Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle tämä tuotteiden kallistuminen ymmärrettävästi?!?
01.06.2022 |
Ajatellaan että tuote, vaikka nyt esimerkkinä vehnä maksaa 0,50/kg kaupassa. Yhtäkkiä tapahtuu jotain, sotatila, vehnätehdas räjähtää, pandemia.
Sitten kauppa nostaa vehnän hintaa, 1/kg. Kauppa perustelee vehnän hinnan kallistumisella.
Ymmärrän että vehnävarastot tuhoutuvat, ja vehnää ei ole, mutta miten se vähä vehnä mitää jää jäljelle, on yhtäkkiä puolet kalliimpaa? Millä muulla tätä voi selittää kuin sillä että se jolla ne vähät viljat on, haluaa kääriä taskuunsa kaksinkertaisen hinnan?
Tai sitten se selitys että kustannukset ovat kohonneet, kuten bensan hinta. Tämähän tarkoittaa yksin omaan sitä että se jolla bensaa on, haluaa bensasta maailmanlaajuisen hätätilan siivellä enemmän rahaa. Sen voi vielä ymmärtää että bensaa saisi vaikeammin, että jos aiemmin bensatynnyri tekemiseen olisi tarvittu 2 työntekijää, ja nyt bensaa ei saa tehtyä enää niin helpolla, vaan siihen tarvitaan 3 työntekijää. Tällöin ymmärtää että bensa maksaa enemmän, koska sen kustannukset tosiasiallisesti ovat korkeammat.
Tämä hinnannnousu tuntuu täysin keinotekoiselta, koska en ilmeisesti ymmärrä syitä sille. Se että joku sanoo että on sotatila, ei ole vastaus tähän kysymykseen, vaan tulee osata kertoa miksi näin on.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Ja tässähän minun mielipiteellä ei ole mitään väliä, koska minä en vastaa systeemistä, minä vaan asun täällä. Mutta yritän vielä kerran.
A) Vakiohinnat - tuote loppuu kesken - kaikki eivät saa tuotetta. Tilanne ei korjaannut, hintaäästely saattaa jopa pahentaa tilannetta (väärillä hinnoilla osa tuottajista saattaa vetäytyä markkinoilta).
B) Markkinhinnat - hinta nousee - kaikki eivät saa tuotetta. Voitot kasvavat osalla tuottajista, nämä voivat investoida alalle - tuotteen saatavuus parenee ja hinta laskee - kaikki saavat tuotetta.
Vaihtoehto A:ta on kokeiltu, mm. Egyptissä, indonesiassa, Venezuealassa jne. ja toki sotien jälkeen myös Euroopassa.
Nykyisin mennään vaihtoehto B:n mukaan. Tässä systeemissä on Suomessa kuitenkin sellainen lisäpalikka kuin verot ja sosiaaliturva. Näiden kautta voidaan subventoida myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NWO
Uusi maailmanjärjestys, depopulaatio, kansojenvaihto.
Minua huvittaa se että täällä av:llakin oli pitkin talvea ja viime vuotta ketjuja joissa käskettiin hamstraamaan ja varastoimaan elintarvikkeita mahdollisuuksien mukaan. Moni tuli ketjuihin naureskelemaan asialle. No, olisiko kannattanut ostaa säilöön vaikka niitä jauhoja edullisemmin?
Tuotanto- ja valmistuskustannuksien kallistuminen nostaa myytävien tuotteiden hintoja. Tähän ovat syynä tuotantoon ja kuljetukseen tarvittavan polttoaineiden hinnan kallistuminen ja lannoitteiden hintojen kallistuminen.
Vanhalla hinnalla kauppaan tuottajilta ostettujen tuotteiden hintojen korotus ei ole välttämätöntä tuon vuoksi, mutta koska kaupan muut kustannukset, kuten kuljetukset, lämmitys ja sähkö ovat kallistuneet, lähes kaikkien tuotteiden hintoja on nostettava.
