Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle tämä tuotteiden kallistuminen ymmärrettävästi?!?
01.06.2022 |
Ajatellaan että tuote, vaikka nyt esimerkkinä vehnä maksaa 0,50/kg kaupassa. Yhtäkkiä tapahtuu jotain, sotatila, vehnätehdas räjähtää, pandemia.
Sitten kauppa nostaa vehnän hintaa, 1/kg. Kauppa perustelee vehnän hinnan kallistumisella.
Ymmärrän että vehnävarastot tuhoutuvat, ja vehnää ei ole, mutta miten se vähä vehnä mitää jää jäljelle, on yhtäkkiä puolet kalliimpaa? Millä muulla tätä voi selittää kuin sillä että se jolla ne vähät viljat on, haluaa kääriä taskuunsa kaksinkertaisen hinnan?
Tai sitten se selitys että kustannukset ovat kohonneet, kuten bensan hinta. Tämähän tarkoittaa yksin omaan sitä että se jolla bensaa on, haluaa bensasta maailmanlaajuisen hätätilan siivellä enemmän rahaa. Sen voi vielä ymmärtää että bensaa saisi vaikeammin, että jos aiemmin bensatynnyri tekemiseen olisi tarvittu 2 työntekijää, ja nyt bensaa ei saa tehtyä enää niin helpolla, vaan siihen tarvitaan 3 työntekijää. Tällöin ymmärtää että bensa maksaa enemmän, koska sen kustannukset tosiasiallisesti ovat korkeammat.
Tämä hinnannnousu tuntuu täysin keinotekoiselta, koska en ilmeisesti ymmärrä syitä sille. Se että joku sanoo että on sotatila, ei ole vastaus tähän kysymykseen, vaan tulee osata kertoa miksi näin on.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Sinä ja sinun syyt. Mutta kyllä - hintamekanismi ohjaa tuotantoa ja näin resurssit menee sinne, missä niitä tarivtaan. Joku voittaa - useat yritykset menettävät voittojaan, toisen voittaa. Kannattavat yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteita tarvitaan.
Ja voittajia on myös ne, jotka työllistyvät näille kasville aloille. Kari ja Rane voittaa keinoteikoisissa hinnanosuissa (eli siirtymällä töihi aloille, joilla on alitarjontaa) eli pitäisikö heidän nyt jotnekin pahoitella ? Tai edes ymmärtää sinua paremmin, mitä tapahtuu?
Tuo on sinun fantaisaasi. Koko ajan suomessa on enemmän työttömiä. Tule sitten sanomaan kun kirjoituksessasi on jotain perää.
Mikä on minun fantasiaa? Sodan takia voi olla että 10 000 menettää työnsä, 1000 työllistyy. Osa yrityksistä menee konskurssiin, osan voitot tippuvat, mutta osalla nousee.
Kysymys on edelleen se, pitäisikö nöiden 1000 pahoitella jollekin, olla solidaarisuudesta olla tekemättä työtä, tinkiä palkastaan vai mitä? Mihin sinä tällä jankkaamisella pyrit.
Ja ei, kyse ei ole minusta. Minä en ole voittanut mitään ja hävinnyt vain inflaation verran. Ihmeettelen vain ketkä näitä kaksinaamaisia on ja mitä heitlä vaadit. Mutta ilmeiseti vain kiukuttelet, etkä ymmärrä edes mistä keskustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mitä tahansa materiaalia on vähän ja jos tuotantokustannukset nousevat, nousevat hinnat.
Miksi mansikat ovat satokauden alussa myytäessä kalliimpia kuin lopussa? Siksi, että niitä on alussa vähän ja lopussa liian paljon.
Vierailija kirjoitti:
Jos sähkön tuottaminen makaa liikaa oikeasti, eli ei vai nsiksi että omistajien ja isojen herrojen täytyy saada siitä liialliset voitot, niin sähköä pitää käyttää vähemmän, tai tehdä sitä halvemmalla. Ei niin että hintaa nostetaan.
