Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle tämä tuotteiden kallistuminen ymmärrettävästi?!?
01.06.2022 |
Ajatellaan että tuote, vaikka nyt esimerkkinä vehnä maksaa 0,50/kg kaupassa. Yhtäkkiä tapahtuu jotain, sotatila, vehnätehdas räjähtää, pandemia.
Sitten kauppa nostaa vehnän hintaa, 1/kg. Kauppa perustelee vehnän hinnan kallistumisella.
Ymmärrän että vehnävarastot tuhoutuvat, ja vehnää ei ole, mutta miten se vähä vehnä mitää jää jäljelle, on yhtäkkiä puolet kalliimpaa? Millä muulla tätä voi selittää kuin sillä että se jolla ne vähät viljat on, haluaa kääriä taskuunsa kaksinkertaisen hinnan?
Tai sitten se selitys että kustannukset ovat kohonneet, kuten bensan hinta. Tämähän tarkoittaa yksin omaan sitä että se jolla bensaa on, haluaa bensasta maailmanlaajuisen hätätilan siivellä enemmän rahaa. Sen voi vielä ymmärtää että bensaa saisi vaikeammin, että jos aiemmin bensatynnyri tekemiseen olisi tarvittu 2 työntekijää, ja nyt bensaa ei saa tehtyä enää niin helpolla, vaan siihen tarvitaan 3 työntekijää. Tällöin ymmärtää että bensa maksaa enemmän, koska sen kustannukset tosiasiallisesti ovat korkeammat.
Tämä hinnannnousu tuntuu täysin keinotekoiselta, koska en ilmeisesti ymmärrä syitä sille. Se että joku sanoo että on sotatila, ei ole vastaus tähän kysymykseen, vaan tulee osata kertoa miksi näin on.
Kommentit (182)
Reippaalla hinnan nostolla pyritään hillitsemään ostohalukkuutta jotta tuotetta riittää paremmin pidemmällä ajanjaksolla. Esim makaronpussin alkuhinta oli vaikka 0,20. Sen nostaminen 0,40 ei vielä välttämättä vähennä ostohalukkuutta mutta hinnannosto esim 1 pussi hillitsee jo roimasti. Jos taas perunapussi on vaikka 0,8 niin moni rupeaa korvaamaan makaronin syöntiä perunalla, eli vaihtavat toiseen hyödykkeeseen. Jos tarpeeksimoni rupeaa syömään perunaa makaronin sijaan, makaronipussivarastoonjääpaljon makaronia jonka parasta ennen päiväys rupeaa jossain vaiheessa lähenemään. Tällöin makaronipussin hinta laskee kun siitähalutaan nopeasti eroon. Sen hinta voi myös laskea jos tehtaat saavat makarooniin tarvittavia raaka-aineita jälleen paremmin hankittua jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Toki talouskriiseistävaina joku onnistuu hyötymään, mutta ei niiden syy ole ahneus eikä se ole keinotekoista.
Ja kyllä se niukkuus nostaa hintaa. Jos viljasato jää vaikka puolta pienemmäksi nostaa se viljan kilohintaa. Viljelijällä oli kuitenkin samat menot aiemmin ja liki samat menot satoa korjattaessa ja jotta viljelijä saa edes oman perheensä elatettyä, joutuu hän myymään viljan kalliimmalla.
Ensimmäinen järkevä vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Sinä ja sinun syyt. Mutta kyllä - hintamekanismi ohjaa tuotantoa ja näin resurssit menee sinne, missä niitä tarivtaan. Joku voittaa - useat yritykset menettävät voittojaan, toisen voittaa. Kannattavat yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteita tarvitaan.
