Lue keskustelun säännöt.
Sain maanantaina ADD-diagnoosin. Haluatko kysyä jotain?
Kommentit (31)
Hohhoijaa. Haetaan vaan selitystä niille omille ongelmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Haetaan vaan selitystä niille omille ongelmille.
Niin? Diagnoosi voi selittää omia ongelmia, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laajojen meta-analyysien mukaan ADHD lääkkeiden hoitovaste on pienestä keskinkertaiseen ja suurin vaste löydettiin juurikin pirillä eli metamfetamiinilla. Näytön aste oli kuitenkin heikko tai erittäin heikko, vinouman riski suuri ja tulokset ylipäätään hyvin heterogeenisia. Toisin sanoen nykyinen ADHD lääkehoito pohjautuu erittäin heikkolaatuiselle tutkimusnäytölle lyhytkestoisista tutkimuksista. On jokaisen uskon ja kokeilun varassa, toimiiko stimulantti itselle, mutta tutkimusnäytöstä ei voi kyllä mitään päätellä.
Oman taustani tietäen tiedostan äärimmäisen hyvin, että lääkkeen toimivuus ei ole uskon varassa. Tiedän toki, että valitettavan monella lääke ei toimi tai tarvitaan eri lääkekokeiluja. Toisekseen, testit pitäisi tehdä aina kattavasti, jotta varmistuttaisiin, että kyseessä on varmasti adhd. "Normaaliaivoisella" lääke toimii pirin kaltaisesti, kun taas adhd:lla juuri toisin. Kolmanneksi, Usassa adhd:ta ylidiagnosoidaan, jolloin tietenkin lääkettä määrätään myös väärin eikä se tietenkään toimi. Tätä tutkimusta en jaksanut lukea kokonaan. Vaikka kyseessä on meta-amfetamiiniPOHJAINEN lääke niin ainoastaan asiaan tutustumattomat jaksaa huudella tätä "höhöhöhö piriä lääkkeenä". Jos haluat oikeasti lääkkeestä ymmärtää enemmän, tutustu kemialliseen kaavaan niin voidaan jatkaa keskustelua.
Väärin määrättynä lääke juurikin "toimii", mutta liian hyvin. Siksi se on luokiteltu myös huumausaineeksi. Jos lääke ei toimi, se käsittääkseni tarkoittaa sitä ettei vastetta ole. Aika harva nentti vetää stimulantteja ja toteaa ettei arjessa muutu yhtään mikään, vaan sellainen vaatii dopamiinipuutoksen joka adhd-oireisilla on.
Lisäksi häiriöstä on olemassa myös tarkkaamaton muoto, jolloin lääke ei toimi "rauhoittavana" vaan helpottaa mm. aloitekyvyn ja väärin suunnatun keskittymisen ongelmia. Ero "tavallisiin" ihmisiin on siinä, että lääke auttaa elämään normaalia elämää eikä sellaista superelämää, jossa suoritetaan vaativaa tutkintoa turbovauhdilla ja samalla käydään kahdessa työssä. Tuohonhan adhd-lääkkeitä Yhdysvalloissa yritetään usein käyttää, koska tietynlaiseen elintasoon vaaditaan niin paljon ja paineet ovat kovat.
Miten add vaikuttaa elämääsi? Millaisia oireita on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaisi kovasti tietää millaisia oireita/ongelmia sinulla on on ollut ennen saamaasi diagnoosia ja miksi ja miten olet päätynyt hakeutumaan hoitoon?
Minkälaisia lääkkeitä olet saanut diagnoosin jälkeen ja miten ne ovat vaikuttaneet oloosi? Tunnetko että niistä on ollut sinulle apua? Minkälaista apua olet saanut lääkkeiden lisäksi?
Ja miten olet ylipäätään onnistunut saamaan diagnoosin ja tarvitsemaasi hoitoa? Se tuntuu olevan lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa nykypäivänä Suomessa. Varsinkin sellaisille henkilöille joilla on jo muutenkin haasteita mielenterveytensä tai jaksamisen/pärjäämisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laajojen meta-analyysien mukaan ADHD lääkkeiden hoitovaste on pienestä keskinkertaiseen ja suurin vaste löydettiin juurikin pirillä eli metamfetamiinilla. Näytön aste oli kuitenkin heikko tai erittäin heikko, vinouman riski suuri ja tulokset ylipäätään hyvin heterogeenisia. Toisin sanoen nykyinen ADHD lääkehoito pohjautuu erittäin heikkolaatuiselle tutkimusnäytölle lyhytkestoisista tutkimuksista. On jokaisen uskon ja kokeilun varassa, toimiiko stimulantti itselle, mutta tutkimusnäytöstä ei voi kyllä mitään päätellä.