Kauppa nostaa hintoja heti, kun markkinoilla hinta nousee. Kauppa ostaa todennäköisesti seuraavaa erää jo varastoon tai ainakin sopii ostoista, ja siitä maksetaan jo sitä kalliimpaa hintaa. Varmasti nähdään hinnannousua ihan kaikissa tuoteryhmissä. Tuskin meillä kukaan nälkään kuolee ensi talvenakaan, mutta varmasti moni joutuu miettimään, millaiseen ruokaan on enää varaa.
Tosi monen asian hintaan vaikuttaa tämänhetkinen ryöstöhintainen energia, koska ihan jokaisen elintarvikkeen tuotannossa ja matkalla kauppaan saakka on tarvittu polttoainetta ja sähköä. Mä olen kotoisin maatilalta, ja tunnen monia viljelijöitä, eipä käy heitä kateeksi tällä hetkellä. Vaikka hinta kaupassa nousee kaksinkertaiseksi, se ei silti tarkoita että viljelijälle maksettava hinta nousisi samassa suhteessa. Kuitenkin siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden jne hinnat ovat helposti tyyliin kaksinkertaistuneet alle vuodessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmanlaajuinen bisnessuunnitelma, käytetään koronaa ja Ukrainaa tekosyynä kapitalismille.
KUKA näitä hintoja nostelee?
Aiemmin Kiina kun levitti koronan hankaloittamaan maailmantaloutta ja saatavuutta.
No nyt Putiini tottakai kun yrittää vallata alueita. Laittakaa sille palautetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä se menee niin, että hinnat nousevat kun kysyntä kasvaa tai tarjonta vähenee. Kun yhdelle tai kahdelle tärkeälle tuotteelle käy näin (vilja ja polttoaine), vaikuttaa se toki välillisesti muiden tuotteiden hintoihin. Lisäksi muodostuu ns yleinen hinnankorotuspaine (tai pikemminkin mahdollisuus), joten kaiken hintaa nostetaan. Pian tämä tilanne onkin jo uusi normaali ja mitä useampien asioiden hinta nousee, sitä vähemmän kukaan haluaa jättää omien tuotteidensa hinnat makaamaan paikoilleen. Kun muutama iso edellä, muut perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaNäinhän tämä ketju menee. Sodan kaltaisen kriisin takia kuitenkin tilanne on yleensä se, että osa tuottajista putoaa vain kuvioista pois eli ketjun alkupäässä olevat tuottajat ovat yleensä voittajia.
Otetaan öljy. Venäjän tuotantoa alkaa tippua markkinalta ja öljyn hinta nousee. Tämä sataa suoraan norjalaisten laariin - ei heidän tuotanto laske, eikä todennäköisesti tuotantokustannukset nouse.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.
Ihme vauhkoamista. Kuka nyt on kaksinaamainen ja millä tavalla? Ihmiset tekevät samoja duuneja kuin ennen sotaa ja yritykset myyvät tuotteitaan. Miten niiden nyt pitäisi tulla julkisuuteen sanomaan ja mitä? Ne yritykset jotka nyt ovat voitokkaista ovat myös niitä, jotka pysytävät tuottamaan energiaa, elintarvikkeita, lannotteita jne., joita nyt tarvitaa.
Eli jos pitkäaikaistyötön Rane Kouvolasta on päässyt duuniin valmitamaan ureaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia pakotteiden takia, hänen pitäisi nyt pyytää anteeksi, että hän hyötyy? Tai Karin, joka pääsee taas ajamaan turvekonetta suolle, kun turve on pakko ottaa käyttöön uudelleen? Vai kenen pitäisi tulla katumaan sitä, että tekee duunia, jolla maailma sopeutuu kriisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä se menee niin, että hinnat nousevat kun kysyntä kasvaa tai tarjonta vähenee. Kun yhdelle tai kahdelle tärkeälle tuotteelle käy näin (vilja ja polttoaine), vaikuttaa se toki välillisesti muiden tuotteiden hintoihin. Lisäksi muodostuu ns yleinen hinnankorotuspaine (tai pikemminkin mahdollisuus), joten kaiken hintaa nostetaan. Pian tämä tilanne onkin jo uusi normaali ja mitä useampien asioiden hinta nousee, sitä vähemmän kukaan haluaa jättää omien tuotteidensa hinnat makaamaan paikoilleen. Kun muutama iso edellä, muut perässä.
