Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle tämä tuotteiden kallistuminen ymmärrettävästi?!?
01.06.2022 |
Ajatellaan että tuote, vaikka nyt esimerkkinä vehnä maksaa 0,50/kg kaupassa. Yhtäkkiä tapahtuu jotain, sotatila, vehnätehdas räjähtää, pandemia.
Sitten kauppa nostaa vehnän hintaa, 1/kg. Kauppa perustelee vehnän hinnan kallistumisella.
Ymmärrän että vehnävarastot tuhoutuvat, ja vehnää ei ole, mutta miten se vähä vehnä mitää jää jäljelle, on yhtäkkiä puolet kalliimpaa? Millä muulla tätä voi selittää kuin sillä että se jolla ne vähät viljat on, haluaa kääriä taskuunsa kaksinkertaisen hinnan?
Tai sitten se selitys että kustannukset ovat kohonneet, kuten bensan hinta. Tämähän tarkoittaa yksin omaan sitä että se jolla bensaa on, haluaa bensasta maailmanlaajuisen hätätilan siivellä enemmän rahaa. Sen voi vielä ymmärtää että bensaa saisi vaikeammin, että jos aiemmin bensatynnyri tekemiseen olisi tarvittu 2 työntekijää, ja nyt bensaa ei saa tehtyä enää niin helpolla, vaan siihen tarvitaan 3 työntekijää. Tällöin ymmärtää että bensa maksaa enemmän, koska sen kustannukset tosiasiallisesti ovat korkeammat.
Tämä hinnannnousu tuntuu täysin keinotekoiselta, koska en ilmeisesti ymmärrä syitä sille. Se että joku sanoo että on sotatila, ei ole vastaus tähän kysymykseen, vaan tulee osata kertoa miksi näin on.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Kysyntäinflaatio
Tarjonta ei pysy kysynnän mukana. (Esim siru, kontti, lannoite, ruoka, energia -pulat)Kustannusinflaatio
Tuotantokustannukset nousevat. Pelkästään sähkön, öljyn, kuljetusten ja palkkojen hinnankorotus vaikuttaa lähes kaikkeen.Monetaarineninflaatio
Ekp, Fen, Chinabank ... Puskeneet yli 10 vuotta surutta lainarahaa markkinoilleKriisit
Ukrainan sota, korona, ruokakriisi
Kylläkyllä, mutta et vastannut perimmäiseen kysymykseen, että miksi näin on? Jos lannoitteesta on pulaa, ei sitä hintaa nostamalla saada yhtään enempää, otetaan vain vähistä lannotteista enemmän hintaa sille joka niitä myy. Eli käytetään ihmisten hätää taloudellisesti hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan kotimaisia tuotteita. Niidenkin hinta on noussut hurjasti eli miten sodalla perustellaan? Osittain syynä kuljetuskustannukset, mutta jos broilerisuikaleiden kilohinta nousee reilun euron niin korotus on hurja. Hinta nousi viikossa.
Mikähän tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Se kotimainen broilerin kasvattaja ostaa rehunsa maailman markkinoilta. Kun muualla tarvitaan rehua korvaamaan sodan takia saamatta jäänyt tuotanto, niin hinta nousee.
Mutta onko vaikea kertoa sitä MIKSI se nousee? Eikös se siksi nouse että myyjät näkevät hädässä tienaamistilaisuuden, ja käyttävät sitä omaan rikastumiseen.
Ei, kyllä myyjätkin tässä tilanteessa kärsivät. Kauppias ei voi myydä tuotteita tappiolla, siksi hinnat nousevat sisäänostohintojen noustessa. Ja tätä kautta myynti vähenee, mutta kiinteät kulut kasvavat kustannusten noustessa.
Yksi suomalaisen koulujärjestelmän isoja puutteita on, että siellä ei opeteta kaikille edes perusteita siitä, miten markkinat toimivat tai miten hinnat muodostuvat. Sitten saa lukea näitä kommentteja, että "kapitalisti" määrä hintojen nostosta.
