Paljonko se oppikoulu maksoi nykyrahassa?

Siihen aikaan moni lähti kansalais-koulusta jo kasiluokalta amiskaan ja osa suoraan töihin. Nyt suunnitellaan 10 luokkaa tai tavallaan 11 kun jo 6v alkaa esikoulu.

Kävin kouluni kunnassa, johon taisi tulla joku ensimmäisistä kunnallisista kokeilukeskikouluista ennen peruskouluaikaa, eli  oli ilmaista.

Ei se mitenkään mahdottomia maksanut, koska yksi sukulaiseni sai koulutettua tavallisella duunaripalkalla kaksi lastaan ylioppilaiksi. Ikäeroa ei kai ollut kuin vuosi, joten varmaan sisaralennuksen lisäksi saattoivat käyttää samoja oppikirjoja eikä asumiskuluja tullut, kun asuivat koulun lähellä.

Samaan aikaan maksoi asuntolainaa ja luulen, että ei ollut mitenkään erikoisen hyvin toimeentuleva perhe vaan aivan tavallinen. Sitä en tiedä, mistä joutuivat tinkimään saadakseen lapsensa koulutettua, mutta ei siihen aikaan käytetty rahaa matkusteluun, kalliisiin autoihin ym. sellaiseen, mihin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä vähän "halveksitaan" tyhminä kansakouluun jääneitä.

Tilannehan oli se, jos aloituspaikkoja oli vaikka 80. Sisään olisi pisteiden mukaan päässyt 120 mutta oppilaat otettiin pistejärjestyksessä. 40 jäi ulos vaikka pisteitä oli tarpeeksi.

Siksi vielä 60- luvun alussa kotikaupungissani kauppiaat yms. Perustivat yksityisen oppikoulun entisten lisäksi että heidän lapsensa pääsivät oppikouluun, he, joilla pisteitä riittävästi mutta ei aloituspaikkoja.

Eli kauppiaat eivät hyväksyneet aitoa kilpailua kun omat mussukat oli kyseessä, vaan ratkaisivat asiat rahalla vippaskonstein? Tätä on oikeistolainen reiluus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Kyllä se oli koska varattomat hankalien matkojen päästä eivät lastaan laskeneet edes hakemaan oppikouluun. Itsellä oli 8,5 keskiarvo, paljon parempi kuin oppikouluun menijöillä. Luokkani paras oppilas, kaikki kai kymppejä, monilahjakas musikaalinen, taitava piirtäjä, kirjoittaja ei myöskään hakenut oppikouluun. Hänestä piti tulla maanviljelijä. Aikuisena tuli rakennusmestari, ei jäänyt keskikokoisen talon viljelijäksi. Iltakoulut olivat käytössä 60 - luvulla

Minun äitiäni harmitti suunnattomasti se, että ei saanut käydä kouluja kykyjensä ja halujensa mukaan, kun ei ollut isää elossa ja kustantamassa koulunkäyntiä. Eikä päässyt opiskelemaan aikuisenakaan edes kansalaisopiston pianokurssille, kun sai lapsia parikymppisenä ja eli kotiäitinä koko ikänsä..

Jatkoa edelliseen 29/29 kirjoittaja. Varallisuudella ei siis ollut mitään tekemistä sen kanssa ,kuka pääsi tuohon ilmaiseen kunnalliseen keskikouluun. Minäkin oli varakkaasta kodista ja meitä oli 8 lasta. Oli maat ja mannut ,eikä pulaa mistään. Luokkakavereina oli myös ns kirkonkylän kerman lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Eniten pelättiin sitä, että lapset ei enää saa opetusta ja siinä oltiin oikeassa. Peruskoulu oli lastenleikkiä oppikouluun verrattuna ja tietenkin kokoomuslaisia kauhistutti tulevaisuus. Ja niinhän siinä kävi, että peruskoulu aiheutti meille melkoisen osaamisvajeen ja alisuoriutumista.

Maksullisessa oppikoulussa maksut oli niin pieniä ja vapaaoppilaspaikkoja käytännössä kaikille maksukyvyttömien perheiden lapsille, että ei se rahallinen panostus paljoa merkinnyt, kun opetuksen taso oli nykyiseen verrattuna huippuluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä vähän "halveksitaan" tyhminä kansakouluun jääneitä.

