Teenkö väärin kun kävelen vain pois, kun lapsi riehuu?
Tarkoitan sellaista päätöntä riekkumista. Aina sanon muutaman kerran että pitää lopettaa riehuminen, pitää rauhottua vaikka pysähtyä istualteen tekemään palapeliä tms. Eli annan ohjeet mitä pitäisi tehdä. Jos ei usko, niin kävelen lopulta pois, toiseen huoneeseen kun en jaksa. Mutta teenkö väärin kun kävelen pois? Lapsi tuntuu hermostuvan siitä aivan ja usein alkaa kova itku.
Ja joo, meillä on perusasiat kunnossa eli ulkoillaan paljon, huomiota saa, ei töllötä telkkaria.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei selvästi vielä osaa rauhoittua ja toimia ohjeiden mukaan. Eli turhien käskyjen ja neuvojen sijaan otat hänet syliin ja teette yhdessä sitä palapeliä.
Ei lasta tuolloin saa pysymään sylissä sekuntiakaan. Ja palapeli tai vastaava on yhdessä mahdoton kun lapsi riekkuu, alkaa heti vain heitellä palapelinpaloja jne. Ap
Ala käymään salilla jos et saa 4-vuotiasta pideltyä.
No, itse ainakin tekisin samoin. Eikö lapsen ole parempi oppia että riehumalla ei saa huomiota ja että muut ihmiset kokevat sen rasittavana?
Minäkin olen tehnyt noin joskus, en ole vain jaksanut enää kuunnella. Se ei kai ole oikea tapa. Pitäisi olla lapsen lähellä ja antaa purkaa kiukkua.
Joskus auttaa, jos tekee jotain epätavanomaista. Menee vaikka lattialle makaamaan ihan hiljaa. Lapsi hämmentyy.
Tai sitten alkaa itsekin itseä. Lapsi tulee lohduttamaan.
Jos lapsi raivoaa pitkään ja ei lopeta millään, ehkä sitten on ok mennä toiseen huoneeseen. Ei vanhemman pidä kaikkea sietää loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi riehuu niin eikö silloin voi ohjata muuhun. Lähteä ulos, ottaa askarteluhommat esille tai laittaa rauhallisen tv ohjelman esim muumin pyörimään.
Luuletko, että päättömästi riekkuva lapsi pysähtyisi telkkarin eteen? Ei todellakaan. Ainakaan minun lapsi. Kokeiltu on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei selvästi vielä osaa rauhoittua ja toimia ohjeiden mukaan. Eli turhien käskyjen ja neuvojen sijaan otat hänet syliin ja teette yhdessä sitä palapeliä.
Ei lasta tuolloin saa pysymään sylissä sekuntiakaan. Ja palapeli tai vastaava on yhdessä mahdoton kun lapsi riekkuu, alkaa heti vain heitellä palapelinpaloja jne. Ap
Ala käymään salilla jos et saa 4-vuotiasta pideltyä.
Kyllä voimani riittäisi väkisin pitämiseen, mutta ei niin saa tehdä että kaikin voimin väkisin pitää pois rimpuilevaa lasta. Vain siksi, että hän äsken riekkui.
Ap
Onko lapsi yliväsynyt? Sitten päiväunet. Onko saanut tarpeeksi virikkeitä ja liikuntaa ja purkaa energiaansa? Sitten ulos tai jotain (ohjattua, suht valvottua) toimintaa. Jos ei noi, niin ohjaa vaikka olkapäästä tarttuen ja sanallisesti rauhoittumaan, kerro mitä haluat, silleen hyhhys nyt, äitiä väsyttää, äiti haluaa nyt rauhaa. Ohjaa siihen rauhoittumiseen sanoin ja elein, ota kunnolla kontakti. Jos riekkuu holtitta, helposti satuttaa ja lyö itsensä johonkin.
Sun lapsihan on ihan mahdoton, kai olette hakeutuneet tutkimuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tehnyt noin joskus, en ole vain jaksanut enää kuunnella. Se ei kai ole oikea tapa. Pitäisi olla lapsen lähellä ja antaa purkaa kiukkua.
Joskus auttaa, jos tekee jotain epätavanomaista. Menee vaikka lattialle makaamaan ihan hiljaa. Lapsi hämmentyy.
