Lue keskustelun säännöt.
MeNaiset: "Tältä tuntuu elää kumppanin rahoilla"
01.06.2022 |
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000008854752.html
Toki tapansa kullakin, mutta hieman mietin tuota kommenttia: "On ylipäänsä vieras ajatus, että kulut jaettaisiin viivoittimen kanssa. Silloin, kun on yhteinen elämä ja luotto toiseen, myös rahat ovat yhteisiä."
Täysin yhteisten rahojen ja menojen tiiraamisesta viivottimella väliin mahtuu aika paljon muutakin. Omituisen puolustautuva asettelutapa. Eläköön vaan miehensä rahoilla, mutta turha samalla mitätöidä eri tavalla eläviä. En myöskään allekirjoita, että naista, joka ei panosta uraansa kritisoitaisiin. Ainakaan omassa piirissäni tuollaista ei ole. Jotkut ovat kotiäiteinä kymmenen vuotta, toiset vuoden. Jotkut viihtyvät matalapalkkaisessa työssä vailla edistymismahdollisuukia tai -halua, toiset ovat uraohjuksia. Vai olenko ihan omassa kuplassani kun en tuollaista kritiikkiä ole koskaan huomannut?
Kommentit (233)
Se, että et osaa pitää puoliasi ei taaskaan ole miesten vika vaan omasi. Silkkaa typeryyttä lähteä kesken työpäivän joustolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisvaltaisilla aloilla huonot palkat niin ihan hyvä jos hyvätuloinen mies kustantaa suurimman osan elämän kuluista. Jos naisvaltaisilla aloilla maksettaisiin hyvin, ei tällaisia kuvioita olisi niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Njaa, 37v ikuinen kotiäiti on tuudittautunut tilanteeseen että kaikki on ennallaan myös 10-15v päästä...tai sitten löytää itsensä lähiöstä tukien varassa elelemässä.
samoin ihmetyttää seuraava tapaus, joka on etsinyt 4v oman alan töitä..työnantajathan perinteisesti tykkäävät 4v aukosta cv:ssä, mieluummin vaikka kaupan kassalle ja jatkaa hakemusten lähettelyä
Enpä tiedä, itse rekrytoijana en ihmettelisi neljän vuoden äitiyslomaa. Toki hän on työtön, mutta myös äitiyslomalla, eli ei ihan verrattavissa vain sohvalla makoiluun.
4v on menetetty jo ammatillista osaamista ja kehittymistä paljon.
No, elämässä on muutakin ja paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ammatillinen kehittyminen. Ammatillisesti ehtii kehittyä moneen otteeseen, vaikka olisi 4 vuotta kotona.
Kyllä. Pitää vaan muistaa että kotona lastenhoitotyössäoleva on oikeutettu palkkaan, eli osaan sen työssäkäyvän tuloista. Todellakin oikeutettu, ja rahaa voi siirtää tililtä tilille niin juttu on selkeä.
Entä kuinka moni näistä "kotona lastenhoitotyössäolevista" suostuisi siihen, että hoitovapaat jaetaan puoliksi? Ensin äiti kotona 9 kk, sitten isä saman ajan (tai 12 kk tai 18 kk riippuen kuinka pitkään lasta halutaan kotona hoitaa)? Veikkaanpa, että hyvin harva, koska he haluavat olla se, joka on kotona lastenhoitotyössäoleva ja elää miehen tuloilla.
Ei välttämättä halua. Monesti se nyt vaan tuuppaa menemään niin, että naisen palkka on alempi, jolloin on taloudellisesti kannatavampaa, ellei pakko, että juuri nainen jää kotiin. Toki moni siitä sitten nauttii, en sitä kiellä. Tosiasia nyt vaan on, että harva mies tarjoutuu jäämään kotiin tai edes miettii tätä vaihtoehtona. Voisi tulla yllätyksenä kuinka moni kotiäiti mielellään voisi mennä aikaisemmin takaisin töihin ja jättää lastenhoidon isälle.
Nainenhan voisi vaikka kouluttautua alalle jossa maksetaan hyvin ja valita itselleen huonommin tienaava mies joka haluaa jäädä kotiin kattoo netflixii lapsukaisen kanssa.
