Lue keskustelun säännöt.
MeNaiset: "Tältä tuntuu elää kumppanin rahoilla"
01.06.2022 |
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000008854752.html
Toki tapansa kullakin, mutta hieman mietin tuota kommenttia: "On ylipäänsä vieras ajatus, että kulut jaettaisiin viivoittimen kanssa. Silloin, kun on yhteinen elämä ja luotto toiseen, myös rahat ovat yhteisiä."
Täysin yhteisten rahojen ja menojen tiiraamisesta viivottimella väliin mahtuu aika paljon muutakin. Omituisen puolustautuva asettelutapa. Eläköön vaan miehensä rahoilla, mutta turha samalla mitätöidä eri tavalla eläviä. En myöskään allekirjoita, että naista, joka ei panosta uraansa kritisoitaisiin. Ainakaan omassa piirissäni tuollaista ei ole. Jotkut ovat kotiäiteinä kymmenen vuotta, toiset vuoden. Jotkut viihtyvät matalapalkkaisessa työssä vailla edistymismahdollisuukia tai -halua, toiset ovat uraohjuksia. Vai olenko ihan omassa kuplassani kun en tuollaista kritiikkiä ole koskaan huomannut?
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Mulle ajatus yhteisistä rahoista on niin kertakaikkisen vieras, että tuntuu hassulta miten jotkut pitävät kys. asetelmaa ihan itsestäänselvyytenä.
Mulla on omat rahani ja avopuolisollani omansa. En näe mitään syytä yhdistää niitä. En tiedä mitä puolisoni tienaa eikä hän sitä mitä minä.
Asuminen ja yhteiset laskut (vakuutukset, sähkö yms.) maksetaan puoliksi ja that's it. Lopuilla molemmat tekevät mitä lystäävät. Kaupassa käydään yhdessä ja vuorotellen, jos toinen käy niin toinen siirtää noin puolet summasta mobile paylla. Tai maksaa seuraavan kauppareissun ostokset.
On tutkittu, että juuri tällaiset liitot, joissa kaikki jaetaan hyvin tarkasti tasan päätyvät todennäköisemmin eroon. En voisi puolestani kuvitellakaan parisuhdetta kuvaamallasi mentaliteetillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisessä liitossa meillä oli yhteiset rahat, mutta enää en niin tee. Menimme yhteen tosi nuorina, ja meillä oli koko liiton ajan tulot samaa luokkaa. Myös rahankäyttötottumukset olivat samanlaiset, eikä rahasta onneksi tullut ikinä erimielisyyksiä. Tällä elämänkokemuksella (ja omalla, joskin vain n. 150 000 e omaisuudella) en toisen kanssa enää eläisi yhteisistä rahoista saati sitten toisen elätettävänä. Omat tulot ja omaisuus tuovat itsenäisyyttä ja turvaa, ja ovat hyvä tae tasapainoiselle suhteelle: rahasta ei saa tulla vallankäytön välinettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän naisia nykyään painostetaan, että kaikkien pitäisi olla jotain uranaisia.
Millä tavalla? Siis ihan kiinnostaa juuri siksi, etten ole itse tällaiseen törmännyt. Enemmän tuntuu olevan kritiikkiä, että äidit palaavat liian aikaisin töihin.
Ap
Jaa, olen kokenut asian juuri päin vastoin. Juuri tätä päivittelyä esimerkiksi miehen rahoilla elämisestä, jota tälläkin palstalla on jos yhtään ketjua viitsii avata. Itse olen korkeasti koulutettu ja ollut pidempään lasten kanssa kotona, monenlaista vihjailua ja vinoilua asiasta matkan varrella kuullut. Kaikilla on sanansa sanottavana, miten äitinä tulisi toimia ja mikä olisi hyvin sekä oikein toimittu. sivusta
En ole ap, mutta itse en ole kyseiseen kritiikkiin törmännyt. Sen tiedän, että lapseton nainen joka elää miesten rahoilla saa osakseen paljon kritiikkiä, mutta useimmiten kyllä keskustelu pyörii sen ympärillä, että kaikkien varojen tulee olla yhteisiä ja jos eri tvalla tekee niin mies ei oikeasti rakasta.