No nythän sä keksit nokkelan ratkaisun ongelmaan. Käytäpä sitten vähemmän sähköä, niin sähkölasku ei sitten kasva. Vai pitäisikö "jonkun muun" käyttää vähemmän sähköä, että sinun ei tarvitse tehdä mitään?
Ja milläs ajattelit tehdä sähköä halvemmalla? Laskea työntekijöiden palkkaa? Keksiä fuusioenergian?
Nyt vaan ostamaan punaisilla lapuilla merkattuja tuotteita.
Eileen menin ostamaan pientä leikkuulautaa, joka maksoi viime vuonna 18 ruotsin kruunua.Nyt oli hinta yli 8 kruunua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Eli kansalaisiin saa kriisi iskeä niin ettei heillä ole varaa ruokaan, mutta kauppa ei voi tehdä yhtään vähemmän voittoa? Niinpä, juuri tästä on kyse.
Sitä varten meillä on sosiaaliturva. On ollut valtiotita, jotka yrittävät ratkoa ongelmia rajoittamalla yritysten toimintaa, kun Venezuela, Zimbabwe, Kuuba jne. ja jostain syystä siellä ongelmia on vielä enemmän.
Se tavallaan johtuu siitä, että se voitto on myös se motivaatio organisoida toiminta tehokkaasti. Markkinataloudessa on se hieno piirre, että kuka tahansa saa perustaa myös sen yrityksen, joka toimii nollavoitoilla. Jostain syystä sinäkään et ole sitä tehnyt.
Kuubassa on 10 kertaa parempi kaikille ilainen terveydenhuolto kuin suomessa. Noin esimerkiksi.
Yritykset voisivat ITSE olla reilumpia, ei tarvitsisi kenenkään rajoittaa, eikä tosiaalta myöskään nähdä nälkää. Kauppa voisi myöntää tekevänsä kriisillä voittoa. Miksi tämä on niin vaikeaa, kun kyse on kaikkien mielestä ihan oikeutetusta toiminnasta. Ehkä kaupan pitäisi maksaa lisäveroja joilla sosiaaliturvaiset saisivat riittävästi ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nyt on vallalla ajatus hintojen noususta niin nyt on lupa korottaa vaikka ei olisi edes tarvetta. Eli tällä taas vaan rahastetaan suurta massaa. Katsotaan vaan, niin S- ja K-ketjut tekevät taas huipputuloksen tänä vuonna kun on ollut nyt lupa nostaa hintoja...
Ainahan ne on tehnty.
Ja samalla täälläkin moni lammaspässi hokee mantraa että kauppa nostaa hintoja siksi koska muuten jäisi tappiolle. Sitten taas huomaamme että voittohan lisääntyi. Nämä vain eivät ymmärrä.
Mistä tahansa mielipiteestä menee viesti hukkaan, mikäli siihen sisältyy nimittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyntäinflaatio
Tarjonta ei pysy kysynnän mukana. (Esim siru, kontti, lannoite, ruoka, energia -pulat)Kustannusinflaatio
Tuotantokustannukset nousevat. Pelkästään sähkön, öljyn, kuljetusten ja palkkojen hinnankorotus vaikuttaa lähes kaikkeen.Monetaarineninflaatio
Ekp, Fen, Chinabank ... Puskeneet yli 10 vuotta surutta lainarahaa markkinoilleKriisit
Ukrainan sota, korona, ruokakriisiKylläkyllä, mutta et vastannut perimmäiseen kysymykseen, että miksi näin on? Jos lannoitteesta on pulaa, ei sitä hintaa nostamalla saada yhtään enempää, otetaan vain vähistä lannotteista enemmän hintaa sille joka niitä myy. Eli käytetään ihmisten hätää taloudellisesti hyväksi.
Nimenomaan hintaa nostamalla saadaan. Tämä mahdollistaa investoinnit lannoiteteollisuuteen. Esimekriksi nyt korvataan jo täyttä päätä venäläistä maakaasua puhtaalla vedyllä, josta tehdään ammoniakkia ja tästä taas typpilainnoitetta. Muusta kuin maakaasusta tuotettu vety on kallimpaa ja vaatii investoinnit.