Yritän nyt selittää yhden puolen asiasta tässä keskustelussa aikaisemmin olleella esimerkillä:
Oletetaan, että vehnän tuotanto maailmassa on suurin piirtein tasapainossa, eli sitä tuotetaan sen verran kuin sitä tarvitaan. Sitten tapahtuu jotain yllättävää ja maailman vehnäkaupasta häviää yön yli 35 % (Venäjä ja Ukrainan osuus). Tämä 35 % pitää joko korvata jostain muualta tulevalla vehnällä tai vaihtoehtoisesti ihmiset jäävät ilman. Suomessa tämä ei olisi välttämättä suuri ongelma, koska ihmiset pärjäävät ilman pullaakin, mutta erittäin suuressa osassa maailmaa, vehnä on ihmisten pääasiallinen kalorilähde.
Koska markkina on tasapainossa, sellaiset peltoalat, jotka soveltuvat tehokkaimmin vehnän viljelyyn ovat vehnäviljelykäytössä. Jos vehnän hinta pidetään valtiollisella määräyksellä vakiona, kenelläkään ei ole intressejä muuttaa peltojaan vehnäpelloiksi tai raivata uusia peltoja. Lisäksi, kun jauhosäkki maksaa kaupassa saman verran kuin ennenkin, kuluttajalla ei ole intressiä miettiä vehnälle muita vaihtoehtoja. Hän kuitenkin tietää, että jauhoja saa kaupasta vain satunnaisesti, hänen kannataa hamstrata varmuuden vuoksi aina kaikki jauhot, mitä sattuu löytämään, riippumatta siitä tarvitseeko hän niitä.
Jos taas vehnän hinta päästetään nousemaan, viljelijöiden kannattaa raivata uusia vehnäpeltoja ja investoida tehokkaampaan tuotantoon, koska vehnästä saa paremman hinnan, jolla voidaan kattaa kasvaneet kustannukset. Kun uudet tuotantoalueet on saatu käyttöön, vehnän tuotanto kasvaa ja se automaattisesti painaa vehnän hintaa alaspäin. Lisäksi nouseva vehnän hinta ohjaa kuluttajia ostamaan tuotteita, joista ei ole akuuttia pulaa ja joiden hinta ei ole noussut yhtä paljon.
Mennään vielä takaisin hintasäädeltyyn tilanteeseen, jossa jauhot ovat hintalapun mukaan halpoja, mutta hylly on tyhjä (case Neuvostoliitto). Tyypillisesti näissä tilanteissa todelliset hinnat irtoavat virallisista hinnoista eli kauppa siirtyy mustaan pörssiin. Näin on käynyt käytännössä aina, kun valtio pyrkii radikaalisti puuttumaan hinnoitteluun. Aina joku saa halvalla hinnalla hankittua enemmän kuin tarvitsee ja on sitten valmis myymään sitä pimeästi korkeampaan hintaan.
Autolla on pakko liikkua, joten siitä en voi tinkiä. Sen sijaan en käy ollenkaan ravintoloissa, elokuvateattereissa, vaatteita ostan vasta kun entiset menee hajalle ja parturissa käyntejä olen harventanut puoleen entisestä enkä osta viinaa Suomesta ollenkaan. Ikävä yrittäjille mutta minkäs teet. Hallitus on näin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Ja tässähän minun mielipiteellä ei ole mitään väliä, koska minä en vastaa systeemistä, minä vaan asun täällä. Mutta yritän vielä kerran.
A) Vakiohinnat - tuote loppuu kesken - kaikki eivät saa tuotetta. Tilanne ei korjaannut, hintaäästely saattaa jopa pahentaa tilannetta (väärillä hinnoilla osa tuottajista saattaa vetäytyä markkinoilta).
B) Markkinhinnat - hinta nousee - kaikki eivät saa tuotetta. Voitot kasvavat osalla tuottajista, nämä voivat investoida alalle - tuotteen saatavuus parenee ja hinta laskee - kaikki saavat tuotetta.
Vaihtoehto A:ta on kokeiltu, mm. Egyptissä, indonesiassa, Venezuealassa jne. ja toki sotien jälkeen myös Euroopassa.