Ja voittajia on myös ne, jotka työllistyvät näille kasville aloille. Kari ja Rane voittaa keinoteikoisissa hinnanosuissa (eli siirtymällä töihi aloille, joilla on alitarjontaa) eli pitäisikö heidän nyt jotnekin pahoitella ? Tai edes ymmärtää sinua paremmin, mitä tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain tuotetta on vaikeampi löytää, tai tuottaa ,tai saada vaikeammin,tai se on harvinaista,niin se on kallista, tai sen hinta nousee saamisen vaikeutumisen takia.Esim kulta,jota on harvemmassa kuin tavallista metallia,rautaa esimerkiksi.Kullasta on tullut varallisuuden merkki tai sijoitus kohde.Eli sillä ei ole elämisen kannalta mitään merkitystä oli sitä tai ei.Ruualla on sama kehitys hinnan suhteen kun se vähenee tai vaikeampaa saanti.Ruoka taas on elämiselle ehdoton edellytys.Tähän EU:n tukipaketit,koronan tuoma kustannusten nousu,ilmastomuutoshankkeet,sota,sote.......jne.Vaikeat ajat ovat tulossa.
Jos joutuu tekemään enemmän töitä, pitää saada enemmän palkkaa, sehän on selvä. Keinotekoista hintojen nosto taas on tämä että kriisin tullen nostetataan sen halvalla ostetun tuotteen hinta pilviin, ja kääritään erotus voitton itselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä Ukrainassa on varastot täynnä viljaa ja ovat huutaneet ruokaa nälänhätäänsä. Vainioilla lainehtiva vilja odottaa kohta korjaamista, mutta varastoissa ei ole tilaa. Nyt kokoustetaan, kuinka viljaa saataisiin kyörättyä Afrikkaan ettei kaikkien tarvitse tänne nälissään ja janoissaan tulla. Meidän pohjavesiä aletaan myymään, kohta meillä paitsi nälkä, myös kova jano.
Aika monet tässä ketjussa ei ota sitä ollenkaan huomioon, että vaikka kauppa olisi ostanut varastoonsa tuotteita halvalla hinnalla, kaupan ei ole mahdollista myydä niitä tuotteita halvalla hinnalla, sen vuoksi että kaupan muut kustannukset ovat nouseet tuntuvasti. Kaikki kaupan muut kustannukset rahoitetaan myytävien tuotteiden hinnoissa. Joten halvalla kaupan varastoon ostettujen tuotteiden hintoja on myös nostettava, jotta kaupan nousseet kulut saadaan katettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä et viljan hinnan nousu nostaa myös sähkön ja polttoaineen hintaa? 🤔
Kuka ihme sinulle on näin väittänyt? Polttonaineen tai energiain hinta näkyy viljan hinnassa, mutta taustalla on samat häiriöt - energian saanti Venäjältä, lannoitteidne saanti Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja vehnän saanti Ukrainasta.
Miksi me ei enää saada energiaa venäjältä? Miksi me ei saada enää lannotteita venältä tai valki-venäjältä? Ukrainassa soditaan nyt joten viljan saanti ongelmat ukrainasta ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä et viljan hinnan nousu nostaa myös sähkön ja polttoaineen hintaa? 🤔
Kuka ihme sinulle on näin väittänyt? Polttonaineen tai energiain hinta näkyy viljan hinnassa, mutta taustalla on samat häiriöt - energian saanti Venäjältä, lannoitteidne saanti Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja vehnän saanti Ukrainasta.
Miksi me ei enää saada energiaa venäjältä? Miksi me ei saada enää lannotteita venältä tai valki-venäjältä? Ukrainassa soditaan nyt joten viljan saanti ongelmat ukrainasta ymmärrän.
Lukisit uutisia av- palstan lisäksi, niin tietäisit. Tutustu sanktioihin, ihan kaikkea ei jaksa vääntää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyntäinflaatio
Tarjonta ei pysy kysynnän mukana. (Esim siru, kontti, lannoite, ruoka, energia -pulat)Kustannusinflaatio
Tuotantokustannukset nousevat. Pelkästään sähkön, öljyn, kuljetusten ja palkkojen hinnankorotus vaikuttaa lähes kaikkeen.Monetaarineninflaatio
Ekp, Fen, Chinabank ... Puskeneet yli 10 vuotta surutta lainarahaa markkinoilleKriisit
Ukrainan sota, korona, ruokakriisiKylläkyllä, mutta et vastannut perimmäiseen kysymykseen, että miksi näin on? Jos lannoitteesta on pulaa, ei sitä hintaa nostamalla saada yhtään enempää, otetaan vain vähistä lannotteista enemmän hintaa sille joka niitä myy. Eli käytetään ihmisten hätää taloudellisesti hyväksi.