Juuri tämä on se markkinamekanismi, jota et suostu millään ymmärtämään.
Eli sen viljakin nousee nyt ihan vain siitä syystä että yritetään kehittää jotain muuta viljan tilalle? Just joo. :D
Se luetun ymmärtäminen - ei viljan vaan lannoitteiden. Ja ei tämä ei nosta suoraan viljan hintaan. Rautalanka alkaa loppua kesken, mutta yritetään vielä kerran.
Lannoitteiden raaka-aineiden saatavuus heikkenee - lannoitteiden hinta nousee - viljan hinta nousee. Lannoitefirmat, joilla on raaka-aineita tekee kasvavia voittoja. Voitot houkuttelevat alalle uusia toimijoita, jotka tuottavat raaka-aineita uusista lähteistä - hinta laskee/ nousu tasaantuu.
Tämä on juuri se markkinamekanismia ja kyllä - nouseva hinta tuo lisää lannoitteita ja tätä kautta lisää viljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan kotimaisia tuotteita. Niidenkin hinta on noussut hurjasti eli miten sodalla perustellaan? Osittain syynä kuljetuskustannukset, mutta jos broilerisuikaleiden kilohinta nousee reilun euron niin korotus on hurja. Hinta nousi viikossa.
Mikähän tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Se kotimainen broilerin kasvattaja ostaa rehunsa maailman markkinoilta. Kun muualla tarvitaan rehua korvaamaan sodan takia saamatta jäänyt tuotanto, niin hinta nousee.
Mutta onko vaikea kertoa sitä MIKSI se nousee? Eikös se siksi nouse että myyjät näkevät hädässä tienaamistilaisuuden, ja käyttävät sitä omaan rikastumiseen.
Kyllä se siitä johtuu, mutta toki tämä myyjäkin joutunee maksamaan lisähintaa, mikäli hän tarvitsee jotain muuta raaka-ainetta saadakseen tuotteensa markkinoille.
Mutta jos nyt yksinkertaistaen ajatellaan, että öljy muuttuu harvinaisemmaksi, koska vain harvalla on sitä enää, niin tottakai hinnan nousu johtuu siitä, että koska tuottajalle ollaan valmiita maksamaan tuotteesta enemmän, tuottaja nostaa hintaa.
Tosin kun monesta asiasta alkaa olla pula, niin ne vaikuttavat toisiinsa. Öljy ei tule maasta ilmaiseksi ostajalle, vaan jos sähkö ja laitteet ja kaikki muukin on kallistunut, myös öljyntuottajan kulut nousevat, ja siksi hänkin joutuu kattamaan nämä nousseet kulut, jotka siirtyvät öljyn hintaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei oikeastaan mikään asia tule täysin kulutta sille tuottajalle, vaan hintojen nousu vaikuttaa myös häneen. Hän joutuu osittain maksamaan oman tuotteensa hinnan nousua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Sinä ja sinun syyt. Mutta kyllä - hintamekanismi ohjaa tuotantoa ja näin resurssit menee sinne, missä niitä tarivtaan. Joku voittaa - useat yritykset menettävät voittojaan, toisen voittaa. Kannattavat yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteita tarvitaan.
Ja voittajia on myös ne, jotka työllistyvät näille kasville aloille. Kari ja Rane voittaa keinoteikoisissa hinnanosuissa (eli siirtymällä töihi aloille, joilla on alitarjontaa) eli pitäisikö heidän nyt jotnekin pahoitella ? Tai edes ymmärtää sinua paremmin, mitä tapahtuu?
Tuo on sinun fantaisaasi. Koko ajan suomessa on enemmän työttömiä. Tule sitten sanomaan kun kirjoituksessasi on jotain perää.