Tilannehan oli se, jos aloituspaikkoja oli vaikka 80. Sisään olisi pisteiden mukaan päässyt 120 mutta oppilaat otettiin pistejärjestyksessä. 40 jäi ulos vaikka pisteitä oli tarpeeksi.

Siksi vielä 60- luvun alussa kotikaupungissani kauppiaat yms. Perustivat yksityisen oppikoulun entisten lisäksi että heidän lapsensa pääsivät oppikouluun, he, joilla pisteitä riittävästi mutta ei aloituspaikkoja.

Eli kauppiaat eivät hyväksyneet aitoa kilpailua kun omat mussukat oli kyseessä, vaan ratkaisivat asiat rahalla vippaskonstein? Tätä on oikeistolainen reiluus.

Ja minkä kamalinta - tuohon oppikouluun otettiin muitakin oppilaita kuin kauppiaiden lapsia! Minusta järkyttävää moinen, siellä oli sulassa sovussa sähkömiehen, rakennusmestarin ja kodinhoitajan kakarat oppia saamassa eli todella epäreilua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Eniten pelättiin sitä, että lapset ei enää saa opetusta ja siinä oltiin oikeassa. Peruskoulu oli lastenleikkiä oppikouluun verrattuna ja tietenkin kokoomuslaisia kauhistutti tulevaisuus. Ja niinhän siinä kävi, että peruskoulu aiheutti meille melkoisen osaamisvajeen ja alisuoriutumista.

Maksullisessa oppikoulussa maksut oli niin pieniä ja vapaaoppilaspaikkoja käytännössä kaikille maksukyvyttömien perheiden lapsille, että ei se rahallinen panostus paljoa merkinnyt, kun opetuksen taso oli nykyiseen verrattuna huippuluokkaa.

Tämäkin on puppua. Vapaaoppilaspaikkoja oli hyvin vähän, esimerkiksi 40 oppilaan luokalla saattoi olla yksi tai kaksi vapaaoppilasta ja silloinkin usein vapautus oli vain osittainen. Luokat oli oppikoulussa usein suuria, nykyään peruskoulussa on pienemmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Huomaan että et tajua peruskoulusta mitään, vanhus.

Tämä vanhus tajuaa, vaikka en ole lainauksen kirjoittaja. Kävin keskikoulua 30 oppilaan luokassa 1970-luvulla, ja olin hätää kärsimässä opettajana 15 oppilaan alakoululuokassa muutamia vuosia sitten. Vakituinen opettaja oli uupunut sairauslomalle, ja minä olin hänen sijaisenaan.

Peruskoulun paras puoli on se, että kaikilla on kykyjensä ja halujensa mukaiset mahdollisuudet opiskella. Siis oli vielä peruskoulun alkuaikoina, mutta nyt on toinen komento. Ei ole enää mahdollisuutta eriyttää opetusta varsinkaan ylöspäin, kun pitää vetää kivireessä sitä erityislasten joukkoa, joka on integroitu tavalliseen luokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Eniten pelättiin sitä, että lapset ei enää saa opetusta ja siinä oltiin oikeassa. Peruskoulu oli lastenleikkiä oppikouluun verrattuna ja tietenkin kokoomuslaisia kauhistutti tulevaisuus. Ja niinhän siinä kävi, että peruskoulu aiheutti meille melkoisen osaamisvajeen ja alisuoriutumista.

Maksullisessa oppikoulussa maksut oli niin pieniä ja vapaaoppilaspaikkoja käytännössä kaikille maksukyvyttömien perheiden lapsille, että ei se rahallinen panostus paljoa merkinnyt, kun opetuksen taso oli nykyiseen verrattuna huippuluokkaa.

Tämäkin on puppua. Vapaaoppilaspaikkoja oli hyvin vähän, esimerkiksi 40 oppilaan luokalla saattoi olla yksi tai kaksi vapaaoppilasta ja silloinkin usein vapautus oli vain osittainen. Luokat oli oppikoulussa usein suuria, nykyään peruskoulussa on pienemmät.

Luokat olivat suuria, mutta järjestyshäiriötä vähemmän. Lisäksi monissa oppiaineissa luokkaa oli jaettu suppean ja laajan kurssin ryhmiin. Näin oli ainakin matematiikassa ja kielissä - muistaakseni. Siitä on sentään jo puoli vuosisataa, niin ihan kaikkea ei niin tarkkaan muista.