Voi, sinulla on vielä paljon opittavaa naisten eurosta ja lasikatoista. Katsos kun usein vaikka nainen olisikin siellä "miesten" alalla ja samassa työssä, niin naisille systemaattisesti maksetaan vähemmän samasta työstä. Ihan tutkittu juttu. Siitä tulee sanonta, että naisten euro on 80 senttiä, sillä samasta työstä, samalla työkokemuksella ja koulutuksella naisille maksetaan systemaattisesti vain 80 senttiä jokaista miehen tienaamaa euroa kohden. Eli ei oo alasta kiinni.
Siihen on kaksi syytä, miksi naisen euro on 80 senttiä, ensimmäinen on se, että naiset pyytävät pienempää palkkaa kuin miehet, näissä kovapalkkaisissa hommissa, kun yleensä itse se palkka neuvotellaan, jos nainen myy osaamisensa halvalla niin se ei ole miehen syy.
Toinen syy on se ja erittäin tärkeäkin syy: naiset tekevät vähemmän töitä, kuin miehet, naiset kerryttävät vuosityötunteja vähemmän kuin miehet ja kun töitä ei tehdä kuin se 80% siitä mitä miehet niin tokihan miehen kuuluu saada enemmän palkkaa. Edelleenkään, tämäkään syy ei ole miehissä, vaan naisissa, jotka eivät tee töitä yhtä paljon kuin miehet.Lässytys naisen pienemmästä palkasta on vain säälittävää ruikutusta.
Kun oma mies tekee ylitöitä, hän saa tunnit takaisin rahana tai vapaana ylityökertoimilla laskettuna. Kun minä teen pitkää päivää, se on tessin mukaan liukumaa eikä ylityötä. Saan tunnit vapaana tunti tunnista ja ne täytyy pitää silloin, kun työnantajalle sopii. Esimies on tullut monta kertaa kesken päivän sanomaan, että minun pitää lähteä kotiin saldovapaille loppupäiväksi. Mieheni väittää, että kun olen kotona, minulla on aikaa tehdä silloin kotitöitä. Hiljaisena aikana mies on töissä, vetää lonkkaa, juo kahvia ja puhuu pskaa työkavereiden kanssa täydellä palkalla. Tilastojen mukaan mies tekee enemmän työtunteja vaikka minä teen enemmän töitä.
Oletteko samassa työpaikassa vai miksi vertailet omenoita ja banaaneja?
Vierailija kirjoitti:
Naisvaltaisilla aloilla huonot palkat niin ihan hyvä jos hyvätuloinen mies kustantaa suurimman osan elämän kuluista. Jos naisvaltaisilla aloilla maksettaisiin hyvin, ei tällaisia kuvioita olisi niin paljoa.
Ei ole naisvaltaisia aloja joissa maksetaan huonosti. On julkinen sektori.
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhde on taloudellisessa mielessä kahden ihmisen yhteinen yritys, jossa osapuolet sopivat keskenään mikä on kummankin panos ns yhteiseen hyvään. Meillä minä tienaan opettajana ehkä 1/3 siitä mitä mies, ja kaikki on yhteistä.
Meillä on samankaltainen tilanne. Teen osa-aikatyötä ja hoidan kotiasiat ja lasten kuviot. Mies tienaa huomattavasti enemmän ja tekee paljon töitä. Tietenkin minut lynkataan palstalla asian vuoksi. Mutta meillä kuvio toimii. Lisäyksenä, että työn ohella suoritan yliopistotutkintoa, ja kun lapset ovat kasvaneet, on tutkinto toivottavasti valmis ja pääsen parempipalkkaiseen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhde on taloudellisessa mielessä kahden ihmisen yhteinen yritys, jossa osapuolet sopivat keskenään mikä on kummankin panos ns yhteiseen hyvään. Meillä minä tienaan opettajana ehkä 1/3 siitä mitä mies, ja kaikki on yhteistä.