Mikä on minun fantasiaa? Sodan takia voi olla että 10 000 menettää työnsä, 1000 työllistyy. Osa yrityksistä menee konskurssiin, osan voitot tippuvat, mutta osalla nousee.
Kysymys on edelleen se, pitäisikö nöiden 1000 pahoitella jollekin, olla solidaarisuudesta olla tekemättä työtä, tinkiä palkastaan vai mitä? Mihin sinä tällä jankkaamisella pyrit.
Ja ei, kyse ei ole minusta. Minä en ole voittanut mitään ja hävinnyt vain inflaation verran. Ihmeettelen vain ketkä näitä kaksinaamaisia on ja mitä heitlä vaadit. Mutta ilmeiseti vain kiukuttelet, etkä ymmärrä edes mistä keskustellaan.
Sinä puhut työttömien töihin menosta, minä taasen rikkaiden rikastumisesta kriisien varjolla. Miksi kiukuttelet jos et ymmärrä lukemaasi? Turhaan sinä jankkaat töihin menemisestä kun siitä ei ole ketjussa kyse.
KELA ja kauppa ovat hieman eri asia. Toki vaikeina aikoina kauppa voisi tyytyä hivenen pienempään voittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Eli kansalaisiin saa kriisi iskeä niin ettei heillä ole varaa ruokaan, mutta kauppa ei voi tehdä yhtään vähemmän voittoa? Niinpä, juuri tästä on kyse.
Sitä varten meillä on sosiaaliturva. On ollut valtiotita, jotka yrittävät ratkoa ongelmia rajoittamalla yritysten toimintaa, kun Venezuela, Zimbabwe, Kuuba jne. ja jostain syystä siellä ongelmia on vielä enemmän.
Se tavallaan johtuu siitä, että se voitto on myös se motivaatio organisoida toiminta tehokkaasti. Markkinataloudessa on se hieno piirre, että kuka tahansa saa perustaa myös sen yrityksen, joka toimii nollavoitoilla. Jostain syystä sinäkään et ole sitä tehnyt.
Kuubassa on 10 kertaa parempi kaikille ilainen terveydenhuolto kuin suomessa. Noin esimerkiksi.
Yritykset voisivat ITSE olla reilumpia, ei tarvitsisi kenenkään rajoittaa, eikä tosiaalta myöskään nähdä nälkää. Kauppa voisi myöntää tekevänsä kriisillä voittoa. Miksi tämä on niin vaikeaa, kun kyse on kaikkien mielestä ihan oikeutetusta toiminnasta. Ehkä kaupan pitäisi maksaa lisäveroja joilla sosiaaliturvaiset saisivat riittävästi ruokaa.
Niin, mutta edelleen Kuubassa on pulaa lähes kaikista kulutustavaroista.
Miksi just kaupan pitäisi maksaa lisäveroja? Hassuahan se on, jos sanktiot kohdistuu aina niihin, jotka sen välttättömyyspalvelun tuottaa.
Millä tavoilla olet itse ollut reilumpi viime aikoina?
Sodat ja kriisit tuovat valtavasti rahaa harvoille ihmisille, se on toki fakta. Se jolla on hyödykkeitä, saa niistä enemmän rahaa. Se jolla on rahaa, pystyy ostamaan paljon hyödykkeitä, joista muilla on pula, ja myymään niitä kalliimmalla pienissä erissä. Mustan pörssin kauppiaat käyttävät puutetta hyväkseen.
Ja aseteollisuus tietysti on sodista ja niidne uhasta riippuvainen. Siellä tehdään miljardituloksia nyt, kun aseita käytetään ja rikotaan oikein urakalla. Ja "jälleenrakentajat" odottelevat vesi kielellä, ja tekevät jo nyt sopimuksia sodan loppumista silmällä pitäen. Kun paljon rikotaan, voidaan jälkeenpäin paljon rakentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sähkön tuottaminen makaa liikaa oikeasti, eli ei vai nsiksi että omistajien ja isojen herrojen täytyy saada siitä liialliset voitot, niin sähköä pitää käyttää vähemmän, tai tehdä sitä halvemmalla. Ei niin että hintaa nostetaan.