Kyllä sekä yksityisiin että kunnallisiin keskikouluihin oli pääsykokeet, pelkillä taloudellisilla resursseilla ei kouluun päässyt, mutta pääsykokeisiin saattoi osallistua kolmena vuonna. Kunnalliseen keskikouluun pyrittäessä pääsykoematkat joutui itse maksamaan, muuten koulu oli ilmainen. Veljeni pyrkiessä kunnalliseen keskikouluun hänen ikäluokastaan pyrki noin puolet ja pyrkivistä noin puolet pääsi kouluun, eli neljäsosa ikäluojasta. Kaupungeissa pyrkivien osuus oli yleensä suurempi, vaihtelu oli suurta jo sivukylän ja kirkonkylän koulujen välillä.

En muista summia ja vaikea ne olisi muuntaa tämän päivän ostovoiman mukaiseksi vaikka muistaisinkin. Mutta kaikki piti maksaa itse, oli siis lukukausimaksu, kouluruokailusta piti maksaa ja kaikki kirjat, vihot, kynät, kumit, jne piti itse hankkia. Kyllä siinä oli sen päivän elintasolla pinnistelemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Täyttä pötyä. Tietenkin köyhiä karsiutui, kun oli lukukausimaksut. Eikö oppikoulussa opetettu logiikaa? Millä logiikalla pääsykokeilla olisi mitään tekemistä sen kanssa, että varattomuus oli monelle este oppikouluun pääsylle?

Omassa tuttavapiirissäni on paljon vanhempaa väkeä, jota edelleen harmittaa se, ettei heillä ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua perheen vähävaraisuuden takia.

Moni selitti jälkeenpäin noin, kun ei onnistunut pääsykokeissa. Varattomuus esti opiskelun - niin varmaan, kun oma nimi ei ollut 60 kouluunotetun listalla! Tai mistä nämä edes tiesivät, että olisivat oppikouluun päässeet, jos eivät menneet pääsykokeisiin? Ei pelkkä hyvä todistus auttanut, piti myös onnistua kaksipäiväisissä kokeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä vähän "halveksitaan" tyhminä kansakouluun jääneitä.

Tilannehan oli se, jos aloituspaikkoja oli vaikka 80. Sisään olisi pisteiden mukaan päässyt 120 mutta oppilaat otettiin pistejärjestyksessä. 40 jäi ulos vaikka pisteitä oli tarpeeksi.

Siksi vielä 60- luvun alussa kotikaupungissani kauppiaat yms. Perustivat yksityisen oppikoulun entisten lisäksi että heidän lapsensa pääsivät oppikouluun, he, joilla pisteitä riittävästi mutta ei aloituspaikkoja.[/quote

Eli kauppiaat eivät hyväksyneet aitoa kilpailua kun omat mussukat oli kyseessä, vaan ratkaisivat asiat rahalla vippaskonstein? Tätä on oikeistolainen reiluus.

Ja minkä kamalinta - tuohon oppikouluun otettiin muitakin oppilaita kuin kauppiaiden lapsia! Minusta järkyttävää moinen, siellä oli sulassa sovussa sähkömiehen, rakennusmestarin ja kodinhoitajan kakarat oppia saamassa eli todella epäreilua?

Koskihan oppikouluja kouluhallituksen vai mikä lie silloin säännöt ja ohjeistukset. Joten koulu laajeni normaaliksi oppikouluksi. Omat lapseni kävivät peruskoulun yläasteen rakennuksessa kun se peruskoulu-uudistuksessa siirtyi kaupungille.

En näe että tuossa "rahalla ostettiin paikkaa" koska uudessakin koulussa aloittaneet olivat läpäisseet oppikoulun pääsykokeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli se aikanaan valtava muutos kun siirryttiin peruskouluun. Nuoret ette tajuakaan. Sitä vastustivat kaikkein eniten ne, joilla oli varaa maksullisiin kouluihin. Pelkäsivät että se oma etuoikeutettu asema menee siinä, kun köyhemmistä perheistä tulevat pääsevät samalle viivalle ja ovatkin älykkäämpiä ja pärjäävämpiä. Kokoomus oli kovin peruskoulun vastustaja.

Eniten pelättiin sitä, että lapset ei enää saa opetusta ja siinä oltiin oikeassa. Peruskoulu oli lastenleikkiä oppikouluun verrattuna ja tietenkin kokoomuslaisia kauhistutti tulevaisuus. Ja niinhän siinä kävi, että peruskoulu aiheutti meille melkoisen osaamisvajeen ja alisuoriutumista.