Niin ja ratkaisu olisi se, että tarjonta lisääntyy. Markkinoille usein tuleekin uusia toimijoita tällaisissa tilanteissa, jolloin hintojen nousu hidastuu ennen pitkää. Tämä on kuitenkin hankalaa esim. polttoaineiden ja energian suhteen, jotka vaikuttavat melkeinpä kaiken hintaan, joten mitään hintojen laskua tuskin tullaan näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Maailmanlaajuinen bisnessuunnitelma, käytetään koronaa ja Ukrainaa tekosyynä kapitalismille.
Eli sinun mielestä kapitalismi oli jotenkin loppumassa ja sitten tarvittiin Ukraina, että sitä voitaisiin edistää?Eiköhän kapitalismin elintila itseasiassa pienene, kun valtioiden on varautumisen takia nostettava veroja/ velkaannuttava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan kotimaisia tuotteita. Niidenkin hinta on noussut hurjasti eli miten sodalla perustellaan? Osittain syynä kuljetuskustannukset, mutta jos broilerisuikaleiden kilohinta nousee reilun euron niin korotus on hurja. Hinta nousi viikossa.
Eläinten rehun hinta nousee.
Energia on kallitunut valtavasti, kuten lämpö ja valasitus.
Ne yrittäjienkin eli tuottajien tuotantokustannukset nousevat.
Tottahan se näkyy myös asiakkaan eli loppukäytän hinnoissakin.
Täällä on parikin hyvää vastausta tuohon Ap:n kysymykseen siitä, miksi hinnat nousee.
Lue niistä.
Kannattaa kaikkien lukea kommentit nro 5, 20, 22.
Niissä on tästä asiasta täyttä faktaa.
Mutta kyllähän sen tietää, että kun täällä on pelkän peruskoulun heikosti läpi päässeet jonnet lueskelee noita kommentteja, niin he eivät ymmärrä niistä hevonp"skaa.
Kun ei noilla raukoilla ole pohjatietoa siitä, miten talous toimii,
Ja tietenkin sama juttu tyhmillä pissiksillä. Aikuinen nainenkin voi olla pissis, jos on tarpeeksi tyhmä aivojensa ja yleisivistyksensä puolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Toki talouskriiseistävaina joku onnistuu hyötymään, mutta ei niiden syy ole ahneus eikä se ole keinotekoista.
Ja kyllä se niukkuus nostaa hintaa. Jos viljasato jää vaikka puolta pienemmäksi nostaa se viljan kilohintaa. Viljelijällä oli kuitenkin samat menot aiemmin ja liki samat menot satoa korjattaessa ja jotta viljelijä saa edes oman perheensä elatettyä, joutuu hän myymään viljan kalliimmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raaka-aineen hinta nousee esim. saatavuusongelmien takia, jotta ensimmäinen rahansaaja eli raaka-aineen kasvattaja/valmistaja/kerääjä saa tarvitsemansa tuoton, vaikka myykin pienempää määrää
Sen jälkeen samalla kaavalla
-> valmistuskustannukset nousevat
-> kuljetuskustannukset nousevat (kohoava bensan hinta nostaa kaiken muunkin hintaa)
-> kaiken tämän vuoksi tukkuhinta, eli hinta jonka tuotteen lopulta myyvä kauppaliike tai kauppias ensin itse tuotteesta maksaa, nousee rajusti
-> kaupat joutuvat nostamaan asiakkaan maksamaa hintaa kerrannaisesti tukkuhintaan verrattuna säilyttääkseen oman katteensaTuossa sun kaavassa ei ole järkeä.
Olet kyllä totaalinen pösilö!
Eikö sinua hävetä oma tyhmyytesi ja tietämättömyytesi?
