Lääkäri pakottaa käyttämään lääkettä joka ei sovi minulle, mitä voin tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

kyllä neuroleptejä syövät ja heidän lähipiirinsä sen tietää.

Jos saat kauheat haittavaikutukset, pyydä uusi lääke kokeiluun. Kyllä lääkäri varmaan ymmärtää asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä lääkärin lupaa tarvitse lääkkeen lopettamiseksi. Laita kannasta tietojenluovutuskielto päälle ja piilotat sen nykyisen reseptisi sieltä, sitten menet yksityiselle hakemaan reseptin johonkin parempaan lääkkeeseen.

Hyvä ihme nyt taas. Ei yksityiseltä saa jotain "parempaa" lääkettä. Lääkkeillä on eri käyttötarkoituksia, esim. hermosärkyyn käytettävällä lääkkeellä on indikaatio myös masennuksen hoitoon.

Jos piilotat Kannasta lääkäriltä tietosi, voi käydä niin, että sinulle ei kirjoiteta mitään, sillä lääkäri ei voi arvioida käytössäsi olevien lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Yhtä lääkettä kun ei voi vain piilottaa, siinä menevät kaikki. Lääkärillä on hoidosta vastuu ja hän ei ota riskiä, että kirjoittaa jotain uutta lääkettä, jos vanhoja ei näe.

Kyllä minä pystyin piilottamaan Kannasta osan resepteistä (venlafaksiini, ketipinor, voxra ja esciralopram) mutta jätin nykyisin käytössä olevat näkyviin. Ei siis mene kaikki kerralla vaan voi valita mitä piilottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Mania on pahempi kuin lääkkeen aiheuttama nykinä, mutta ei Risperidon ole ainoa mahdollinen lääke.

Mania ei estänyt kotoa poistumista ja läheisten näkemistä, eikä varsinkaan aiheuttanut masennusta. Silmän nykiminen taas on sulkenut minut kotiin täysin, on kuin eläisin karanteenissa joka ei lopu. Ja mieliala on ihan pohjamudissa.

-ap

Etsi ap itsellesi nyt luotettava lääkäri, jotta pääset turvallisesti purkamaan lääkitystä. Ei lääke saa rampauttaa kotiin.

Niin just, lääkkeet pois ja maniapäissä baanalle ja kaikki sileeks?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Onko muita lääkkeitä kokeiltu? Minä kokeilin noihin vaivoihin 7 eri lääkettä. Ja minulla ongelma on enemmän masennuspainotteinen. Jos olisi mania ollut vallitseva oire, olisi käsittääkseni ollut enemmänkin vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

kyllä neuroleptejä syövät ja heidän lähipiirinsä sen tietää.

Voin omaisena todellakin vahvistaa tämän todeksi.

Oma poikani oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot kun hän sairastui psykoosiin ja joutui syömään Cisordinol-nimistä neuroleptiä. Hän muuttui hyvin väsyneeksi, jäykäksi ja täriseväksi. Pahinta oli kuitenkin se mitä lääke hänen mielelleen teki, tuntui että kaikki äly olisi kadonnut jonnekin. Hänen keskustelutaitonsa taantuivat pikkulapsen tasolle eikä hän suoriutunut koulutehtävistään, vaikka oli edellisenä keväänä kirjoittanut EEMMC-rivin.

Otimme lääkkeet pois pikkuhiljaa (kasvatimme annosväliä 6h joka päivä) ja 2kk päästä poika oli taas normaali. Lääkäri reagoi kuitenkin voimakkaasti lopetukseen ja määräsi lääkkeen injektiomuotoisena koska "potilaan sitoutuminen lääkehoitoonsa on puutteellista".

Poika ei injektioille mene vaikka omahoitaja varailee hänelle aikoja sinne. Pelottaa että yritetäänkö häntä seuraavaksi jotenkin pakottaa, vai antavatko vain olla jos jättää menemättä?