Meillä on samankaltainen tilanne. Teen osa-aikatyötä ja hoidan kotiasiat ja lasten kuviot. Mies tienaa huomattavasti enemmän ja tekee paljon töitä. Tietenkin minut lynkataan palstalla asian vuoksi. Mutta meillä kuvio toimii. Lisäyksenä, että työn ohella suoritan yliopistotutkintoa, ja kun lapset ovat kasvaneet, on tutkinto toivottavasti valmis ja pääsen parempipalkkaiseen työhön.
Niin. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa ole, jos olette molemmat yhteisymmärryksessä valinneet ja päättäneet, että näin toimitaan meillä, tehköön muut mitä tykkää. Mutta välillä vaan tuntuu sille, että mies on pakotetu tienaamaan enemmän, eikä hänellä ole tai ei anneta mahdollisuutta olla se, joka hoitaa kotia ja lapsia ja kumppanin (nainen) olisi se, joka tienaa enempi.
Edelleen nainen voi sanoa haaveksivansa siitä, että tulevaisuudessa hän haluaa jäädä kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa ja mies(oletettu) on se, joka hankkikoon tuloja, joilla kaikki maksetaan. Saahan mieskin toki tällaista haaveilla ja unelmoida mutta hyvin moni nainen jatkaa mieluummin sinkkuna kuin olisi valmis tällaiseen järjestelyyn. - Jo se, että mies huomattavasti vähempi tuloisempi tai vähemmän koulutetumpi ovat ihan relevatteja syitä naiselle useammin kuin miehelle antaa pakit.
Ei siinä mitään kukin saa valita ja taia aasettua parisuhteeseen (tai olla asettumatta) oman mielensä mukaan. Mutta tasa-arvon kannalta vain on mielenkiintoista että miehet tuntuvat kestävän paremmin sem, että heidän odotetaan tienaavan enemmän tai ainakin yhtä paljon kumppaninsa tai ovat vähintään yhtä koulutettuja kuin kumppaninsa.
Mutta totta kai aina on poikkeuksia. - Voihan sitä mies olla, kuten joku edellä kirjoitti onnistua hurmaamaan naisen, jos on erinomaisen kätevä ja osaava käsistään ja rakentaa yhteisen kodin. Turha kuitenkaan luulle, että tällainen onnistuisi jokaiselta mieheltä, joka erottaa kirveen sahasta.
Tai mitä mahdetatsiin aatella miehestä, joka hankkisi lapsen yksin mutta toimisi niinkuin eräskin tunnettu feministi, joka hankki mieluummin lapsen yksin ja voihki julkisuudessa, kuinka yhteiskunta on p...a kun ei tue tarpeeksi häntä vaikka hän on sentään yksin hankkinut oman lapsensa.
Kuinka moni mies voi edes sanoa ääneen, että hän muuten voisi hankkia lapsen yksin mutta ei hän kyllä ketään naista ala nurkissaan katselemaan ja "jakamaan" lasta kenenkään naisen kanssa ilman, että miestä pidettäsiin vinksahateneena?
Kun yksin lapsen hankkimista harkistevakin nainen saa osakseen ymmärrystä ja nyökyttelyä, että toden totta riittää kun saa lapsen ja yhteiskunnalta tai lapsen biologiselta vanhemmalta tarpeeksi tulonsiirtoja tilille, joilla maksaa ja kustantaa kaikki se mitä (lapsi) tarvitsee.
Se, mitä lapsi tarvitsee ei kuulu lainkaan se, että sillä tarttis olla isä (mies oletettu) läheskään samassa määrin kuin se, että lapsella tulisi olla äiti (nais-oletettu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhde on taloudellisessa mielessä kahden ihmisen yhteinen yritys, jossa osapuolet sopivat keskenään mikä on kummankin panos ns yhteiseen hyvään. Meillä minä tienaan opettajana ehkä 1/3 siitä mitä mies, ja kaikki on yhteistä.
Miksi ihmeessä pitäisi olla näin. Eikait meillä edes tiedetä mitä toinen tienaa ja mihin kuluttaa. Ei todellakaan kuulu mun tulot vaimolle.
Sulla onkin avioliitto vain paperilla. Ei mitään oikeaa parisuhdetta.