Nimenomaan hintaa nostamalla saadaan. Tämä mahdollistaa investoinnit lannoiteteollisuuteen. Esimekriksi nyt korvataan jo täyttä päätä venäläistä maakaasua puhtaalla vedyllä, josta tehdään ammoniakkia ja tästä taas typpilainnoitetta. Muusta kuin maakaasusta tuotettu vety on kallimpaa ja vaatii investoinnit.
Juuri tämä on se markkinamekanismi, jota et suostu millään ymmärtämään.
Eli sen viljakin nousee nyt ihan vain siitä syystä että yritetään kehittää jotain muuta viljan tilalle? Just joo. :D
Tuntuu, että nyt on vallalla ajatus hintojen noususta niin nyt on lupa korottaa vaikka ei olisi edes tarvetta. Eli tällä taas vaan rahastetaan suurta massaa. Katsotaan vaan, niin S- ja K-ketjut tekevät taas huipputuloksen tänä vuonna kun on ollut nyt lupa nostaa hintoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Ja tässähän minun mielipiteellä ei ole mitään väliä, koska minä en vastaa systeemistä, minä vaan asun täällä. Mutta yritän vielä kerran.
A) Vakiohinnat - tuote loppuu kesken - kaikki eivät saa tuotetta. Tilanne ei korjaannut, hintaäästely saattaa jopa pahentaa tilannetta (väärillä hinnoilla osa tuottajista saattaa vetäytyä markkinoilta).
B) Markkinhinnat - hinta nousee - kaikki eivät saa tuotetta. Voitot kasvavat osalla tuottajista, nämä voivat investoida alalle - tuotteen saatavuus parenee ja hinta laskee - kaikki saavat tuotetta.
Vaihtoehto A:ta on kokeiltu, mm. Egyptissä, indonesiassa, Venezuealassa jne. ja toki sotien jälkeen myös Euroopassa.
Nykyisin mennään vaihtoehto B:n mukaan. Tässä systeemissä on Suomessa kuitenkin sellainen lisäpalikka kuin verot ja sosiaaliturva. Näiden kautta voidaan subventoida myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Eli A-tapauksessa jos tuottaja ei saa ihmisten hädällä nyhdettyä enemmän kuin ennen hätää, niin hän vetäytyy markkinoilta? Tätä juuri tarkoitan. Eli ei riitä se että saa saman kuin ennen kriisiä, kriisin aikana pitää saada enemmän voittoa.
Beessä voitot kasvavat, ja osa luopuu toiminnasta, jolloin se jonka voitot kasvavat ostavat nämä jotka eivät pärjänneet. Näin syntyy monikansallisia mammuttihirviöitä jotka syövät kaiken eteen tulevan ja paisuvat paisumistaan tuottaakseen omistajilleen vieläki enemmän.
Milloinhan viimeksi on jonkin tuotteen hinta laskenut? Siis sellaisen jota ihmiset tarvitsevat? Eli hinnat eivät lakse b-tapauksessakaan.
Vetäytyminen markkinoilta tapahtuu tilanteessa, jossä säätelyhinta on väärä - ja usein se on. Tuottajien väliset kustannusrakentet vaihtelee ja mm. rahoitusta on vaikea saada, jos tuotto-odotukset on heikot. Markkinoiden säätely on vaikea.
Nominaalihintojen sijaan sinun pitäisi seurata ostovoimaa. Inflaatio on perustila ja deflaatio on poikkeus - tähänkin on syynsä, mutta en tähän mene. Et ole huomannut ostovoiman kasvua yleisenä trendinä?
Mutta on ne hinnat laskenutkin. Tämä näkyy parhaiten elektroniikassa, tietoliikenteessä, ohjelmistoissa jne. Siellä ne mammattihirviöt kilpailevat keskenään, mutta toki enenmmänkin voisi kilpailla.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nyt on vallalla ajatus hintojen noususta niin nyt on lupa korottaa vaikka ei olisi edes tarvetta. Eli tällä taas vaan rahastetaan suurta massaa. Katsotaan vaan, niin S- ja K-ketjut tekevät taas huipputuloksen tänä vuonna kun on ollut nyt lupa nostaa hintoja...