Tai sitten alkaa itsekin itseä. Lapsi tulee lohduttamaan.Jos lapsi raivoaa pitkään ja ei lopeta millään, ehkä sitten on ok mennä toiseen huoneeseen. Ei vanhemman pidä kaikkea sietää loputtomasti.
En tarkoita riehumisella sitä, että lapsi kiukuttelisi, ei hän kiukuttele vaan se on sellaista kaahottamista, lapsen mielestä varmaan hauskaa päätöntä riekkumista, jossa ei varo yhtään mitään, juoksee täysiä, tavarat lentää jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein näin lapsettomana ymmärrä, että miten syliin ottaminen ei lopettaisi riehumista. Jos lapsesta pitää kiinni niin että hän ei pääse riehumaan, niin silloinhan hän ei riehu...? Eli riehuminen loppuu.
Ei lapsesta voi väkisin pitää niin tiukasti kiinni että hän ei pystyisi sylissä riehumaan. Jos ottaa syliin ja yrittää pitää kiinni niin lapsi taistelee kaikin voimin otteesta irti, suuttuu, alkaa itkeä jne. Väkisin kiinni pitäminen ei ole oikein hyvä idea. Ap
Lapsen suuttuminen tai itkeminen ei ole sellaista, mitä pitäisi kaikin keinoin vältellä. Kuulostaa siltä, että olet kasvattamassa varsinaista pikku-Hitleriä. Pelkäätkö lastasi?
Minusta ei normaalia, että tuon ikäinen riehuu eikä kuuntele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein näin lapsettomana ymmärrä, että miten syliin ottaminen ei lopettaisi riehumista. Jos lapsesta pitää kiinni niin että hän ei pääse riehumaan, niin silloinhan hän ei riehu...? Eli riehuminen loppuu.
Ei lapsesta voi väkisin pitää niin tiukasti kiinni että hän ei pystyisi sylissä riehumaan. Jos ottaa syliin ja yrittää pitää kiinni niin lapsi taistelee kaikin voimin otteesta irti, suuttuu, alkaa itkeä jne. Väkisin kiinni pitäminen ei ole oikein hyvä idea. Ap
On täysin mahdollista pitää ihmisestä kiinni niin, ettei hän pysty juuri liikkumaan. Ja pienen lapsen kohdalla se todellakin onnistuu. Kyse on sitten vai siitä ettet osaa tehdä sitä oikein.
Mutta toinen kysymys on se, onko se psykologisesti järkevää, ja siihen en tiedä vastausta. Joskus väittivät että tiukka ote ja läheisyys rauhoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein näin lapsettomana ymmärrä, että miten syliin ottaminen ei lopettaisi riehumista. Jos lapsesta pitää kiinni niin että hän ei pääse riehumaan, niin silloinhan hän ei riehu...? Eli riehuminen loppuu.
Ei lapsesta voi väkisin pitää niin tiukasti kiinni että hän ei pystyisi sylissä riehumaan. Jos ottaa syliin ja yrittää pitää kiinni niin lapsi taistelee kaikin voimin otteesta irti, suuttuu, alkaa itkeä jne. Väkisin kiinni pitäminen ei ole oikein hyvä idea. Ap
Lapsen suuttuminen tai itkeminen ei ole sellaista, mitä pitäisi kaikin keinoin vältellä. Kuulostaa siltä, että olet kasvattamassa varsinaista pikku-Hitleriä. Pelkäätkö lastasi?
En tietenkään pelkää, mutta tuo pakolla toteutettu holding ei ole ok tapa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tehnyt noin joskus, en ole vain jaksanut enää kuunnella. Se ei kai ole oikea tapa. Pitäisi olla lapsen lähellä ja antaa purkaa kiukkua.
Joskus auttaa, jos tekee jotain epätavanomaista. Menee vaikka lattialle makaamaan ihan hiljaa. Lapsi hämmentyy.
Tai sitten alkaa itsekin itseä. Lapsi tulee lohduttamaan.Jos lapsi raivoaa pitkään ja ei lopeta millään, ehkä sitten on ok mennä toiseen huoneeseen. Ei vanhemman pidä kaikkea sietää loputtomasti.
En tarkoita riehumisella sitä, että lapsi kiukuttelisi, ei hän kiukuttele vaan se on sellaista kaahottamista, lapsen mielestä varmaan hauskaa päätöntä riekkumista, jossa ei varo yhtään mitään, juoksee täysiä, tavarat lentää jne.