Itseäni kyllä hävettäisi ja rankasti.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Ainakin broilerin hinnan nousuun vaikuttaa nopeasti ajateltuna seuraavat asiat:
-lihan käsittelytehtaan energiakulut nousee, lämmitys, sähkö jne
- lihan kuljettaminen läpi logistiikkaketjun kallistuu polttoaineen hinnannousun takia
- varaosat, pakkausmateriaalit, työvälineet ja kaikki tuotannossa tarvittava kulutustavara kallistuu edellä mainituista syistä. Ssassa saattaa olla saatavuusongelmia jolloin ostetaan sieltä mistä saadaan, hinnasta riippumatta, ettei oma tuotanto lopu
Miten se hinnan nostaminen sas sitä tavaraa kauppoihin? Jos ei ole mistä ottaa, niin silloin sitä ei ole.
Pyysinkin selittämään miksi näin on, en sanomaan ilmiselvää asiaa, että energian hinta on noussut.
Jos jotain tuotetta on vaikeampi löytää, tai tuottaa ,tai saada vaikeammin,tai se on harvinaista,niin se on kallista, tai sen hinta nousee saamisen vaikeutumisen takia.Esim kulta,jota on harvemmassa kuin tavallista metallia,rautaa esimerkiksi.Kullasta on tullut varallisuuden merkki tai sijoitus kohde.Eli sillä ei ole elämisen kannalta mitään merkitystä oli sitä tai ei.Ruualla on sama kehitys hinnan suhteen kun se vähenee tai vaikeampaa saanti.Ruoka taas on elämiselle ehdoton edellytys.Tähän EU:n tukipaketit,koronan tuoma kustannusten nousu,ilmastomuutoshankkeet,sota,sote.......jne.Vaikeat ajat ovat tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan kotimaisia tuotteita. Niidenkin hinta on noussut hurjasti eli miten sodalla perustellaan? Osittain syynä kuljetuskustannukset, mutta jos broilerisuikaleiden kilohinta nousee reilun euron niin korotus on hurja. Hinta nousi viikossa.
Mikähän tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Se kotimainen broilerin kasvattaja ostaa rehunsa maailman markkinoilta. Kun muualla tarvitaan rehua korvaamaan sodan takia saamatta jäänyt tuotanto, niin hinta nousee.
Mutta onko vaikea kertoa sitä MIKSI se nousee? Eikös se siksi nouse että myyjät näkevät hädässä tienaamistilaisuuden, ja käyttävät sitä omaan rikastumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Ja tässähän minun mielipiteellä ei ole mitään väliä, koska minä en vastaa systeemistä, minä vaan asun täällä. Mutta yritän vielä kerran.
A) Vakiohinnat - tuote loppuu kesken - kaikki eivät saa tuotetta. Tilanne ei korjaannut, hintaäästely saattaa jopa pahentaa tilannetta (väärillä hinnoilla osa tuottajista saattaa vetäytyä markkinoilta).
B) Markkinhinnat - hinta nousee - kaikki eivät saa tuotetta. Voitot kasvavat osalla tuottajista, nämä voivat investoida alalle - tuotteen saatavuus parenee ja hinta laskee - kaikki saavat tuotetta.
Vaihtoehto A:ta on kokeiltu, mm. Egyptissä, indonesiassa, Venezuealassa jne. ja toki sotien jälkeen myös Euroopassa.
Nykyisin mennään vaihtoehto B:n mukaan. Tässä systeemissä on Suomessa kuitenkin sellainen lisäpalikka kuin verot ja sosiaaliturva. Näiden kautta voidaan subventoida myös haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Riittävän voimakas hintasääntely johtaa vääjäämättä ns. mustan pörssin kauppaan, eli käytännössä vaihtoehto B) :hen A) :n rinnalle.
Ja samalla kaksinaamaisesti tuomitaan venäjän toimet, ja laitetaan pakotteita ja ollaan niin huolissaan ihmisistä, kerätään avustusrahaa, ja samalla toinen käsi kaapii taskuun voitot tästä maailmanlaajuisesta hädästä. Tosiet net tästä sodasta hyötyy, olisi reilua että tulisivat julkisuuteen ja myöntäisivät että sota on heille hyvä juttu.