Lue keskustelun säännöt.
miksi jotkut ihmiset ovat sairaalloisen pihejä?
02.06.2022 |
En tarkoita nuukailua vähävaraisuuden vuoksi vaan sitä, että ei voi käyttää rahaa vaikka sitä on ja nilitetään pienistä menoista, jotka helpottaisivat elämää?
Kommentit (167)
Minä olen varmaan pihi. Lähes koko lapsuuden ja nuoruuden vanhemmat elivät yli varojen, aina piti olla parasta ja kalleinta. Velaksi ostettiin, ei maksettu laskuja. Isä maksoi lopuksi firman luottokortilla äidin vaatimuksia ja sai potkut. Joutui ulosottoon vuosiksi. Äidin vanhempien huomattava perintö meni suurelta osin velkoihin ja korkoihin. Toinen vaati, toinen valehteli, rahat jatkuvasti loppu. Haukkuivat minut kun maksoin vuokrani etuajassa, sellaista ei kuulemma kannata tehdä. Halusin maksaa tilipäivänä jotta rahat varmasti riittävät. Haukkuivat kun aloin säästää vauvasta asti lapselleni lapsilisiä jotta hänellä olisi pesämuna kun muuttaa pois kotoa, nyt olen säästänyt 14 vuotta. Ei olisi pitänyt kun siskokaan ei niin tee. Tiedän että rahaa on tilillä mutta en uskalla käyttää. Maksaminen ahdistaa ja ostaminen. En ole mielestäni ilkeä tai ahne mutta jopa sana raha saa aikaan inhon väristykset. Sanomattakin selvää ettei ole luottokorttia tai penniäkään velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaiset ihmiset alistuvat näiden pihien kiusattavaksi? Esim. lapsuudenperhettään ei voi valita, mutta miksi aikuinen ihminen tekee itselleen arjesta vaikeaa pihin rinnalla? Piheys on myös ominaisuus (eli päävika suomeksi), joka tuntuu vain pahenevan ihmisen ikääntymisen myötä.
Jos joku ukko vahtaisi sekuntikellon kanssa mun suihkuja ja paasaisi kuuman veden tuhlauksesta, niin päiväkään en sellaista kuuntelisi. Näyttäisin ovea (saa jatkossa pihistellä yksikseen) tai vaihtoehtoisesti ottaisin itse jalat alleni. Miksi tehdä elämästä liian vaikeaa?
Onko se sitä, että on oppinut kantapään kautta kuinka hitaasti ihminen saa kaiken elannon. Elämä opettaa.
Enemmän olen huolissani ihmisestä joka yrittää rikastua ilman työn tekoa ja ei ymmärrä laskea omia menoja +tulojaan vaan elää jossakin haavemaassa.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset ihmiset alistuvat näiden pihien kiusattavaksi? Esim. lapsuudenperhettään ei voi valita, mutta miksi aikuinen ihminen tekee itselleen arjesta vaikeaa pihin rinnalla? Piheys on myös ominaisuus (eli päävika suomeksi), joka tuntuu vain pahenevan ihmisen ikääntymisen myötä.
Jos joku ukko vahtaisi sekuntikellon kanssa mun suihkuja ja paasaisi kuuman veden tuhlauksesta, niin päiväkään en sellaista kuuntelisi. Näyttäisin ovea (saa jatkossa pihistellä yksikseen) tai vaihtoehtoisesti ottaisin itse jalat alleni. Miksi tehdä elämästä liian vaikeaa?
Niin mut sit sä joutuisit itse maksamaan vesi- ja lämmityslaskusi.
Kun niitä "pieniä menoja" on muutama joka päivä ne eivät olekaan enää pieniä vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset ihmiset alistuvat näiden pihien kiusattavaksi? Esim. lapsuudenperhettään ei voi valita, mutta miksi aikuinen ihminen tekee itselleen arjesta vaikeaa pihin rinnalla? Piheys on myös ominaisuus (eli päävika suomeksi), joka tuntuu vain pahenevan ihmisen ikääntymisen myötä.