Ainahan ne on tehnty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotanto- ja valmistuskustannuksien kallistuminen nostaa myytävien tuotteiden hintoja. Tähän ovat syynä tuotantoon ja kuljetukseen tarvittavan polttoaineiden hinnan kallistuminen ja lannoitteiden hintojen kallistuminen.
Vanhalla hinnalla kauppaan tuottajilta ostettujen tuotteiden hintojen korotus ei ole välttämätöntä tuon vuoksi, mutta koska kaupan muut kustannukset, kuten kuljetukset, lämmitys ja sähkö ovat kallistuneet, lähes kaikkien tuotteiden hintoja on nostettava.
Mutta miksi nämä kallistuvat, sitä tässä kysyttiin. Joku käärii taskuunsa myös ne sähkön ja lämmityshinnannousujen tuotot. Voisivat myös tyytyä siihen mihin ennen kriisiäkin, jolloin eivät saisi ekstravoittoa, mutta sen saman mitä ennenkin. Miksi tämä ei käy, vaan hädällä rahastetaan?
Öljyn ja maakaasun hinta kallistuu sodan vuoksi. Kukaan ei myy öljyä ja kaasua halvalla, silloin kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Myös kuljetuskustannuksien nousu vaikuttaa öljyn ja kaasun hintaan.
Ennen sotaa monet maat ostivat Venäjältä kaasua ja öljyä, nyt tahdotaan ostaa muilta myyjiltä, koska ei tahdota rahoittaa sodankäymistä.Sähkön ja lämmön tuottaminen maksaa nyt paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Ei sitä tarvisi halvalla myydäkään, vaan normalaihinnalla. Ei tahdota rahoittaa venäjää, mutta tahdotaan kuitenkin samalla rahoittaa älyttömillä hinnoilla niitä muita rikkaita jotka hyötyvät tästä nyt.
Jos sähkön tuottaminen makaa liikaa oikeasti, eli ei vai nsiksi että omistajien ja isojen herrojen täytyy saada siitä liialliset voitot, niin sähköä pitää käyttää vähemmän, tai tehdä sitä halvemmalla. Ei niin että hintaa nostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä et viljan hinnan nousu nostaa myös sähkön ja polttoaineen hintaa? 🤔
Kuka ihme sinulle on näin väittänyt? Polttonaineen tai energiain hinta näkyy viljan hinnassa, mutta taustalla on samat häiriöt - energian saanti Venäjältä, lannoitteidne saanti Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja vehnän saanti Ukrainasta.
Miksi me ei enää saada energiaa venäjältä? Miksi me ei saada enää lannotteita venältä tai valki-venäjältä? Ukrainassa soditaan nyt joten viljan saanti ongelmat ukrainasta ymmärrän.
Lukisit uutisia av- palstan lisäksi, niin tietäisit. Tutustu sanktioihin, ihan kaikkea ei jaksa vääntää sinulle.
No mitä pahaa se venäjä on eu:lle tehnyt että sille on sanktioita laitettu ja näillä sanktioilla kärsii meidän ja koko eu:n talous...
Meidän suomalaistenkin ostovoima heikkenee entisestään sanktioiden takia. Venäjä kyllä energiaa toimittaisi meille mutta me hölmöt sahaamme omaa oksaa pois..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Eli kansalaisiin saa kriisi iskeä niin ettei heillä ole varaa ruokaan, mutta kauppa ei voi tehdä yhtään vähemmän voittoa? Niinpä, juuri tästä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Sinä ja sinun syyt. Mutta kyllä - hintamekanismi ohjaa tuotantoa ja näin resurssit menee sinne, missä niitä tarivtaan. Joku voittaa - useat yritykset menettävät voittojaan, toisen voittaa. Kannattavat yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteita tarvitaan.
Ja voittajia on myös ne, jotka työllistyvät näille kasville aloille. Kari ja Rane voittaa keinoteikoisissa hinnanosuissa (eli siirtymällä töihi aloille, joilla on alitarjontaa) eli pitäisikö heidän nyt jotnekin pahoitella ? Tai edes ymmärtää sinua paremmin, mitä tapahtuu?