Nykyisin mennään vaihtoehto B:n mukaan. Tässä systeemissä on Suomessa kuitenkin sellainen lisäpalikka kuin verot ja sosiaaliturva. Näiden kautta voidaan subventoida myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Eli A-tapauksessa jos tuottaja ei saa ihmisten hädällä nyhdettyä enemmän kuin ennen hätää, niin hän vetäytyy markkinoilta? Tätä juuri tarkoitan. Eli ei riitä se että saa saman kuin ennen kriisiä, kriisin aikana pitää saada enemmän voittoa.
Beessä voitot kasvavat, ja osa luopuu toiminnasta, jolloin se jonka voitot kasvavat ostavat nämä jotka eivät pärjänneet. Näin syntyy monikansallisia mammuttihirviöitä jotka syövät kaiken eteen tulevan ja paisuvat paisumistaan tuottaakseen omistajilleen vieläki enemmän.
Milloinhan viimeksi on jonkin tuotteen hinta laskenut? Siis sellaisen jota ihmiset tarvitsevat? Eli hinnat eivät lakse b-tapauksessakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyntäinflaatio
Tarjonta ei pysy kysynnän mukana. (Esim siru, kontti, lannoite, ruoka, energia -pulat)Kustannusinflaatio
Tuotantokustannukset nousevat. Pelkästään sähkön, öljyn, kuljetusten ja palkkojen hinnankorotus vaikuttaa lähes kaikkeen.Monetaarineninflaatio
Ekp, Fen, Chinabank ... Puskeneet yli 10 vuotta surutta lainarahaa markkinoilleKriisit
Ukrainan sota, korona, ruokakriisiKylläkyllä, mutta et vastannut perimmäiseen kysymykseen, että miksi näin on? Jos lannoitteesta on pulaa, ei sitä hintaa nostamalla saada yhtään enempää, otetaan vain vähistä lannotteista enemmän hintaa sille joka niitä myy. Eli käytetään ihmisten hätää taloudellisesti hyväksi.
Jos lannoitteen tuottajan omat kiinteät kustannukset pysyvät korkeina, siksi lannoitteen yksikkohintakin nousee.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin äsken kaupassa, ja siellä myyjä just vaihtoi hintalappuja hyllyyn. Sekin taivasteli mulle hintojen nousua ja sanoi, että joissan tuotteissa on jopa euron hyppäys ylöspäin. Mä elän nyt jo vaatimattomasti pienellä palkallani ja saan just ja just vuokran ja muut laskut, sekä ruuan ja muut talouskulut maksettua. Miten mä pärjään ensi talvena, jos vauhti on tällainen?
Hintalappujen vaihtoviikot alkoivat kuukausi sitten. Kysyin vaihtajalta, että onko ihmisten rahat jo loppu, kun latoi samalla halpalappua toiseen päähän. Mies tokaisi, että kai se tätä on niin kauan kuin sota jatkuu.
Nyt pakkausten tekijätkit kilvan lähtevät hintoja nostamaan. EU määrrä ettei Suomi saa käyttää metsiään, turpeen nostokin pakotettiin lopettamaan, kunnes oli pakko palata hetkeksi Venäjän sanktioiden vuoksi. Tenolla ei saa kalasta, EU-kieltää. Miksi annamme kohdella itseämme näin rumasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ymmärrä sitä miksi ukrainan sota vaikuttaa hintoihin millään tapaa. Ukraina joo toimittaa viljaa ja viljan ymmärrän kyllä mutta eihän ukrainassa esimerkiksi öljyä porata maasta joten miksi bensan hinta nousee ton sodan takia?
Vierailija kirjoitti:
Tuotanto- ja valmistuskustannuksien kallistuminen nostaa myytävien tuotteiden hintoja. Tähän ovat syynä tuotantoon ja kuljetukseen tarvittavan polttoaineiden hinnan kallistuminen ja lannoitteiden hintojen kallistuminen.
Vanhalla hinnalla kauppaan tuottajilta ostettujen tuotteiden hintojen korotus ei ole välttämätöntä tuon vuoksi, mutta koska kaupan muut kustannukset, kuten kuljetukset, lämmitys ja sähkö ovat kallistuneet, lähes kaikkien tuotteiden hintoja on nostettava.