Jos joku ukko vahtaisi sekuntikellon kanssa mun suihkuja ja paasaisi kuuman veden tuhlauksesta, niin päiväkään en sellaista kuuntelisi. Näyttäisin ovea (saa jatkossa pihistellä yksikseen) tai vaihtoehtoisesti ottaisin itse jalat alleni. Miksi tehdä elämästä liian vaikeaa?
Sellaiset, jotka eivät halua itse maksaa laskujaan ja olettavat, että se toinen on kulutukseni maksaja. Jos ukko joutuu maksamaan puolisonsa kulut, koska tämä itse ei viitsi, niin pihiksi kannattaakin ryhtyä. Ei tuhlaajat muuten opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Sinähän itse koet tämän kisana, kun koet tarpeelliseksi kertoa että sinulla on omaisuutta enemmän. 😄 Voi pyhä yksinkertaisuus. Jatka kuule ihan siihen malliin eloasi, niin minäkin jatkan omaani, omalla tavallani. Kaikkia meitä onkin, moneen junaan. 😅
Meillä appiukko on pihi ja joskus naureskelin miehelle, että ottaa varmaan rahat mukaansa hautaan.
Sitten appi sairastui syöpään, julkisella puolella ei saanut hoitoa, yksityisellä ei ollut hoitoa tarjolla, mutta Ruotsissapa oli. Appi on saanut nyt Suomessa parantumattomaksi syöväksi määritellyn sairauden toteamisen jälkeen 5 vuotta lisää hyvää elinaikaa vain siksi, että oli ollut pihi ja säästänyt. Hautaan hän ei saa rahoja mukaansa, mutta ennen hautaa enemmän vuosia kuin mitä suomalainen lääkäri pystyi lupaamaan. Rahalla saa nykyisin myös hoitoa ja vuosia elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat pysyvät rikkaina kun eivät tuhlaa rahaa turhuuksiin
T. 140 000 vuodessa tienaava
Hyvin mielenkiintoinen tiedotus tuo sun tulo! Itsekin tienaan 400 000 vuodessa ( Ruotsin kruunua).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Sinähän itse koet tämän kisana, kun koet tarpeelliseksi kertoa että sinulla on omaisuutta enemmän. 😄 Voi pyhä yksinkertaisuus. Jatka kuule ihan siihen malliin eloasi, niin minäkin jatkan omaani, omalla tavallani. Kaikkia meitä onkin, moneen junaan. 😅
Sinähän tästä kisan teit kertomalla, että omaisuutta on 200 000 e edestä, mutta rahaa laitat huolettomasti menemään sitä palvomatta. Olisit tyytynyt kertomaan, että rahaa on ja lisää tulee.
Tosin jopa 28v tyttärelläni on tuplasti omaisuutta sinuun verrattuna, joten en nyt ihan kamalasti kerskuisi tuolla summalla ellet sitten ole 22v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat pysyvät rikkaina kun eivät tuhlaa rahaa turhuuksiin
T. 140 000 vuodessa tienaava
Miten sinä voit tietää tuon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Sinähän itse koet tämän kisana, kun koet tarpeelliseksi kertoa että sinulla on omaisuutta enemmän. 😄 Voi pyhä yksinkertaisuus. Jatka kuule ihan siihen malliin eloasi, niin minäkin jatkan omaani, omalla tavallani. Kaikkia meitä onkin, moneen junaan. 😅
Sinähän tästä kisan teit kertomalla, että omaisuutta on 200 000 e edestä, mutta rahaa laitat huolettomasti menemään sitä palvomatta. Olisit tyytynyt kertomaan, että rahaa on ja lisää tulee.
Tosin jopa 28v tyttärelläni on tuplasti omaisuutta sinuun verrattuna, joten en nyt ihan kamalasti kerskuisi tuolla summalla ellet sitten ole 22v.