Oman taustani tietäen tiedostan äärimmäisen hyvin, että lääkkeen toimivuus ei ole uskon varassa. Tiedän toki, että valitettavan monella lääke ei toimi tai tarvitaan eri lääkekokeiluja. Toisekseen, testit pitäisi tehdä aina kattavasti, jotta varmistuttaisiin, että kyseessä on varmasti adhd. "Normaaliaivoisella" lääke toimii pirin kaltaisesti, kun taas adhd:lla juuri toisin. Kolmanneksi, Usassa adhd:ta ylidiagnosoidaan, jolloin tietenkin lääkettä määrätään myös väärin eikä se tietenkään toimi. Tätä tutkimusta en jaksanut lukea kokonaan. Vaikka kyseessä on meta-amfetamiiniPOHJAINEN lääke niin ainoastaan asiaan tutustumattomat jaksaa huudella tätä "höhöhöhö piriä lääkkeenä". Jos haluat oikeasti lääkkeestä ymmärtää enemmän, tutustu kemialliseen kaavaan niin voidaan jatkaa keskustelua.
Jos kerran on kliinisesti eikä vain tilastollisesti merkitseviä poikkeavuuksia ADHD potilaiden aivoissa ja niiden toiminnassa, miksi diagnostiikka on pelkästään oirepohjaista? Käytännössähän siinä tutkitaan kognitiivista suoriutumista, ja yritetään erottaa diagnoosi lukuisista oireiltaan päällekkäisistä diagnostisista luokista. Esimerkiksi tutkimusten mukaan aikuisena ADHD-diagnoosin saaneilla ihmisillä 90 % on toinen psykiatrinen diagnoosi jo valmiiksi. Aikuisiän ADHD oireet ovat päällekkäisiä monien persoonallisuushäiriöiden, ahdistuneisuuden ja maanis-depresiivisyyden kanssa. Ei ole mitään objektiivista keinoa erottaa noita häiriöitä toisistaan etenkään aikuisilla, saati sitten että tiedettäisiin mikä tuottaa ylivilkkaus ja keskittymisoireita ADHD potilailla. Nuohan ovat äärimmäisen yleisiä ilmiöitä muutenkin, ja diagnoosi annetaan lapsillekin vain siksi että tarvitaan erityistukea käytöksen säätelyyn, jonka taustalla voi kuitenkin kahdella ADHD diagnoosin saaneella ihmisellä olla eri tekijöitä. Ei siinä mitään jos diagnoosi istuu omaan minäkuvaan ja tukee itsetuntoa ja toimintakykyä, mutta omalla subjektiivisella kokemuksella on aika vähän tieteellistä relevanssia saati sillä, että joku stimulantti tuntuu omalta jutulta.
https://www.bmj.com/content/340/bmj.c547
Ei ole oikeasti tutkimusnäyttöä siitä, että stimulantit vaikuttaisivat eri tavoin ADHD potilaiden aivoihin kuin normaaleihin aivoihin. Erään kaksoissokkoutetun plasebokontrolloidun tutkimuksen mukaan Ritalin eli amfetamiinipohjainen stimulantti sai aikaan ihan samanlaisia dopamiinivasteita sekä ADHD potilailla että terveillä verrokeilla, ja lisäsivät keskittymistä myös tavallisten huonon keskittymiskyvyn omaavien ihmisten osalta. Johtopäätöksissä todetaan, että dopamiinin dysregulaatio itsessään onkin epätodennäköinen selittäjä ADHD.oireiden takana. Tietenkin nuo lääkkeet mitä käytetään jonkun verran eroavat huumausaineina käytettävistä aineista jo mm. annoksen osalta, jolloin vaikutukset voivat olla erilaisia. Ne ovat myös hyvin yksilöllisiä, kuten huumaavien aineiden vaikutukset ovat.
Alkuosaan sanon, että adhd:n diagnoosissa vaaditaan samojen oireiden esiintymistä myös lapsena. Tätä voivat tukea läheisten kertomukset tai vaikkapa opettajan merkinnät tyypillisistä käyttäytymismalleista. On totta että oireita ei aina huomata ja tiedosteta perheessä/koulussa, jolloin ollaan yksilön kertomusten varassa. Toisaalta tutkimukset ovat yleensä kattavat ainakin julkisella puolella, eikä kukaan sinne huvikseen mene valehtelemaan.