Ei sen enempää kuin naimisissa, yhteinen koti ja talolaina,lapset jne. Eikait meillä rahoja jaeta. Ei hajuakaan kuinka paljon vaimo kuluttaa rahojaan, kuluttaako kaikki vai onko kymmeniä tuhansia säästössä. Ei hänkään ole koskaan minun tilejäni nähnyt tai tiedä paljonko tänä päivänä tienaan,samoin en tiedä vaimoni tuloja. Riittää että yhteiselle tilille molemmat laittaa rahaa, josta maksetaan talolaina. Itse maksan laskut, vaimo ruoat, ei sen enempää olla koskaan laskettu meneekö tasan vai ei. Ei kovin kauaskaan siitä...
Sopisiko sinulle, että hän laittaa esim. kymmenen euroa kuussa, koska tienaa niin vähän, ettei pysty enempään, koska joutuu makamaan ruuatkin?
Kyllä sinulla jonkinlainen käsitys on vaimon rahoista, jos hän pystyy maksamaan ruuat ja talolainaa, ja samoin hänellä sinun rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttuni on koko elämänsä maksattanut miehellä. Joskus mietin että onko mies jotenkin yksinkertainen :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jo pitkään ollut perusdiili . Vaimo tuo noin 2000e ja minä 6000e/kk ja vaimo päättää arkimenot, mä suuret hankinnat/sijoitukset.
Hoidatteko kotityöt 50/50 ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhde on taloudellisessa mielessä kahden ihmisen yhteinen yritys, jossa osapuolet sopivat keskenään mikä on kummankin panos ns yhteiseen hyvään. Meillä minä tienaan opettajana ehkä 1/3 siitä mitä mies, ja kaikki on yhteistä.
Meillä on samankaltainen tilanne. Teen osa-aikatyötä ja hoidan kotiasiat ja lasten kuviot. Mies tienaa huomattavasti enemmän ja tekee paljon töitä. Tietenkin minut lynkataan palstalla asian vuoksi. Mutta meillä kuvio toimii. Lisäyksenä, että työn ohella suoritan yliopistotutkintoa, ja kun lapset ovat kasvaneet, on tutkinto toivottavasti valmis ja pääsen parempipalkkaiseen työhön.
Niin. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa ole, jos olette molemmat yhteisymmärryksessä valinneet ja päättäneet, että näin toimitaan meillä, tehköön muut mitä tykkää. Mutta välillä vaan tuntuu sille, että mies on pakotetu tienaamaan enemmän, eikä hänellä ole tai ei anneta mahdollisuutta olla se, joka hoitaa kotia ja lapsia ja kumppanin (nainen) olisi se, joka tienaa enempi.
Edelleen nainen voi sanoa haaveksivansa siitä, että tulevaisuudessa hän haluaa jäädä kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa ja mies(oletettu) on se, joka hankkikoon tuloja, joilla kaikki maksetaan. Saahan mieskin toki tällaista haaveilla ja unelmoida mutta hyvin moni nainen jatkaa mieluummin sinkkuna kuin olisi valmis tällaiseen järjestelyyn. - Jo se, että mies huomattavasti vähempi tuloisempi tai vähemmän koulutetumpi ovat ihan relevatteja syitä naiselle useammin kuin miehelle antaa pakit.
Ei siinä mitään kukin saa valita ja taia aasettua parisuhteeseen (tai olla asettumatta) oman mielensä mukaan. Mutta tasa-arvon kannalta vain on mielenkiintoista että miehet tuntuvat kestävän paremmin sem, että heidän odotetaan tienaavan enemmän tai ainakin yhtä paljon kumppaninsa tai ovat vähintään yhtä koulutettuja kuin kumppaninsa.
Mutta totta kai aina on poikkeuksia. - Voihan sitä mies olla, kuten joku edellä kirjoitti onnistua hurmaamaan naisen, jos on erinomaisen kätevä ja osaava käsistään ja rakentaa yhteisen kodin. Turha kuitenkaan luulle, että tällainen onnistuisi jokaiselta mieheltä, joka erottaa kirveen sahasta.
Tai mitä mahdetatsiin aatella miehestä, joka hankkisi lapsen yksin mutta toimisi niinkuin eräskin tunnettu feministi, joka hankki mieluummin lapsen yksin ja voihki julkisuudessa, kuinka yhteiskunta on p...a kun ei tue tarpeeksi häntä vaikka hän on sentään yksin hankkinut oman lapsensa.