Minä myös ehdottaisin kokeilemaan jotain muuta, esim aripipratsolia. Minulla on masennuspainotteinen kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tuo lääke on sopinut ihan hyvin. Maniaan taitaa olla muitakin lääkkeitä tarjolla, jotka toimivat. Yhdelle ystävistäni ei risperidon sopinut ollenkaan, tuli pahoja sivuvaikutuksia. Mutta hänellekin vaihdettiin lääkettä, eri sairaus hänellä kyllä kyseessä.

Jos ei ole mahdollista että oireet lievenisivät, eli olet jo useamman viikon sitä syönyt, pyydä jotain toista lääkettä. Maniaan on kymmeniä eri lääkkeitä olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Niin just, lääkkeet pois ja maniapäissä baanalle ja kaikki sileeks?

mt-ongelmat voivat myös parantua ja diagnoosithan nyt ovat ihmisten keksimiä luokituksia.

Olisivatko nuo pakkoliikkeet psykologinen oire? Ei se ehkä johdukaan lääkkeestä? 

Sama asia kuinka sähköallergikko saa oireita vain silloin, kun tietää lähellä olevan mahdollisia sähkömagneettisia kenttiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

kyllä neuroleptejä syövät ja heidän lähipiirinsä sen tietää.

Voin omaisena todellakin vahvistaa tämän todeksi.

Oma poikani oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot kun hän sairastui psykoosiin ja joutui syömään Cisordinol-nimistä neuroleptiä. Hän muuttui hyvin väsyneeksi, jäykäksi ja täriseväksi. Pahinta oli kuitenkin se mitä lääke hänen mielelleen teki, tuntui että kaikki äly olisi kadonnut jonnekin. Hänen keskustelutaitonsa taantuivat pikkulapsen tasolle eikä hän suoriutunut koulutehtävistään, vaikka oli edellisenä keväänä kirjoittanut EEMMC-rivin.

Otimme lääkkeet pois pikkuhiljaa (kasvatimme annosväliä 6h joka päivä) ja 2kk päästä poika oli taas normaali. Lääkäri reagoi kuitenkin voimakkaasti lopetukseen ja määräsi lääkkeen injektiomuotoisena koska "potilaan sitoutuminen lääkehoitoonsa on puutteellista".

Poika ei injektioille mene vaikka omahoitaja varailee hänelle aikoja sinne. Pelottaa että yritetäänkö häntä seuraavaksi jotenkin pakottaa, vai antavatko vain olla jos jättää menemättä?

Avohoidossa ei ole lääkepakkoa. Ottakaa yhteyttä potilasasiamieheen ja juristiin. Pitäkää poikanne puolta. Psykiatria on ihan oikeasti "loputon suo". Kun sinne joutuu, niin on vaikeaa päästä pois. Tämä ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi oikeasti olemassa. On niitä, mutta niitä voidaan hoitaa monin eri tavoin. Poikasi kannattaa opiskella itselleen sopivaa tahtia ja pitää hyvää huolta yöunista. Vaikka Suomessa ei tähän niin uskotakaan niin niin sanottua psykoosia voi hoitaa myös psykoterapialla. Mutta se voi olla pitkä tie se terapia ja pitää valita sellainen terapia, jossa todella pureudutaan potilaan psykodynamiikkaan. Psykoosi ei todellakaan ole maailmanloppu, eikä sen tarvitse tarkoittaa loppuelämän lääkitystä saatika työkyvyttömyyttä.

Sulla ei ole omaa tahtoa lainkaan?

Lääkäri ei ole Jumala. Sä voit ihan itse päättää mitä syöt.

No, josset ole enää maaninen vaan masentunut niin mikset pyydä jotain muuta lääkettä, vaikka litiumia joka tehoaa mahdollisesti myös masennuskausiin?

Vierailija kirjoitti:

No, josset ole enää maaninen vaan masentunut niin mikset pyydä jotain muuta lääkettä, vaikka litiumia joka tehoaa mahdollisesti myös masennuskausiin?