Toimivat tai eivät, niin lääkekäyttöön määrättävien stimulanttien sivuvaikutukset ovat melko pieniä verrattuna esimerkiksi neurolepteihin, joita annetaan joka vaivaan. Siinä mielessä on hassua, että niiden käyttämistä valvotaan näinkin tiukasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se todetaan? Onko jotkut testit? Millaiset? Voisitko nyt vastata, kun tarjouduit siihen.
Vierailija kirjoitti:
Miten se todetaan? Onko jotkut testit? Millaiset? Voisitko nyt vastata, kun tarjouduit siihen.
Alkuperäinen hävisi tyypilliseen addumaiseen tapaan tekemään jotain muuta ja unohti koko homman. Mutta mutta.. Meillä tehtiin ihan terkalla ensin perustestit/masennustestit, tyyliin rasti ruutuun. Sen jälkeen psyk sh:lle ja lääkärille tekemään tarkempia neuropsykiatrisia testejä ja haastatteluja (mm vanhempien). Vuosi meni. Nyt jatkuu nepsykuntoutus ja lääkitystä mietitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on kliinisesti eikä vain tilastollisesti merkitseviä poikkeavuuksia ADHD potilaiden aivoissa ja niiden toiminnassa, miksi diagnostiikka on pelkästään oirepohjaista? Käytännössähän siinä tutkitaan kognitiivista suoriutumista, ja yritetään erottaa diagnoosi lukuisista oireiltaan päällekkäisistä diagnostisista luokista. Esimerkiksi tutkimusten mukaan aikuisena ADHD-diagnoosin saaneilla ihmisillä 90 % on toinen psykiatrinen diagnoosi jo valmiiksi. Aikuisiän ADHD oireet ovat päällekkäisiä monien persoonallisuushäiriöiden, ahdistuneisuuden ja maanis-depresiivisyyden kanssa. Ei ole mitään objektiivista keinoa erottaa noita häiriöitä toisistaan etenkään aikuisilla, saati sitten että tiedettäisiin mikä tuottaa ylivilkkaus ja keskittymisoireita ADHD potilailla. Nuohan ovat äärimmäisen yleisiä ilmiöitä muutenkin, ja diagnoosi annetaan lapsillekin vain siksi että tarvitaan erityistukea käytöksen säätelyyn, jonka taustalla voi kuitenkin kahdella ADHD diagnoosin saaneella ihmisellä olla eri tekijöitä. Ei siinä mitään jos diagnoosi istuu omaan minäkuvaan ja tukee itsetuntoa ja toimintakykyä, mutta omalla subjektiivisella kokemuksella on aika vähän tieteellistä relevanssia saati sillä, että joku stimulantti tuntuu omalta jutulta.
https://www.bmj.com/content/340/bmj.c547
Ei ole oikeasti tutkimusnäyttöä siitä, että stimulantit vaikuttaisivat eri tavoin ADHD potilaiden aivoihin kuin normaaleihin aivoihin. Erään kaksoissokkoutetun plasebokontrolloidun tutkimuksen mukaan Ritalin eli amfetamiinipohjainen stimulantti sai aikaan ihan samanlaisia dopamiinivasteita sekä ADHD potilailla että terveillä verrokeilla, ja lisäsivät keskittymistä myös tavallisten huonon keskittymiskyvyn omaavien ihmisten osalta. Johtopäätöksissä todetaan, että dopamiinin dysregulaatio itsessään onkin epätodennäköinen selittäjä ADHD.oireiden takana. Tietenkin nuo lääkkeet mitä käytetään jonkun verran eroavat huumausaineina käytettävistä aineista jo mm. annoksen osalta, jolloin vaikutukset voivat olla erilaisia. Ne ovat myös hyvin yksilöllisiä, kuten huumaavien aineiden vaikutukset ovat.
Minulla ei luonnollisestikaan ole vastausta siihen miksi diagnosointi on oirepohjaista, mutta veikkaisin syyksi saman kuin monissa muissa tutkimuksissa; rahan. Käsittääkseni ei ole myöskään aukottomasti todistettua, että adhd näkyisi aivoissa / miten se näkyy. Ihmiselle, jolla ei ole adhd:ta, on aika vaikeaa selittää tätä ominaisuutta. Adhd ei ole pelkästään sitä, ettei voi keskittyä tai sitä, että olisi tarkkaamattomuutta. Esimerkiksi itselläni on tarkkaamattomuusmuotoinen adhd, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, etten olisi koskaan tarkkaavainen. Päin vastoin, tietyissä asioissa olen äärimmäisen tarkkaavainen ja toisissa taas en lainkaan. Keskittyminen ei myöskään ole asia, joka näkyy selkeästi ulos päin / ei näy. Suurin "ongelma" usein etenkin tyttöjen kohdalla onkin se, että aivoissa vilisee jatkuvasti jotain eikä se näy päälle päin.