Mutta miksi nämä kallistuvat, sitä tässä kysyttiin. Joku käärii taskuunsa myös ne sähkön ja lämmityshinnannousujen tuotot. Voisivat myös tyytyä siihen mihin ennen kriisiäkin, jolloin eivät saisi ekstravoittoa, mutta sen saman mitä ennenkin. Miksi tämä ei käy, vaan hädällä rahastetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Kaupalla on nyt varastossaan halpaa viljaa. Kauppa ostaa nyt uutta kalliimpaa viljaa. Kauppa nostaa nyt heti viljan hintaa, koska ostaa kalliimpaa nyt. Hinta ei laske missään välissä. Kauppa saa nämä ttuotot itselleen, jotka syntyvät kun myyvät myös sen halvan jo olemassa olevan viljan sillä kalliimmalla hinnalla. Köyhä köyhtyy, rikas, eli kauppa rikastuu.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä se menee niin, että hinnat nousevat kun kysyntä kasvaa tai tarjonta vähenee. Kun yhdelle tai kahdelle tärkeälle tuotteelle käy näin (vilja ja polttoaine), vaikuttaa se toki välillisesti muiden tuotteiden hintoihin. Lisäksi muodostuu ns yleinen hinnankorotuspaine (tai pikemminkin mahdollisuus), joten kaiken hintaa nostetaan. Pian tämä tilanne onkin jo uusi normaali ja mitä useampien asioiden hinta nousee, sitä vähemmän kukaan haluaa jättää omien tuotteidensa hinnat makaamaan paikoilleen. Kun muutama iso edellä, muut perässä.
Juuri näin sitä kriiseillä ja ihmisten hädällä rikastutaan. Monenmoisesta vilungista on syntynyt kalabaliikki, kuten aseviennistä samalla kun esitetään olevansa sotaa vastaan, mutta tästä ei puhuta, hiljaa vai maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä et viljan hinnan nousu nostaa myös sähkön ja polttoaineen hintaa? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyntäinflaatio
Tarjonta ei pysy kysynnän mukana. (Esim siru, kontti, lannoite, ruoka, energia -pulat)Kustannusinflaatio
Tuotantokustannukset nousevat. Pelkästään sähkön, öljyn, kuljetusten ja palkkojen hinnankorotus vaikuttaa lähes kaikkeen.Monetaarineninflaatio
Ekp, Fen, Chinabank ... Puskeneet yli 10 vuotta surutta lainarahaa markkinoilleKriisit
Ukrainan sota, korona, ruokakriisiKylläkyllä, mutta et vastannut perimmäiseen kysymykseen, että miksi näin on? Jos lannoitteesta on pulaa, ei sitä hintaa nostamalla saada yhtään enempää, otetaan vain vähistä lannotteista enemmän hintaa sille joka niitä myy. Eli käytetään ihmisten hätää taloudellisesti hyväksi.
Nimenomaan hintaa nostamalla saadaan. Tämä mahdollistaa investoinnit lannoiteteollisuuteen. Esimekriksi nyt korvataan jo täyttä päätä venäläistä maakaasua puhtaalla vedyllä, josta tehdään ammoniakkia ja tästä taas typpilainnoitetta. Muusta kuin maakaasusta tuotettu vety on kallimpaa ja vaatii investoinnit.
Juuri tämä on se markkinamekanismi, jota et suostu millään ymmärtämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Eli mielestäsi maailma sopeutuu kriisiin sillä että luodaan keinotekoisia hinnannousuja joisen ainoa tavoite on rikastuttaa omistajiaan kriisin varjolla massiivisesti? Syy karin ja ranen työttömyyteen on ollut tämä sama meno, missä rikkaille pitäisi maksaa koko ajan enemmän, vaikka olisi sotatila päällä, samalla kun kari pistetään kilometritehtaalle kun hän on liian kallis työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotanto- ja valmistuskustannuksien kallistuminen nostaa myytävien tuotteiden hintoja. Tähän ovat syynä tuotantoon ja kuljetukseen tarvittavan polttoaineiden hinnan kallistuminen ja lannoitteiden hintojen kallistuminen.