Lääkäri on sitä mieltä että lääkitykseni aiheuttamat haitat ovat vähäisiä ja hyödyt ovat suuremmat, joten lääkitystä jatketaan. Ainoa muutos mitä hän olisi halunnut kokeilla oli lääkkeen vaihtaminen injektiomuotoon, mutta siihen en suostunut.

Lääkäriä ei ole mahdollista vaihtaa, koska olen hoidossa julkisella puolella. Pitäisi katkaista nykyinen hoitosuhde ja mennä yksityiselle, ja sen varmaan joudun tekemään.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, josset ole enää maaninen vaan masentunut niin mikset pyydä jotain muuta lääkettä, vaikka litiumia joka tehoaa mahdollisesti myös masennuskausiin?

Lääkäri on sitä mieltä että lääkitykseni aiheuttamat haitat ovat vähäisiä ja hyödyt ovat suuremmat, joten lääkitystä jatketaan. Ainoa muutos mitä hän olisi halunnut kokeilla oli lääkkeen vaihtaminen injektiomuotoon, mutta siihen en suostunut.

Lääkäriä ei ole mahdollista vaihtaa, koska olen hoidossa julkisella puolella. Pitäisi katkaista nykyinen hoitosuhde ja mennä yksityiselle, ja sen varmaan joudun tekemään.

-ap

Katkaise hoitosuhde ja etsi hyvä lääkäri yksityiseltä puolelta. Lääkäri ei määrää lääkityksestä vaan suosittelee lääkitystä ja potilas päättää, miten tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

kyllä neuroleptejä syövät ja heidän lähipiirinsä sen tietää.

Voin omaisena todellakin vahvistaa tämän todeksi.

Oma poikani oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot kun hän sairastui psykoosiin ja joutui syömään Cisordinol-nimistä neuroleptiä. Hän muuttui hyvin väsyneeksi, jäykäksi ja täriseväksi. Pahinta oli kuitenkin se mitä lääke hänen mielelleen teki, tuntui että kaikki äly olisi kadonnut jonnekin. Hänen keskustelutaitonsa taantuivat pikkulapsen tasolle eikä hän suoriutunut koulutehtävistään, vaikka oli edellisenä keväänä kirjoittanut EEMMC-rivin.

Otimme lääkkeet pois pikkuhiljaa (kasvatimme annosväliä 6h joka päivä) ja 2kk päästä poika oli taas normaali. Lääkäri reagoi kuitenkin voimakkaasti lopetukseen ja määräsi lääkkeen injektiomuotoisena koska "potilaan sitoutuminen lääkehoitoonsa on puutteellista".

Poika ei injektioille mene vaikka omahoitaja varailee hänelle aikoja sinne. Pelottaa että yritetäänkö häntä seuraavaksi jotenkin pakottaa, vai antavatko vain olla jos jättää menemättä?

Valitettavasti ainakin täällä Helsingissä toimitaan niin, että jos psykoosipotilas ei mene hänelle varatuille avohoidon käynneille eikä häntä tavoiteta, niin päivystävä lääkäri voi tulla ensihoidon kanssa kotikäynnille katsomaan että mikä tilanne on ja tehdä M1-lähetteen.

Ja hänet on pakko päästää sisään, muuten poliisi antaa virka-apua asuntoon pääsemiseksi.

Suosittelisin siis, että jos pojalla on oma kämppä niin ei majalisi siellä vaan olisi sinun luonasi (mutta pysyisi kirjoilla omassa kämpässään). Silloin mahdollinen kotikäynti kohdistuisi hänen omaan asuntoonsa ja hän olisi turvassa sinun luonasi.

Minulle määrättiin Abilify-injektio 2019 mutta otin sen vain kerran osastolla ollessani kun pakolla pistettiin. Sen jälkeen en mennyt injektioajoille, vaikka perääni soiteltiin ja laitettiin tekstiviestejä. Sain myös kirjeitä.

En ole asunut virallisessa osoitteessani sen jälkeen, vaan veljeni asuu siellä alivuokralaisena ja minä asun poikaystäväni kanssa (jonka luona en siis ole kirjoilla). Viranomaisten silmissä asun siis kahdestaan veljeni kanssa ja he ovat tehneet neljä kotikäyntiä sinne, mutta luovuttaneet kun veli on joka kerta ilmoittanut etten ole kotona.