Maksullisessa oppikoulussa maksut oli niin pieniä ja vapaaoppilaspaikkoja käytännössä kaikille maksukyvyttömien perheiden lapsille, että ei se rahallinen panostus paljoa merkinnyt, kun opetuksen taso oli nykyiseen verrattuna huippuluokkaa.

Tämäkin on puppua. Vapaaoppilaspaikkoja oli hyvin vähän, esimerkiksi 40 oppilaan luokalla saattoi olla yksi tai kaksi vapaaoppilasta ja silloinkin usein vapautus oli vain osittainen. Luokat oli oppikoulussa usein suuria, nykyään peruskoulussa on pienemmät.

Luokallani oli 32 oppilasta, heistä 8 vapaaoppilaita. Lisäksi oli 4, joilla oli osittainen vapautus maksuista ja ainakin 10, jotka saivat sisaralennusta. Olin oppilaskunnassa ja siellä tiesi tällaiset asiat. Pienen kaupungin ns. parempi oppikoulu, jonne oli vaikea päästä.

En osaa rahallista summaa kertoa. Mulla isä töissä, mutsi kotirouvana, isosisko 2 vuotta vanhempi. Paikkakunnalla vain yksityinen oppikoulu. 1970-luku.

Oli kai päätetty, että vanhempi tytöistä koulutetaan yo:ksi. Minä pääsin keskikouluun. Sain stipendejä ja pärjäsin hyvin, vaikka olin päässyt lääkärinlausunnolla vuotta liian aikaisin kansakouluun. Aloitin syksyllä 6-vuotiaana ja täytin 7 vasta kevättalvella.

Silti - mä olisun halunnut jatkaa lukioon, mutta mulle sanottiin että riittää sun osallesi. Jouduin menemään töihin just 15 täyttäneenä. Muutin pois kotoa, kun olin 17. Koko ajan tiesin, että nyt meni väärin.

25-vuotiaana hankkiuduin työn ohessa käytävään iltaoppikouluun 1980-luvulla ja kolmen vuoden väännön jälkeen kirjoitin M:n paperit. Koko ajan töissä ja koulussa. Stipendiä tuli taas.

En tiedä hintaa lakilleni. Itse maksoin sen töistä saatavalla palkalla. Kyllä vanhemmat tuli itse järkkäämääni yo-juhlaan ruusupuskan kanssa. Myös sisko tuli ja oli ottanut oman yo-lakkinsa mukaan, että saataisiin kimppakuva. Minusta ajatus oli loukkaava, mutta en kieltänyt. Päivän piti olla minun.

Mutsi oli sitten ostanut itselleen rintalyyran siskoni lyyran kaveriksi.

Minun se olisi pitänyt tietysti ostaa, mutta en edes ehtinyt ajatella asiaa.

Minulla on kaksi poikaa, jotka koulutin yksinhuoltajana yo:ksi. En hölissyt mistään lyyrasta. Mutsi sitten tökkäsi oman itse ostamansa lyyrakaksikin minulle.

Mulle koulutus tuli kalliiksi, vanhemmillenk ei, koska kouluttivat vain yhden lapsen.

Kirjat ym olivat mulle samanhintaisia kuin muillekin. Töistä kuljin bussilla kouluun ja koulusta kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Täyttä pötyä. Tietenkin köyhiä karsiutui, kun oli lukukausimaksut. Eikö oppikoulussa opetettu logiikaa? Millä logiikalla pääsykokeilla olisi mitään tekemistä sen kanssa, että varattomuus oli monelle este oppikouluun pääsylle?

Omassa tuttavapiirissäni on paljon vanhempaa väkeä, jota edelleen harmittaa se, ettei heillä ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua perheen vähävaraisuuden takia.

Moni selitti jälkeenpäin noin, kun ei onnistunut pääsykokeissa. Varattomuus esti opiskelun - niin varmaan, kun oma nimi ei ollut 60 kouluunotetun listalla! Tai mistä nämä edes tiesivät, että olisivat oppikouluun päässeet, jos eivät menneet pääsykokeisiin? Ei pelkkä hyvä todistus auttanut, piti myös onnistua kaksipäiväisissä kokeissa.

Olet varmaan kouluja käynyt mutta elämä on jäänyt vieraammaksi.