Tämä ei kuitenkaan vastaa apn kysymykseen siitä, että naisia kritisoitaisiin jos eivät ole uraohjuksia. Työssä käyminen ja uraan panostaminen ovat ihan eri asioita. Esimerkissäsi tuot esille saamasi kritiikin siitä, etter käy töissä, mutta esimerkistä ei selviä miten sinua on kritisoitu siitä, ettet panosta uraasi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Njaa, 37v ikuinen kotiäiti on tuudittautunut tilanteeseen että kaikki on ennallaan myös 10-15v päästä...tai sitten löytää itsensä lähiöstä tukien varassa elelemässä.
samoin ihmetyttää seuraava tapaus, joka on etsinyt 4v oman alan töitä..työnantajathan perinteisesti tykkäävät 4v aukosta cv:ssä, mieluummin vaikka kaupan kassalle ja jatkaa hakemusten lähettelyä
Enpä tiedä, itse rekrytoijana en ihmettelisi neljän vuoden äitiyslomaa. Toki hän on työtön, mutta myös äitiyslomalla, eli ei ihan verrattavissa vain sohvalla makoiluun.
4v on menetetty jo ammatillista osaamista ja kehittymistä paljon.
No, elämässä on muutakin ja paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ammatillinen kehittyminen. Ammatillisesti ehtii kehittyä moneen otteeseen, vaikka olisi 4 vuotta kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei kerrota naisista, jotka elättävät loisivaa miestään. Miksi ei?
Koska konservatiiviset ihmiset pitävät aihetta pinnalla. He haluavat lukea naisista jotka jäävät ilomielin kotiin ja riippuvaiseksi miehestä. He rakastavat näitä juttuja.
Elättimiehiäkin on, enimmäkseen alkoholisteja, mutta kenenkään agendaan ei kuulu miesten syrjäyttäminen yhteiskunnasta joten aihe ei ole kiinnostava. Naiset sen sijaan halutaan syrjäyttää yhteiskunnasta. Tätä haluavia löytyy miehistä ja naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ajatus yhteisistä rahoista on niin kertakaikkisen vieras, että tuntuu hassulta miten jotkut pitävät kys. asetelmaa ihan itsestäänselvyytenä.
Mulla on omat rahani ja avopuolisollani omansa. En näe mitään syytä yhdistää niitä. En tiedä mitä puolisoni tienaa eikä hän sitä mitä minä.
Asuminen ja yhteiset laskut (vakuutukset, sähkö yms.) maksetaan puoliksi ja that's it. Lopuilla molemmat tekevät mitä lystäävät. Kaupassa käydään yhdessä ja vuorotellen, jos toinen käy niin toinen siirtää noin puolet summasta mobile paylla. Tai maksaa seuraavan kauppareissun ostokset.
On tutkittu, että juuri tällaiset liitot, joissa kaikki jaetaan hyvin tarkasti tasan päätyvät todennäköisemmin eroon. En voisi puolestani kuvitellakaan parisuhdetta kuvaamallasi mentaliteetillä.
Onneksi et sitten sellaisessa parisuhteessa ole. Mielellään näkisin myös mainitsemasi tutkimuksen😊
Meillä molemmat ovat korkeasti koulutettuja ja työssä käyviä, mutta minä (nainen) tienaan lääkärinä enemmän kuin mies, joka on muulla alalla tutkijana. Molemmilla on omat rahat omilla tileillään, mutta kun yhteistä ostetaan, ei mitenkään lasketa kummankaan "osuuksia" vaan se maksaa, joka nyt sattuu maksamaan. :) Eli tavallaan on yhteiset rahat, tavallaan ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen maksaa omat kulunsa itse. Jos ei kelpaa, tuossa on ovi.
Tämä tarkoittaa myös sitä että miestenkin tulisi vihdoin ymmärtää että heidän omien lastensa hoitaminen maksaa aina, jotenkin. Siis jotenkin se pitää maksaa, joko ulkopuoliselle hoitajalle, tai niin että toinen vanhemmista ottaa tämän työn. (Jos ei saada appiukkoa ilmaiseksi duuniin.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei kerrota naisista, jotka elättävät loisivaa miestään. Miksi ei?
Et tainnut lukea artikkelia? Viimeinen haastateltava: Juha 39v jonka vaimo elättää hänet.
Eihän, Juha tienaa enemmän kuin vaimonsa. Juhan ollessa työttömänä vaimo elätti.
Niin? Eli vaimo elätti. Juurihan tuossa kysytriin, että miksi eivät haastattele ihmisiä joita vaimot elättävät (tai ovat elättäneet)?
Ne ovat aika harvassa...