Olen saanut olla rauhassa injektioilta, mutta aika äärimmäinen keinohan tämä on.

Onneksi kukaan meistä ei nosta tukia, niin viranomaisia ei kiinnosta selvitellä tätä järjestelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vaiva sinulla on ja mikä lääke?

Mania, käytössä risperidon.

-ap

Neuroleptit on vaarallisia lääkkeitä, mutta lääkärithän ei sitä tajua. 

Mutta onneksi sinä tiedät paremmin, kuin lääkäri. Onneks on palsta ja palstan tietäjät. Millä meriiteillä sä tämmöstä tietoa täällä jäät?

kyllä neuroleptejä syövät ja heidän lähipiirinsä sen tietää.

Voin omaisena todellakin vahvistaa tämän todeksi.

Oma poikani oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot kun hän sairastui psykoosiin ja joutui syömään Cisordinol-nimistä neuroleptiä. Hän muuttui hyvin väsyneeksi, jäykäksi ja täriseväksi. Pahinta oli kuitenkin se mitä lääke hänen mielelleen teki, tuntui että kaikki äly olisi kadonnut jonnekin. Hänen keskustelutaitonsa taantuivat pikkulapsen tasolle eikä hän suoriutunut koulutehtävistään, vaikka oli edellisenä keväänä kirjoittanut EEMMC-rivin.

Otimme lääkkeet pois pikkuhiljaa (kasvatimme annosväliä 6h joka päivä) ja 2kk päästä poika oli taas normaali. Lääkäri reagoi kuitenkin voimakkaasti lopetukseen ja määräsi lääkkeen injektiomuotoisena koska "potilaan sitoutuminen lääkehoitoonsa on puutteellista".

Poika ei injektioille mene vaikka omahoitaja varailee hänelle aikoja sinne. Pelottaa että yritetäänkö häntä seuraavaksi jotenkin pakottaa, vai antavatko vain olla jos jättää menemättä?

Valitettavasti ainakin täällä Helsingissä toimitaan niin, että jos psykoosipotilas ei mene hänelle varatuille avohoidon käynneille eikä häntä tavoiteta, niin päivystävä lääkäri voi tulla ensihoidon kanssa kotikäynnille katsomaan että mikä tilanne on ja tehdä M1-lähetteen.

Ja hänet on pakko päästää sisään, muuten poliisi antaa virka-apua asuntoon pääsemiseksi.

Suosittelisin siis, että jos pojalla on oma kämppä niin ei majalisi siellä vaan olisi sinun luonasi (mutta pysyisi kirjoilla omassa kämpässään). Silloin mahdollinen kotikäynti kohdistuisi hänen omaan asuntoonsa ja hän olisi turvassa sinun luonasi.

Minulle määrättiin Abilify-injektio 2019 mutta otin sen vain kerran osastolla ollessani kun pakolla pistettiin. Sen jälkeen en mennyt injektioajoille, vaikka perääni soiteltiin ja laitettiin tekstiviestejä. Sain myös kirjeitä.

En ole asunut virallisessa osoitteessani sen jälkeen, vaan veljeni asuu siellä alivuokralaisena ja minä asun poikaystäväni kanssa (jonka luona en siis ole kirjoilla). Viranomaisten silmissä asun siis kahdestaan veljeni kanssa ja he ovat tehneet neljä kotikäyntiä sinne, mutta luovuttaneet kun veli on joka kerta ilmoittanut etten ole kotona.

Olen saanut olla rauhassa injektioilta, mutta aika äärimmäinen keinohan tämä on.

Onneksi kukaan meistä ei nosta tukia, niin viranomaisia ei kiinnosta selvitellä tätä järjestelyä.

Tästä psykiatrian pakkovallasta pitäisi kyllä puhua enemmän. Etenkin tuo ns. psykoottisuus on niin tulkintasidonnaista.