Pystyn ottamaan kantaa ainoastaan Suomen hoitolinjaan, joten siinä mielessä nuo tutkimukset eivät välttämättä päde Suomessa. Olen aika perillä Suomen lääkekäytännöstä ja Suomessa Ritalinia ei adhd:n hoidossa käytetä. (juuri koskaan) Ehkä silloin sitä voidaan kokeilla, jos muista ei ole vastetta. Vaikka adhd-lääkkeissä on osittain samat lääkeaineet niin ne toimivat silti eri tavoin. Selitystä tähän en nyt muista, saattoi liittyä ainakin osittain siihen kuinka nopeasti lääkeainetta vapautuu. Diagnoosi itsessään ei kenenkään toimintakykyä paranna.
On totta, että usein adhd aiheuttaa lieveilmiöitä, kuten masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä. Paradoksaalistahan onkin se, että ainakaan Suomessa tutkimuksia ei julkisella tehdä ennen kuin nämä ovat hoidossa, vaikka se juurisyy olisi adhd. On myös totta, että esimerkiksi kaksisuuntaisessa ja epävakaassa on osittain samoja piirteitä kuin adhd:ssa. Adhd on kuitenkin synnynnäinen ja siksi niitä piirteitä seulotaan lapsuudesta saakka. Tiedän toki senkin, että aina näin ei ole ja esimerkiksi yksityisellä diagnoosin voi saada yhdellä kerralla. Tämä on väärin. Olen kuitenkin itse lukenut tosi paljon eri persoonallisuushäiriöistä jne ja vaikka en psykiatri / psykologi olekaan niin kyllä esimerkiksi epävakaassa / kaksisuuntaisessa / adhd:ssa on loppujen lopuksi tosi paljon eroavaisuuksia.
Jos kerran on kliinisesti eikä vain tilastollisesti merkitseviä poikkeavuuksia ADHD potilaiden aivoissa ja niiden toiminnassa, miksi diagnostiikka on pelkästään oirepohjaista? Käytännössähän siinä tutkitaan kognitiivista suoriutumista, ja yritetään erottaa diagnoosi lukuisista oireiltaan päällekkäisistä diagnostisista luokista. Esimerkiksi tutkimusten mukaan aikuisena ADHD-diagnoosin saaneilla ihmisillä 90 % on toinen psykiatrinen diagnoosi jo valmiiksi. Aikuisiän ADHD oireet ovat päällekkäisiä monien persoonallisuushäiriöiden, ahdistuneisuuden ja maanis-depresiivisyyden kanssa. Ei ole mitään objektiivista keinoa erottaa noita häiriöitä toisistaan etenkään aikuisilla, saati sitten että tiedettäisiin mikä tuottaa ylivilkkaus ja keskittymisoireita ADHD potilailla. Nuohan ovat äärimmäisen yleisiä ilmiöitä muutenkin, ja diagnoosi annetaan lapsillekin vain siksi että tarvitaan erityistukea käytöksen säätelyyn, jonka taustalla voi kuitenkin kahdella ADHD diagnoosin saaneella ihmisellä olla eri tekijöitä. Ei siinä mitään jos diagnoosi istuu omaan minäkuvaan ja tukee itsetuntoa ja toimintakykyä, mutta omalla subjektiivisella kokemuksella on aika vähän tieteellistä relevanssia saati sillä, että joku stimulantti tuntuu omalta jutulta.
https://www.bmj.com/content/340/bmj.c547
Ei ole oikeasti tutkimusnäyttöä siitä, että stimulantit vaikuttaisivat eri tavoin ADHD potilaiden aivoihin kuin normaaleihin aivoihin. Erään kaksoissokkoutetun plasebokontrolloidun tutkimuksen mukaan Ritalin eli amfetamiinipohjainen stimulantti sai aikaan ihan samanlaisia dopamiinivasteita sekä ADHD potilailla että terveillä verrokeilla, ja lisäsivät keskittymistä myös tavallisten huonon keskittymiskyvyn omaavien ihmisten osalta. Johtopäätöksissä todetaan, että dopamiinin dysregulaatio itsessään onkin epätodennäköinen selittäjä ADHD.oireiden takana. Tietenkin nuo lääkkeet mitä käytetään jonkun verran eroavat huumausaineina käytettävistä aineista jo mm. annoksen osalta, jolloin vaikutukset voivat olla erilaisia. Ne ovat myös hyvin yksilöllisiä, kuten huumaavien aineiden vaikutukset ovat.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24163364/