Tuo on sinun fantaisaasi. Koko ajan suomessa on enemmän työttömiä. Tule sitten sanomaan kun kirjoituksessasi on jotain perää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Eli kansalaisiin saa kriisi iskeä niin ettei heillä ole varaa ruokaan, mutta kauppa ei voi tehdä yhtään vähemmän voittoa? Niinpä, juuri tästä on kyse.
Sitä varten meillä on sosiaaliturva. On ollut valtiotita, jotka yrittävät ratkoa ongelmia rajoittamalla yritysten toimintaa, kun Venezuela, Zimbabwe, Kuuba jne. ja jostain syystä siellä ongelmia on vielä enemmän.
Se tavallaan johtuu siitä, että se voitto on myös se motivaatio organisoida toiminta tehokkaasti. Markkinataloudessa on se hieno piirre, että kuka tahansa saa perustaa myös sen yrityksen, joka toimii nollavoitoilla. Jostain syystä sinäkään et ole sitä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Ja tässähän minun mielipiteellä ei ole mitään väliä, koska minä en vastaa systeemistä, minä vaan asun täällä. Mutta yritän vielä kerran.
A) Vakiohinnat - tuote loppuu kesken - kaikki eivät saa tuotetta. Tilanne ei korjaannut, hintaäästely saattaa jopa pahentaa tilannetta (väärillä hinnoilla osa tuottajista saattaa vetäytyä markkinoilta).
B) Markkinhinnat - hinta nousee - kaikki eivät saa tuotetta. Voitot kasvavat osalla tuottajista, nämä voivat investoida alalle - tuotteen saatavuus parenee ja hinta laskee - kaikki saavat tuotetta.
Vaihtoehto A:ta on kokeiltu, mm. Egyptissä, indonesiassa, Venezuealassa jne. ja toki sotien jälkeen myös Euroopassa.
Nykyisin mennään vaihtoehto B:n mukaan. Tässä systeemissä on Suomessa kuitenkin sellainen lisäpalikka kuin verot ja sosiaaliturva. Näiden kautta voidaan subventoida myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Eli A-tapauksessa jos tuottaja ei saa ihmisten hädällä nyhdettyä enemmän kuin ennen hätää, niin hän vetäytyy markkinoilta? Tätä juuri tarkoitan. Eli ei riitä se että saa saman kuin ennen kriisiä, kriisin aikana pitää saada enemmän voittoa.
Beessä voitot kasvavat, ja osa luopuu toiminnasta, jolloin se jonka voitot kasvavat ostavat nämä jotka eivät pärjänneet. Näin syntyy monikansallisia mammuttihirviöitä jotka syövät kaiken eteen tulevan ja paisuvat paisumistaan tuottaakseen omistajilleen vieläki enemmän.
Milloinhan viimeksi on jonkin tuotteen hinta laskenut? Siis sellaisen jota ihmiset tarvitsevat? Eli hinnat eivät lakse b-tapauksessakaan.
Vetäytyminen markkinoilta tapahtuu tilanteessa, jossä säätelyhinta on väärä - ja usein se on. Tuottajien väliset kustannusrakentet vaihtelee ja mm. rahoitusta on vaikea saada, jos tuotto-odotukset on heikot. Markkinoiden säätely on vaikea.
Nominaalihintojen sijaan sinun pitäisi seurata ostovoimaa. Inflaatio on perustila ja deflaatio on poikkeus - tähänkin on syynsä, mutta en tähän mene. Et ole huomannut ostovoiman kasvua yleisenä trendinä?
Mutta on ne hinnat laskenutkin. Tämä näkyy parhaiten elektroniikassa, tietoliikenteessä, ohjelmistoissa jne. Siellä ne mammattihirviöt kilpailevat keskenään, mutta toki enenmmänkin voisi kilpailla.
Tietoliikenne on kalliimpaa kuin 10 v sitten. Syynä operaattorien ihan selkeä hintakartelli.
Ostovoima on heikentynyt, ja jatkaa heikentymistään, tulet sen huomaamaan. Ei ihmisillä ole enää varaa.
Ja sen kyllä huomaa että sinä et ole edes sieltä peruskoulusta päässyt. Vastaa kysymykseen jos osaat vastata, äläkä heittele typeryyksiä ilmaan.