.

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein haluaisi edes kumppanin kanssa, että ostellaan lahjoja. Ehkä joku joululahja tunnelman vuoksi, mutta ei senkään tarvitse iso tai kallis olla, eikä välttämättä tarvita sitäkään. Ja lapsille kertyy muutenkin liikaa tavaraa, ja kaverisynttäreillä tulee lahjoja jo ihan riittävästi. Joten ei, mieluiten en toivoisi varsinkaan huonosti mietittyjä lahjoja. Sekä minä että lasten toinen vanhempi ja isovanhemmat ostamme joululahjaksi asioita, joita lapset ovat toivoneet ja lisäksi muutaman kivan yllätyksen, mistä he ilahtuvat. Paketteja on jo tarpeeksi. Mutta jos joku haluaa ostaa, niin on se sallittua, enkä loukkaannu.

Mikäli kumppanini on lasteni kanssa tekemisissä (seurustelun alkuvaiheessa eivät ole, koska haluan pitää suhteen ja lapset erillään) on tietenkin kohteliasta huomioida toisen juhlapäivä onnittelemalla. 

Ai niin, ja lisäys tähän: en halua asua yhdessä eli uusperhettä en aio perustaa.

No kyllä minä ihmettelisin, jos ei muistamista tulisi. Olen itsekin vastaavassa tilanteessa ostanut avopuolison lapselle jouku ja synttärilahjat. Eri asia sitten, jos sovitte vaikka, että ostatte jotain yhdessä. N37

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos et osta vapaaehtoisesti niin sitten se yh-äiti painaa aseen sun ohimolle.

Kuinka tollo voi ihminen olla.

ei vaan se käyttää naisellisia keinoja, kuten syyllistäminen, uhriutuminen ja nalkutus

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella yh naisen kanssa jos se lapsi ei asuisi saman katon alla. Omia lapsia voisin myös tehdä kunhan se lapsi ei asuis mun luona.

Lapsissa ei ole mitää vikaa eli en vihaa niitä, lapset on hauskoja kunhan ne ei ole liikaa häiritsemässä/rajoittamassa elämääni.

Kuulostat erittäin vastuulliselta vanhemmalta. Hanki enemmin kissa tai koira.

Vierailija kirjoitti:

Kysyjän kohdalla aihe taitaa olla puhtaasti hypoteettinen.

Asiaa on hyvä pohtia turvallisen kaukaa teoreettisesti että ei vain ajaudu erilaisiin tilanteisiin.

Teet niinkuine se "mummiäs" määrää