Kuinka moni mies voi edes sanoa ääneen, että hän muuten voisi hankkia lapsen yksin mutta ei hän kyllä ketään naista ala nurkissaan katselemaan ja "jakamaan" lasta kenenkään naisen kanssa ilman, että miestä pidettäsiin vinksahateneena?
Kun yksin lapsen hankkimista harkistevakin nainen saa osakseen ymmärrystä ja nyökyttelyä, että toden totta riittää kun saa lapsen ja yhteiskunnalta tai lapsen biologiselta vanhemmalta tarpeeksi tulonsiirtoja tilille, joilla maksaa ja kustantaa kaikki se mitä (lapsi) tarvitsee.
Se, mitä lapsi tarvitsee ei kuulu lainkaan se, että sillä tarttis olla isä (mies oletettu) läheskään samassa määrin kuin se, että lapsella tulisi olla äiti (nais-oletettu).
Kyllä miehellä on täydet mahdollisuudet heittäytyä koti-isäksi. Moni suunnittelee niin jo nuorena miehenä: menevänsä kauniin ja rikkaan naisen kanssa naimisiin, tekee muutamat lapset joita sitten kasvattaa.
Kuka nainen ei haluaisi tuollaista kouluttautumatonta, parhaimmillaankin matalapalkkaista miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parisuhde on taloudellisessa mielessä kahden ihmisen yhteinen yritys, jossa osapuolet sopivat keskenään mikä on kummankin panos ns yhteiseen hyvään. Meillä minä tienaan opettajana ehkä 1/3 siitä mitä mies, ja kaikki on yhteistä.
Meillä on samankaltainen tilanne. Teen osa-aikatyötä ja hoidan kotiasiat ja lasten kuviot. Mies tienaa huomattavasti enemmän ja tekee paljon töitä. Tietenkin minut lynkataan palstalla asian vuoksi. Mutta meillä kuvio toimii. Lisäyksenä, että työn ohella suoritan yliopistotutkintoa, ja kun lapset ovat kasvaneet, on tutkinto toivottavasti valmis ja pääsen parempipalkkaiseen työhön.
Niin. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa ole, jos olette molemmat yhteisymmärryksessä valinneet ja päättäneet, että näin toimitaan meillä, tehköön muut mitä tykkää. Mutta välillä vaan tuntuu sille, että mies on pakotetu tienaamaan enemmän, eikä hänellä ole tai ei anneta mahdollisuutta olla se, joka hoitaa kotia ja lapsia ja kumppanin (nainen) olisi se, joka tienaa enempi.
Edelleen nainen voi sanoa haaveksivansa siitä, että tulevaisuudessa hän haluaa jäädä kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa ja mies(oletettu) on se, joka hankkikoon tuloja, joilla kaikki maksetaan. Saahan mieskin toki tällaista haaveilla ja unelmoida mutta hyvin moni nainen jatkaa mieluummin sinkkuna kuin olisi valmis tällaiseen järjestelyyn. - Jo se, että mies huomattavasti vähempi tuloisempi tai vähemmän koulutetumpi ovat ihan relevatteja syitä naiselle useammin kuin miehelle antaa pakit.
Ei siinä mitään kukin saa valita ja taia aasettua parisuhteeseen (tai olla asettumatta) oman mielensä mukaan. Mutta tasa-arvon kannalta vain on mielenkiintoista että miehet tuntuvat kestävän paremmin sem, että heidän odotetaan tienaavan enemmän tai ainakin yhtä paljon kumppaninsa tai ovat vähintään yhtä koulutettuja kuin kumppaninsa.
Mutta totta kai aina on poikkeuksia. - Voihan sitä mies olla, kuten joku edellä kirjoitti onnistua hurmaamaan naisen, jos on erinomaisen kätevä ja osaava käsistään ja rakentaa yhteisen kodin. Turha kuitenkaan luulle, että tällainen onnistuisi jokaiselta mieheltä, joka erottaa kirveen sahasta.