Sivusta pakko kommentoida, että eihän tuo mitään kerskunut. Tämä toinen 28v tyttärensä mainitseva sen sijaan on huvittavan säälittävä rehentelyineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa suomalaisista ei osaa säästää, heille ne elämän pienet menot ovat sellaisia, joita tarvitaan, koska ei aina voi kituuttaa. Esimerkiksi aamulatte (3 e) kioskilta joka aamu merkitsee vaivaiset 1095 e vuodessa, pihi ihminen ei moiseen arkielämän ihanaan ostokseen sorru, vaan palvoo rahaa. Vuoden lopussa hänellä on tonni säästössä siksi, että on pihi ja ikävä ihminen ja voi tuolla rahalla ostaa viikon loman lämpimässä. Itara kun on, niin ei tarjoa lomaa sille köyhemmälle kaverille, joka tarvitsi aamulattensa eikä halunnut säästää, koska se on naurettavaa saituruutta. Näin se pihi ihminen teki läheisensä elämästä kamalaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Sinähän itse koet tämän kisana, kun koet tarpeelliseksi kertoa että sinulla on omaisuutta enemmän. 😄 Voi pyhä yksinkertaisuus. Jatka kuule ihan siihen malliin eloasi, niin minäkin jatkan omaani, omalla tavallani. Kaikkia meitä onkin, moneen junaan. 😅
Sinähän tästä kisan teit kertomalla, että omaisuutta on 200 000 e edestä, mutta rahaa laitat huolettomasti menemään sitä palvomatta. Olisit tyytynyt kertomaan, että rahaa on ja lisää tulee.
Tosin jopa 28v tyttärelläni on tuplasti omaisuutta sinuun verrattuna, joten en nyt ihan kamalasti kerskuisi tuolla summalla ellet sitten ole 22v.
Toivottavasti tyttärelläsi on elämänarvot ja käytöstavat paremmin kohdillaan kuin vanhemmallaan. Se on parempi valuutta kuin miljoona euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän henkilön jolla n. 100 000 käypää rahaa tileillä. Juuri pohti raaskiiko maksaa jonkun tapahtuman lipuista 20-40. Haluaisi siis mennä tapahtumaan, mutta kun menee rahaa!
Eräs tietämäni miljonääri säästi 95-vuotiaana vanhuuden varalle omien sanojensa mukaan. Tiskirättiä ei olisi saanut käyttää, ettei vaan kulu. Vanhoilla vaatteiden rievuilla olis tarttenut pyyhkiä.
Minulla ei ole tilillä 100 000 e, vaikka säästössä moinen summa onkin, mutta kyllä minäkin mietin, maksanko jonkun tapahtuman lipusta 20-40 e, saanko rahalle vastinetta, onko se oikeasti vaivan arvoista. Moni miettii, että samapa tuo ja sitten ihmettelee, mihin raha menee. Minä maksan vain niistä asioista, jotka todennäköisimmin tuottavat iloa enkä vain siksi, että joku osaa rahastaa.
No mieti sitten. Tässä oli pointtina juuri se, että ihminen haluaisi todella mennä johonkin mutta saituus iskee sillä sekunnilla kun pitäisi jostain maksaa. 100 k rahamäärästä 20-40 e on kärpäsen kakan verran. Jos sillä rahalla voisi saada elämyksen ja muistoja loppuelämäksi, ehkäpä se kannattaisi maksaa eikä aina vaan miettiä että ooh voi voi voi kun menee RAHAA!
Noin ajattelee vain se, joka ei ole kyennyt säästämään 100 000 e (tai sijoituksissa ei ole vastaavaa summaa). Jos sillä 20-40 eurolla saa huonon muiston loppuiäkseen, niin raha meni hukkaan.
Omaisuutta minulla on yli 200 000 edestä. Siinä samalla olen pystynyt nautiskelemaan elämästä ja en ole rahan kanssa pihistellyt. Ei tulisi mieleenikään. Olen matkustellut, muistanut läheisiäni, ostanut mitä haluan. Raha ei ole minulle Jumala.
Minulla on omaisuutta enemmän (onko tämä joku kisa?) ja se on karttunut ihan siksi, että hankin vain asioita, joita todella haluan ja jotka tekevät minut onnelliseksi. En keksi mitään syytä sille, että ostan tavaroita tai elämyksiä, joita minun tulee ostaa siksi, että joku muu haluaa minun niin tekevän.