Siitähän ei ollut kyse, vaan alkuperäinen kysymys oli miksi sellaisia ei koskaan haastatella. No nyt haastateltiin, mutta sekään ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Njaa, 37v ikuinen kotiäiti on tuudittautunut tilanteeseen että kaikki on ennallaan myös 10-15v päästä...tai sitten löytää itsensä lähiöstä tukien varassa elelemässä.
samoin ihmetyttää seuraava tapaus, joka on etsinyt 4v oman alan töitä..työnantajathan perinteisesti tykkäävät 4v aukosta cv:ssä, mieluummin vaikka kaupan kassalle ja jatkaa hakemusten lähettelyä
Enpä tiedä, itse rekrytoijana en ihmettelisi neljän vuoden äitiyslomaa. Toki hän on työtön, mutta myös äitiyslomalla, eli ei ihan verrattavissa vain sohvalla makoiluun.
4v on menetetty jo ammatillista osaamista ja kehittymistä paljon.
No, elämässä on muutakin ja paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ammatillinen kehittyminen. Ammatillisesti ehtii kehittyä moneen otteeseen, vaikka olisi 4 vuotta kotona.
Kyllä. Pitää vaan muistaa että kotona lastenhoitotyössäoleva on oikeutettu palkkaan, eli osaan sen työssäkäyvän tuloista. Todellakin oikeutettu, ja rahaa voi siirtää tililtä tilille niin juttu on selkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ajatus yhteisistä rahoista on niin kertakaikkisen vieras, että tuntuu hassulta miten jotkut pitävät kys. asetelmaa ihan itsestäänselvyytenä.
Mulla on omat rahani ja avopuolisollani omansa. En näe mitään syytä yhdistää niitä. En tiedä mitä puolisoni tienaa eikä hän sitä mitä minä.
Asuminen ja yhteiset laskut (vakuutukset, sähkö yms.) maksetaan puoliksi ja that's it. Lopuilla molemmat tekevät mitä lystäävät. Kaupassa käydään yhdessä ja vuorotellen, jos toinen käy niin toinen siirtää noin puolet summasta mobile paylla. Tai maksaa seuraavan kauppareissun ostokset.
On tutkittu, että juuri tällaiset liitot, joissa kaikki jaetaan hyvin tarkasti tasan päätyvät todennäköisemmin eroon. En voisi puolestani kuvitellakaan parisuhdetta kuvaamallasi mentaliteetillä.
Emme me jaa tasan, vaan maksamme molemmat ovat kulumme.
Olisi kyllä tosi mielenkiintoista nähdä edes yksi tällainen tutkimus. Eikö parisuhteissa ja avioliitoissa yleisin riidan aihe ole raha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on omat rahat, joista osa käytetään tietenkin yhteisiin menoihin. Eli laskuihin, isoihin hankintoihin, ruokaan, you name it. Loput sitten käytetään, mihin itse halutaan.
Mutta puolison sisarus elelee ihan avoimesti poikaystävänsä rahoilla. Piti hetki kuunnella, kuulinko oikein että joku muukin ajattelee samoin kuin itse, kun puolisoni äiti sanoi, ettei usko X:n olevan muutoin miehen kanssa yhdessä ellei tällä olisi rahaa. En itse kehtaisi kupata pelkästään toisen rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä liitossa meillä oli yhteiset rahat, mutta enää en niin tee. Menimme yhteen tosi nuorina, ja meillä oli koko liiton ajan tulot samaa luokkaa. Myös rahankäyttötottumukset olivat samanlaiset, eikä rahasta onneksi tullut ikinä erimielisyyksiä. Tällä elämänkokemuksella (ja omalla, joskin vain n. 150 000 e omaisuudella) en toisen kanssa enää eläisi yhteisistä rahoista saati sitten toisen elätettävänä. Omat tulot ja omaisuus tuovat itsenäisyyttä ja turvaa, ja ovat hyvä tae tasapainoiselle suhteelle: rahasta ei saa tulla vallankäytön välinettä.
Mielestäni oma tili on jotain mikä pitäisi olla lakisääteinen. Jokaisella ihmisellä oma tili, ja niitä yhteisiä voi sitten olla vaikka sata.
Nuoremmat ihmiset vaikuttavat pitävän tätä ihan itsestäänselvänä, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Njaa, 37v ikuinen kotiäiti on tuudittautunut tilanteeseen että kaikki on ennallaan myös 10-15v päästä...tai sitten löytää itsensä lähiöstä tukien varassa elelemässä.
samoin ihmetyttää seuraava tapaus, joka on etsinyt 4v oman alan töitä..työnantajathan perinteisesti tykkäävät 4v aukosta cv:ssä, mieluummin vaikka kaupan kassalle ja jatkaa hakemusten lähettelyä
Enpä tiedä, itse rekrytoijana en ihmettelisi neljän vuoden äitiyslomaa. Toki hän on työtön, mutta myös äitiyslomalla, eli ei ihan verrattavissa vain sohvalla makoiluun.