Tai mitä mahdetatsiin aatella miehestä, joka hankkisi lapsen yksin mutta toimisi niinkuin eräskin tunnettu feministi, joka hankki mieluummin lapsen yksin ja voihki julkisuudessa, kuinka yhteiskunta on p...a kun ei tue tarpeeksi häntä vaikka hän on sentään yksin hankkinut oman lapsensa.
Kuinka moni mies voi edes sanoa ääneen, että hän muuten voisi hankkia lapsen yksin mutta ei hän kyllä ketään naista ala nurkissaan katselemaan ja "jakamaan" lasta kenenkään naisen kanssa ilman, että miestä pidettäsiin vinksahateneena?
Kun yksin lapsen hankkimista harkistevakin nainen saa osakseen ymmärrystä ja nyökyttelyä, että toden totta riittää kun saa lapsen ja yhteiskunnalta tai lapsen biologiselta vanhemmalta tarpeeksi tulonsiirtoja tilille, joilla maksaa ja kustantaa kaikki se mitä (lapsi) tarvitsee.
Se, mitä lapsi tarvitsee ei kuulu lainkaan se, että sillä tarttis olla isä (mies oletettu) läheskään samassa määrin kuin se, että lapsella tulisi olla äiti (nais-oletettu).
Kyllä miehellä on täydet mahdollisuudet heittäytyä koti-isäksi. Moni suunnittelee niin jo nuorena miehenä: menevänsä kauniin ja rikkaan naisen kanssa naimisiin, tekee muutamat lapset joita sitten kasvattaa.
Kuka nainen ei haluaisi tuollaista kouluttautumatonta, parhaimmillaankin matalapalkkaista miestä?
Kun kysyt, niin vastaan, että hyvin harva nainen. - Naien valitsee mieluummin sinkkuelämänkuin sen, että olisi parisuhteessa miehen kanssa,joka haluaisi elää ja olla "vain" koti-isä ja nainen olisi se, joka olisi perheessä se, joka olisi perheen ainoa tulonsaaja ja jolla olisi huomattavasti parempi koulutus. -Toki aina on poikkeuksia mutta kuten joku jo edellä kirjoitti esimerkkinä kirurgimies (erityien korkeampi ja arvostettu koulutus) ja lähihoitajanainen (perusasteen ammattitutkinto) on paljon todennäköisempi pari kuin lähihoitaja mies ja kirurgi nainen. Mutta totta kai aina on poikkeuksia. - Esimerkiksi meis voi saada kompensaatiota kouluttautumattomuudelleen, jos hän omaa vähemmän muodollista koulutusta mutta on erinomaisen etevä ja kätevä käsistään. - Tai saattaa nuoremmissa ikäluokissa onnistua myös jos mies omaa erituisne puoleensa vetävän ulkonäön. Ja tai on aktiivinen jääkiekon harrastaja e. treenaa vain viitenä päivänä viikossa ja opiskelee esim (urheilu)lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ei ole tarvinnut tehdä lapsia eikä ole mitään kotityö pakkoa yksin vaan tehdään kummatkin ja mieheni halusi että jään kotiin raskaista pienipalkkaisista töistä kun ei niin mitätön palkka ja se väsymys ole sellaisen palkan arvoista ja josta ei juurikaan eläkettä kerry enempää kun ei olisi päivääkään töitä tehnyt.
Kun oma mies tekee ylitöitä, hän saa tunnit takaisin rahana tai vapaana ylityökertoimilla laskettuna. Kun minä teen pitkää päivää, se on tessin mukaan liukumaa eikä ylityötä. Saan tunnit vapaana tunti tunnista ja ne täytyy pitää silloin, kun työnantajalle sopii. Esimies on tullut monta kertaa kesken päivän sanomaan, että minun pitää lähteä kotiin saldovapaille loppupäiväksi. Mieheni väittää, että kun olen kotona, minulla on aikaa tehdä silloin kotitöitä. Hiljaisena aikana mies on töissä, vetää lonkkaa, juo kahvia ja puhuu pskaa työkavereiden kanssa täydellä palkalla. Tilastojen mukaan mies tekee enemmän työtunteja vaikka minä teen enemmän töitä.