Paljonko se oppikoulu maksoi nykyrahassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Nyt et ole rehellinen . Veikkaanpa että sinunkin luokaltasi sinua etevämpiä ei ollut siellä pääsykokeissa.

Vaatiiko itsetuntosi tosiaan väittää että vain tyhmät jäivät kansakouluun?

Kyllä  oppikouluun pyrittiin pääsykokeilla ja ainakin meillä päässeet ilmoitettiin koulun ikkunaan laitetulla paperilla - sitä käytiin ihmettelemässä.. Yksi hyvä pihan ystävistäni, joka oli kohtuullisen hyväkin kansakoulussa ei päässyt  läpi ja yritti sitten syksyllä uudelleen uuteen oppikouluun ja pääsi.. Alaraja pääsyyn pisteissä oli muistaakseni 50 - miten kokeet pisteytettiin ei ole tietoa.. Ja kaikki tietenkin maksoi - uusia kirjoja  piti ostaa joka vuosi, kaikki vihot, kynät jne oli hankittava, jos osallistuit kouluruokailuun niin maksoit ja kaksi kertaa vuodessa lukukausimaksu.. eli ei se mitään ihan halpaa lystiä ollut vanhemmille.

Kallista lystiä ja silti joku jankuttaja väittää, ettei raha ollut este. Kyllä oli, monille. Lisäksi toki asuinpaikka, syrjäseuduilta piti lähteä kotoa ja löytää asuinpaikka kouluaikaa varten.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun duunariukki ja kotiäitimummi laittoivat molemmat lapsensa oppikouluun ja ylioppilaiksi.

Ja minun yksinhuoltaja-mummuni! Äitini oli syntynyt 1929 ja oppikouluun meni.

Mummua ei itse oltu koulutettu, avioeronsa jälkeen vasta meni hierojanoppiin. Illalla siivosi rappuja.

Äiti luki ylioppilaaksi ja sitten opettajaksi. Kyse ei ollut rahan vähyydestä vaan siitä, miten sydämen sivistynyt - eli maalaijärki-fiksu ja aikaa seuraava mummini oli!

Äiti muisteli, miten mummi siivoamaan lähtiessään sanoi: -Läksyt teet huolella, ja jätä se historiankirja ruokapöydälle että luen sitä kun tulen

Ei siitä tosiaan ole pitkää aikaa, kun Suomessa työväestö piti vain ojankaivuuta tai tiilien kantamista oikeana työnä.

Ja kyllähän tuon asenteen vaikutukset näkyvät vieläkin lehtien kommenttipalstoilla:  Ei siis mikään ihme että Suomi komeilee koulutusasioissa Turkin ja Kolumbian seurassa, kaukana sivistyskansojen koulutustasosta.

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Tajuan. Satun tuntemaan ihmisen joka edelleen pahoillaan peruskoulusta.

Suurempi kuluerä kuin lukukausimaksu oli koulukirjat ja -tarvikkeet, bussimatkat ja kouluruokailu. Lukukausimaksu näiden muiden kulujen rinnalla oli yks kirpun pieru.

Vierailija kirjoitti:

Mun veli sai vapaaoppilaspaikan. En muista perusteita. Olin niin pieni etten tajunnut muuta kuin että se oli hyvä juttu.

Minäkin sain vapaaoppilaspaikan. Perusteena köyhyys ja hyvä koulumenestys. Kirjat ym. täytyi äidin maksaa.

Muistelisin, että keskikoulussa lukukausimaksu olisi ollut 80 mk ja lukiossa 100 mk. Vähävaraiset saivat alennusta ja muutamat saivat jopa vapaaoppilaspaikan. Samoin sisarukset pääsivät halvemmalla. Kaikki maksoi, niin kirjat, kynät, kumit, koepaperit (konseptit jopa yo-kirjoituksiin piti tuoda kouluun etukäteen, jotta ne voitiin leimata koulun leimalla), käsityötarvikkeet ja kotitaloustunnin ruoat. Meidän koulussa ei ollut joka vuosi lainkaan ruokailumahdollisuutta, vaan kuljettiin eväiden kanssa tai käytiin kotona syömässä, jos asuttiin lähellä. Jos ruokaa oli tarjolla, siitä piti maksaa.

Joku kirjoitti, että hammaslääkärin hoidot olisi pitänyt kansakoulussa maksaa samoin kuin terveystarkastukset, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Sen sijaan käsityötarvikkeet piti tuoda kotoa. Olimme 4. luokalla, kun meidän kunnassa tytöt saivat lapaslangat ja tyynyliinakankaan kunnalta. En tiedä, pitikö poikien tuoda veistotunneille materiaalia kotoa. - Joissakin kunnissa oli kunnallinen keskikoulu ja se oli ilmainen kuten kansakoulu.

Nämä muistelukset ovat 1950- ja 1960-luvulta. Hintoja on vaikea muuttaa euroiksi, joten jätän sen tekemättä.