4v on menetetty jo ammatillista osaamista ja kehittymistä paljon.
No, elämässä on muutakin ja paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ammatillinen kehittyminen. Ammatillisesti ehtii kehittyä moneen otteeseen, vaikka olisi 4 vuotta kotona.
Kyllä. Pitää vaan muistaa että kotona lastenhoitotyössäoleva on oikeutettu palkkaan, eli osaan sen työssäkäyvän tuloista. Todellakin oikeutettu, ja rahaa voi siirtää tililtä tilille niin juttu on selkeä.
Entä kuinka moni näistä "kotona lastenhoitotyössäolevista" suostuisi siihen, että hoitovapaat jaetaan puoliksi? Ensin äiti kotona 9 kk, sitten isä saman ajan (tai 12 kk tai 18 kk riippuen kuinka pitkään lasta halutaan kotona hoitaa)? Veikkaanpa, että hyvin harva, koska he haluavat olla se, joka on kotona lastenhoitotyössäoleva ja elää miehen tuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmat ovat korkeasti koulutettuja ja työssä käyviä, mutta minä (nainen) tienaan lääkärinä enemmän kuin mies, joka on muulla alalla tutkijana. Molemmilla on omat rahat omilla tileillään, mutta kun yhteistä ostetaan, ei mitenkään lasketa kummankaan "osuuksia" vaan se maksaa, joka nyt sattuu maksamaan. :) Eli tavallaan on yhteiset rahat, tavallaan ei.
Meillä sama. Tätä juuri tarkoitin sillä, että viivottimella laskemisen ja täysin elättämisen väliin mahtuu aika paljon erilaisia tapoja. En itsekään haluaisi olla suhteessa, jossa jokainen sentti lasketaan, mutta en myöskään tunne, että minulla olisi oikeutta mieheni rahoihin (tai hänellä minun rahoihin). Avoin keskustelu raha-asioissa on mielestäni tärkeintä, jotta molemmat tietää missä mennään. Asuntolaina on puoliksi, minä hoidan perheen vakuutukset ja mies auton kulut. Loput katsellaan sen mukaan kuka nyt sattuu kaupassa käymään tai tietyn laskun avaamaan. Jos sitten yhtäkkiä yksi onkon maksanut yhtenä kuukautena tosi paljon enemmän, niin sitten toinen voi maksaa enemmän ensi kuussa. Rahaa jää itselle säästöön ja sijoituksiin, eli jos kävisi niin pahasti, että kaikesta huolimatta ero joskus tulisi, niin en jäisi puille paljaille, eikä myöskään mies. Ja kumpikaan ei kokisi katkeruutta siitä, että toinen on "loisinut".
Mutta tosiaan avoin keskustelu ja se, että molemmat ovat samaa mieltä rahajärjestelyistä on se kaikista tärkein asia, oli se järjestely sitten mikä tahansa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin mulle se myötä ja vastoinkäymisissä tarkoittaa et jaetaan ilot ja surut, rahat ja velat, niinkuin myös tulot ja menot. Eli avioehto ei ole rakkautta!!!!
Et ymmärrä mitä avioehto tarkoittaa.
Ja haluatko aivan tosissasi jakaa toisen ihmisen henkilökohtaiset velat?
Meillä minä tienaan tuplasti sen, mitä mieheni. Talo on hankittu puoliksi, se ja asumiskulut maksetaan puoliksi. Muuten kumpikin käyttää rahansa miten tykkää. Välillä maksan meille jonkun matkan tms, johon miehellä ei olisi varaa. Hyvin menee näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni parisuhde, avioliitto / avoliitto on laillista prostituutiota.
Tai, no, seksin myyminen on sallittua - ostaminen ei.Missä ei ole ostaminen sallittua?
Ruotsissa. Suomessakin, jos ei hoksaa, että tytöllä on " suojelija"
Melkoisia olkiukkoja tuon jutun Ursula argumenteissa! Ei taloudellinen itsenäisyys tarkoita urakeskeisyyttä ja talouden kulujen jakamiseen ei tarvita viivointa.
Roosalla taas ei ollut alkeellisintakaan käsitystä avioliiton tai -eron oikeudellisista vaikutuksista. Toisin kuin Jukka väittää, kulujen tasapuolinen jakaminen ei myöskään edellytä jatkuvaa laskemista.
Ne ovat aika harvassa...