No nythän sä keksit nokkelan ratkaisun ongelmaan. Käytäpä sitten vähemmän sähköä, niin sähkölasku ei sitten kasva. Vai pitäisikö "jonkun muun" käyttää vähemmän sähköä, että sinun ei tarvitse tehdä mitään?
Ja milläs ajattelit tehdä sähköä halvemmalla? Laskea työntekijöiden palkkaa? Keksiä fuusioenergian?
Käytän minimimäärän sähköä, ja se nousi muutama kk sitten 40%. Eli ihminen ei voi valita kulutustottumuksellaan kun hintalappu lätkäistään perustarpeisiin. Mitä tämä sosiaaliturvastapuhuminen on jolla puolusellaan kapitalismia? Ei toimi, jos ihmisen pitää olla menemättä lääkäriin ja asua pakkasessa kun ei rikkaiden takia ole varaa muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Sinä ja sinun syyt. Mutta kyllä - hintamekanismi ohjaa tuotantoa ja näin resurssit menee sinne, missä niitä tarivtaan. Joku voittaa - useat yritykset menettävät voittojaan, toisen voittaa. Kannattavat yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteita tarvitaan.
Ja voittajia on myös ne, jotka työllistyvät näille kasville aloille. Kari ja Rane voittaa keinoteikoisissa hinnanosuissa (eli siirtymällä töihi aloille, joilla on alitarjontaa) eli pitäisikö heidän nyt jotnekin pahoitella ? Tai edes ymmärtää sinua paremmin, mitä tapahtuu?
Tuo on sinun fantaisaasi. Koko ajan suomessa on enemmän työttömiä. Tule sitten sanomaan kun kirjoituksessasi on jotain perää.
Mikä on minun fantasiaa? Sodan takia voi olla että 10 000 menettää työnsä, 1000 työllistyy. Osa yrityksistä menee konskurssiin, osan voitot tippuvat, mutta osalla nousee.
Kysymys on edelleen se, pitäisikö nöiden 1000 pahoitella jollekin, olla solidaarisuudesta olla tekemättä työtä, tinkiä palkastaan vai mitä? Mihin sinä tällä jankkaamisella pyrit.
Ja ei, kyse ei ole minusta. Minä en ole voittanut mitään ja hävinnyt vain inflaation verran. Ihmeettelen vain ketkä näitä kaksinaamaisia on ja mitä heitlä vaadit. Mutta ilmeiseti vain kiukuttelet, etkä ymmärrä edes mistä keskustellaan.
Sinä puhut työttömien töihin menosta, minä taasen rikkaiden rikastumisesta kriisien varjolla. Miksi kiukuttelet jos et ymmärrä lukemaasi? Turhaan sinä jankkaat töihin menemisestä kun siitä ei ole ketjussa kyse.
Eli ongelma on se, että näet maailmassa olevan rajatun määrän rikkaita, jotka rikastuu ja nämä on jotenkin kaksinaamaisia ja näiden pitäisi tehdä jotakin? Mitä?
Entäs ne rikkaat, jotka köyhtyvät? Kompensoiko tämä nyt jotain.
Mutta se mistä puhun, että joka tilanteessa on aina voittajia ja hävijiä. Nyt sitten ei saakaan sanoa, että rajatussa voittajien joukossa on myös työllistyviä ihmisiä ja muita ihan tavallisia tyyppejä, kosa se ei sovi sinun narratiiviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Kaupan muut kustannukset ovat nousseet, sen vuoksi kaikkien tuotteiden hintoja pitää nostaa. Myös siitä aikaisemmin halvalla kauppaan ostetusta viljasta pitää pyytää entistä suurempi hinta.
Kaikki kaupan toiminnan kustannukset katetaan myytyjen tuotteiden hinnoista.
Eli kansalaisiin saa kriisi iskeä niin ettei heillä ole varaa ruokaan, mutta kauppa ei voi tehdä yhtään vähemmän voittoa? Niinpä, juuri tästä on kyse.