Iltakoulut olivat täysiä 60- luvulla.Niin moni kävi työn ohessa sitten iltakouluna keskikoulun, lukion ja hakeutui yliopistoonkin.

Tai ainakin keskikoulun tai lukion että pääsi johonkin muuhun koulutukseen, sairaanhoitajaksi, insinööriksi, ihan nyt kukin halujensa mukaan.

Ihanaa kuitenkin tuo hyvä vanhanaikainen henkesi: oon ylioppilas, ne muut ei.

Tietysti minäkun puhun vuosikymmenistä jotka tunnen. En tiedä varhaisempien kymmenten aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Nyt et ole rehellinen . Veikkaanpa että sinunkin luokaltasi sinua etevämpiä ei ollut siellä pääsykokeissa.

Vaatiiko itsetuntosi tosiaan väittää että vain tyhmät jäivät kansakouluun?

Kyllä  oppikouluun pyrittiin pääsykokeilla ja ainakin meillä päässeet ilmoitettiin koulun ikkunaan laitetulla paperilla - sitä käytiin ihmettelemässä.. Yksi hyvä pihan ystävistäni, joka oli kohtuullisen hyväkin kansakoulussa ei päässyt  läpi ja yritti sitten syksyllä uudelleen uuteen oppikouluun ja pääsi.. Alaraja pääsyyn pisteissä oli muistaakseni 50 - miten kokeet pisteytettiin ei ole tietoa.. Ja kaikki tietenkin maksoi - uusia kirjoja  piti ostaa joka vuosi, kaikki vihot, kynät jne oli hankittava, jos osallistuit kouluruokailuun niin maksoit ja kaksi kertaa vuodessa lukukausimaksu.. eli ei se mitään ihan halpaa lystiä ollut vanhemmille.

Mä olen tuo edellinen vielä. Oppikouluun piti pyrkiä. Se oli vaikeaa mutsilleni, vaikka hänellä oli oma auto. Että joutuu siellä odottamaan mua. Pikaisesti sitten. Me ei oltu mitään huippuköyhiä, keskituloinen perhe.

Mut oli jo nöyryytetty "suurien luulojeni" vuoksi niin, että tein kokeen nopeasti ja tahallani pari virhettä, ettei luultaisi pinkoksi. Sata oppilasta otettiin. Paremmuusjärjestyksessä. Olin 18. Sisareni oli aikoinaan muistaakseni 4. Sitä selitettiin jollain ihme asialla, olisiko haluttu tarkistaa pisteet.

Koska hän oli älykäs. Minä olin tyhmä. Tätä kuulin useamman kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1973. En muista, mitä keskikoulun (oppikoulun ) lukukausimaksu oli, mutta tosiaankin matkat, kouluruoka, opiskelutarvikkeet piti itse maksaa. En tosiaankaan ollut hyvätuloisesta perheestä, mutta jostain ne rahat aina saatiin kasaan. Eikä oppikouluun meno ollut niinkään kiinni siitä, mikä oli perheen tulotaso, vaan oppikouluunhan pyrittiin pääsykokeiden avulla, eivätkä kaikki halukkaat päässeet eli siinä kohdassa jo jyvät erottuivat akanoista. Peruskoulu pilasi hyvän koulusysteemin. Nyt huonommin menestyvät hankaloittavat muiden opiskelua, koska on edettävä heidän ehdoillaan ja raahattava heitä perässään. Peruskoulu oli valtava moka.

Täyttä pötyä. Tietenkin köyhiä karsiutui, kun oli lukukausimaksut. Eikö oppikoulussa opetettu logiikaa? Millä logiikalla pääsykokeilla olisi mitään tekemistä sen kanssa, että varattomuus oli monelle este oppikouluun pääsylle?

Omassa tuttavapiirissäni on paljon vanhempaa väkeä, jota edelleen harmittaa se, ettei heillä ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua perheen vähävaraisuuden takia.

Moni selitti jälkeenpäin noin, kun ei onnistunut pääsykokeissa. Varattomuus esti opiskelun - niin varmaan, kun oma nimi ei ollut 60 kouluunotetun listalla! Tai mistä nämä edes tiesivät, että olisivat oppikouluun päässeet, jos eivät menneet pääsykokeisiin? Ei pelkkä hyvä todistus auttanut, piti myös onnistua kaksipäiväisissä kokeissa.

Varsinaista olkiukkoilua sinulta. Jos sulla on oikeita argumentteja, esitä niitä.