Vanhalla hinnalla kauppaan tuottajilta ostettujen tuotteiden hintojen korotus ei ole välttämätöntä tuon vuoksi, mutta koska kaupan muut kustannukset, kuten kuljetukset, lämmitys ja sähkö ovat kallistuneet, lähes kaikkien tuotteiden hintoja on nostettava.
Mutta miksi nämä kallistuvat, sitä tässä kysyttiin. Joku käärii taskuunsa myös ne sähkön ja lämmityshinnannousujen tuotot. Voisivat myös tyytyä siihen mihin ennen kriisiäkin, jolloin eivät saisi ekstravoittoa, mutta sen saman mitä ennenkin. Miksi tämä ei käy, vaan hädällä rahastetaan?
Öljyn ja maakaasun hinta kallistuu sodan vuoksi. Kukaan ei myy öljyä ja kaasua halvalla, silloin kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Myös kuljetuskustannuksien nousu vaikuttaa öljyn ja kaasun hintaan.
Ennen sotaa monet maat ostivat Venäjältä kaasua ja öljyä, nyt tahdotaan ostaa muilta myyjiltä, koska ei tahdota rahoittaa sodankäymistä.
Sähkön ja lämmön tuottaminen maksaa nyt paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Esim.
Tuote maksoi tukussa vuosi sitten 5e/kpl. (Hinta kaupassa 12,40)
Nyt nämä monet syyt (kysyntä, sähkö, polttoaineet, pulat) ovat nostaneet tukkuhinnan 7e/kpl.
Kauppias ottaa kuluihin ja voittoon toisen mokoman. Eli hinta olisi 14e+alv 24%= n. 17,40
Tämä kulu+verorakenne nostaa hintaa yli tuplasti tukkukorotuksen verran.
Nyt kun on inflaatiopainetta. Veikkaan, että ennäkoidaan tulevia korotuksia, joten pyöristetään hinnat ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan kotimaisia tuotteita. Niidenkin hinta on noussut hurjasti eli miten sodalla perustellaan? Osittain syynä kuljetuskustannukset, mutta jos broilerisuikaleiden kilohinta nousee reilun euron niin korotus on hurja. Hinta nousi viikossa.
Eläinten rehun hinta nousee.
Energia on kallitunut valtavasti, kuten lämpö ja valasitus.
Ne yrittäjienkin eli tuottajien tuotantokustannukset nousevat.
Tottahan se näkyy myös asiakkaan eli loppukäytän hinnoissakin.
Täällä on parikin hyvää vastausta tuohon Ap:n kysymykseen siitä, miksi hinnat nousee.
Lue niistä.
Oikeastaan kukaan ei kyllä vastaa tuohon ap:n kysymykseen...
Vierailija kirjoitti:
Jännä et viljan hinnan nousu nostaa myös sähkön ja polttoaineen hintaa? 🤔
Kuka ihme sinulle on näin väittänyt? Polttonaineen tai energiain hinta näkyy viljan hinnassa, mutta taustalla on samat häiriöt - energian saanti Venäjältä, lannoitteidne saanti Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja vehnän saanti Ukrainasta.
Koronan jälkivaikutus ja oikeat pa ko laaset Ukrainasta.
Olen aika lailla samaa mieltä ainakin silloin, jos esimerkiksi otetaan vehnä.
Viime vuoden sato on aika lailla myyty vanhalla hinnalla ja uusi on vasta kasvamassa. Raaka-aineentuottaja EI siis ole saanut omiaan pois tämän vuoden tähänastisista kuluista (jotka nousivat hurjasti), vaikka kauppa nosti hintojaan. Oletetaan, että tulee normaali sato ja tuottajahinta nousee, koska vaikka myynnin määrä ei vähene, on tuotantokulujen kattamiseksi saatava enemmän rahaa. Tämä siis vasta syksyllä, johon mennessä koko muu tuotanto- ja kauppaporras on jo hintojaan etukäteen nostanut. Todennäköisesti silloin todetaan, että kuluttaja ei voi maksaa tuotteesta enää enempää, jolloin viljasta ollaankin valmiita maksamaan vähemmän kuin mitä pitäisi. Viljelijä on pakkoraossa - joko myyt halvalla ja saat osan viljelyä varten otetusta velasta maksettua tai et myy ja teet konkurssin.