En palvo rahaa eikä se ole minulle Jumala, se on pelkkä väline saada niitä asioita, joita haluan. Mutta eipä se tavara tai kokemuksetkaan ole minulle Jumalaa vastaava asia eli kaikki se nautiskelusi ei olisi merkinnyt minulle yhtään mitään, nautintoni ovat jostain syystä maksuttomissa asioissa. Jostain syystä omaisuuden karttumista pidetään pihistelynä ja saituutena, vaikka usein se on merkki siitä, että on sinut itsensä ja luonnon kanssa. Ei kuluta luonnonvaroja siksi, että se on niin mahdottoman kivaa etenkin jos joku toinen sen maksaa!
Sinähän itse koet tämän kisana, kun koet tarpeelliseksi kertoa että sinulla on omaisuutta enemmän. 😄 Voi pyhä yksinkertaisuus. Jatka kuule ihan siihen malliin eloasi, niin minäkin jatkan omaani, omalla tavallani. Kaikkia meitä onkin, moneen junaan. 😅
Sinähän tästä kisan teit kertomalla, että omaisuutta on 200 000 e edestä, mutta rahaa laitat huolettomasti menemään sitä palvomatta. Olisit tyytynyt kertomaan, että rahaa on ja lisää tulee.
Tosin jopa 28v tyttärelläni on tuplasti omaisuutta sinuun verrattuna, joten en nyt ihan kamalasti kerskuisi tuolla summalla ellet sitten ole 22v.
Toivottavasti tyttärelläsi on elämänarvot ja käytöstavat paremmin kohdillaan kuin vanhemmallaan. Se on parempi valuutta kuin miljoona euroa.
Nyt olisi kiva tietää, missä kohtaa käytöstapani ovat huonot. Minä en nimitellyt ketään enkä napannut keskusteluun mukaan Jumalaa. Seuraavaksi nostanet esille palstan "taisi mennä tunteisiin" -hokeman ja heti siihen perään "et ymmärrä tästä mitään" -tuomion. Niitä odotellessa!
Onko sinusta asiallista lähteä vertaamaan minun, tuikituntemattoman, omaisuutta ja sen karttumista siihen miten sinun tyttäresi 28 v on kartuttanut omaisuutta? En siis ymmärrä lainkaan tuota vertauspohjaa, kun et tiedä mitkä minun lähtökohtani ovat olleet omaisuuden suhteen. Mitä minä teen sillä tiedolla että tyttärelläsi on kaksinkertainen omaisuus minuun nähden? En yhtään mitään. En edes sillä tiedolla, minkä ikäinen hän on. 😂
Pihin kanssa ei oo kivaa olla parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minun mielestäni on esim suorastaan henkistä väkivaltaa valittaa kipupotilaalle, että hän käyttää liikaa vettä kuumassa suihkussa, joka helpottaa hänen oloaan...tai että valitetaan vessapaperin kulutuksesta. ap
Kun ottaa huomioon, että se vedenlämmitys on kotitalouksien suurin jatkuva sähkösyöppö, niin ymmärrän hyvin, että vedenlotraaminen kuumassa suihkussa alkaa ottaa sähkölaskun maksajaa päähän. Kommentista päätellen sinä et maksa sähkölaskuja.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista ei osaa säästää, heille ne elämän pienet menot ovat sellaisia, joita tarvitaan, koska ei aina voi kituuttaa. Esimerkiksi aamulatte (3 e) kioskilta joka aamu merkitsee vaivaiset 1095 e vuodessa, pihi ihminen ei moiseen arkielämän ihanaan ostokseen sorru, vaan palvoo rahaa. Vuoden lopussa hänellä on tonni säästössä siksi, että on pihi ja ikävä ihminen ja voi tuolla rahalla ostaa viikon loman lämpimässä. Itara kun on, niin ei tarjoa lomaa sille köyhemmälle kaverille, joka tarvitsi aamulattensa eikä halunnut säästää, koska se on naurettavaa saituruutta. Näin se pihi ihminen teki läheisensä elämästä kamalaa!
Aloituksessa puhuttiin HYVÄTULOISESTA ihmisestä jolla on varaa tehdä vaikka mitä, mutta ei raaski. Sellaisesta jolla on varaa juoda ne aamulattet JA käydä ulkomaan lomilla ja tehdä vaikka ja mitä muutakin, mutta eivaan raaski.
Minä olen sitä mieltä, että äärimmäisen pihi ihminen on ahne.