Sitä varten meillä on sosiaaliturva. On ollut valtiotita, jotka yrittävät ratkoa ongelmia rajoittamalla yritysten toimintaa, kun Venezuela, Zimbabwe, Kuuba jne. ja jostain syystä siellä ongelmia on vielä enemmän.
Se tavallaan johtuu siitä, että se voitto on myös se motivaatio organisoida toiminta tehokkaasti. Markkinataloudessa on se hieno piirre, että kuka tahansa saa perustaa myös sen yrityksen, joka toimii nollavoitoilla. Jostain syystä sinäkään et ole sitä tehnyt.
Kuubassa on 10 kertaa parempi kaikille ilainen terveydenhuolto kuin suomessa. Noin esimerkiksi.
Yritykset voisivat ITSE olla reilumpia, ei tarvitsisi kenenkään rajoittaa, eikä tosiaalta myöskään nähdä nälkää. Kauppa voisi myöntää tekevänsä kriisillä voittoa. Miksi tämä on niin vaikeaa, kun kyse on kaikkien mielestä ihan oikeutetusta toiminnasta. Ehkä kaupan pitäisi maksaa lisäveroja joilla sosiaaliturvaiset saisivat riittävästi ruokaa.
Niin, mutta edelleen Kuubassa on pulaa lähes kaikista kulutustavaroista.
Miksi just kaupan pitäisi maksaa lisäveroja? Hassuahan se on, jos sanktiot kohdistuu aina niihin, jotka sen välttättömyyspalvelun tuottaa.
Millä tavoilla olet itse ollut reilumpi viime aikoina?
Kaikkien niiden tulisi jotka hyötyvät ihmisten hädästä.
siis nykyinen yhteiskuntamme toimii näin. jos siinä on jotain säätämistä niin sen estävät ne jotka ottavat fyrkat omiin liiveihin. joten mitä voit tehdä? vapaa markkinatalous on nykyisin jeesus,vähintään, ja kommunismi on piru. revi siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja kriisit tuovat valtavasti rahaa harvoille ihmisille, se on toki fakta. Se jolla on hyödykkeitä, saa niistä enemmän rahaa. Se jolla on rahaa, pystyy ostamaan paljon hyödykkeitä, joista muilla on pula, ja myymään niitä kalliimmalla pienissä erissä. Mustan pörssin kauppiaat käyttävät puutetta hyväkseen.
Ja aseteollisuus tietysti on sodista ja niidne uhasta riippuvainen. Siellä tehdään miljardituloksia nyt, kun aseita käytetään ja rikotaan oikein urakalla. Ja "jälleenrakentajat" odottelevat vesi kielellä, ja tekevät jo nyt sopimuksia sodan loppumista silmällä pitäen. Kun paljon rikotaan, voidaan jälkeenpäin paljon rakentaa.
Kyllä juuri näin. Miksi siis pitää vängätä täällä ettei asiat ole näin? Eikö oikeasti ymmärretä, vaan luullaan jotai nmuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Et sitten sitä ymmärrä, että kun saatavuusongelmien takia myyjältä poistuu yksi tai useampi myyntiartikkeli kokonaan, jää tuotto siltä osin saamatta, mikä vaikuttaa siihen että ei ole varaa ostaa muitakaan tuotteita enää niin paljoa, ei ole varaa pitää niin montaa työntekijää jne. Kauppa yrittää turvata omaa toimintaansa mikä "omistajan rikastuttamisen" lisäksi on mm tarjota kuluttajille kattava ja tuore valikoima ja työllistää tekijöitä niin paljon kun pystyy.
Yksisilmäistä ajattelua sinulla. Et ymmärrä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ja samalla täälläkin moni lammaspässi hokee mantraa että kauppa nostaa hintoja siksi koska muuten jäisi tappiolle. Sitten taas huomaamme että voittohan lisääntyi. Nämä vain eivät ymmärrä.