Ap
Jospa kokeilisit pari kertaa antaa lapsen satuttaa itsensä tuossa päättömässä riehumisessaan? Ehkä hän siitä oppisi syy-seuraussuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei selvästi vielä osaa rauhoittua ja toimia ohjeiden mukaan. Eli turhien käskyjen ja neuvojen sijaan otat hänet syliin ja teette yhdessä sitä palapeliä.
Ei lasta tuolloin saa pysymään sylissä sekuntiakaan. Ja palapeli tai vastaava on yhdessä mahdoton kun lapsi riekkuu, alkaa heti vain heitellä palapelinpaloja jne. Ap
Ala käymään salilla jos et saa 4-vuotiasta pideltyä.
Kyllä voimani riittäisi väkisin pitämiseen, mutta ei niin saa tehdä että kaikin voimin väkisin pitää pois rimpuilevaa lasta. Vain siksi, että hän äsken riekkui.
Ap
Missä tällainen kiinnipitäminen on kielletty? Olin ennen erityisopettajana ja kyllä meillä kouluikäisiäkin välillä jouduttiin pitelemään kiinni kun olivat vaaraksi muille tai itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein näin lapsettomana ymmärrä, että miten syliin ottaminen ei lopettaisi riehumista. Jos lapsesta pitää kiinni niin että hän ei pääse riehumaan, niin silloinhan hän ei riehu...? Eli riehuminen loppuu.
Ei lapsesta voi väkisin pitää niin tiukasti kiinni että hän ei pystyisi sylissä riehumaan. Jos ottaa syliin ja yrittää pitää kiinni niin lapsi taistelee kaikin voimin otteesta irti, suuttuu, alkaa itkeä jne. Väkisin kiinni pitäminen ei ole oikein hyvä idea. Ap
Lapsen suuttuminen tai itkeminen ei ole sellaista, mitä pitäisi kaikin keinoin vältellä. Kuulostaa siltä, että olet kasvattamassa varsinaista pikku-Hitleriä. Pelkäätkö lastasi?
En tietenkään pelkää, mutta tuo pakolla toteutettu holding ei ole ok tapa.
Ap
Ok, kuulostaa kuitenkin siltä että aivan turhaan välttelet suututtamasta ja itkettämästä lastasi.
4 vuotiaan rauhoittumistaidot on vasta kehittymässä. Hän ei kykene rauhoittamaan itse itseään, se vaatii aikuisen apua ja ymmärtämistä. Välttämättä se, että vain sanoo lapselle, että rauhoitu ei auta vaan siinä täytyy tukea. Lapsi ei tiedä miten rauhoitutaan eikä pysty ylivirittyneessä tilassa aloittamaan esim. Palapeliä. Sinä itse tunnet lapsesi parhaiten. Mieti mikä saisi hänet rauhoittumaan. Lempeä kosketus, hellyys, rauhallinen aikuinen... esim. Sylissä pitäminen ja lukeminen voi olla hyviä keinoja. Kun lapsi sitten on rauhoittunut niin anna pari vaihtoehtoa rauhallisesta tekemisestä ja auta niissä alkuun. Mutta ilmeisestikkään huoneesta poistuminen ei rauhoittanut lasta joten se ei ollut toimiva keino. On hyvin ymmärrettävää, että vanhempaa turhauttaa jos lapsi ei toimi toivotulla tavalla. Jos itsellä meinaa hermo mennä niin silloin on hyvä ajatus poistua hetkeksi toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Lempeys, kärsivällisyys ja joustavuus lasten kanssa kantaa aina pisimmälle.
Onko lapsi vasta aloittanut päivähoidon vai onko ollut jo pidempään?
On varmasti vaikeaa pysyä viilipyttynä tuossa tilanteessa, symppaan!
Poislähteminen ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä ole ratkaisu vaan vaikuttaa tuhoisasti kiintymyssuhteeseen. Lapsi saa sen käsityksen että kun hän on vilkas niin ihmiset hylkää hänet. Yksin jättäminen aiheuttaa aina traumoja ja siitä seuraa lisää käytösongelmia. Tärkeintä olisi selvittää miksi lapsi toimii niinkuin toimii, vasta sitten voi miettiä keinoja miten itse voit toimia. Suosittelen neuvolaa! Syy voi oikeasti olla joku tosi yksinkertainenkin mitä et itse ole tullut ajatelleeksikaan, joillakin muksuilla se voi olla esim. ylivirittyneisyys jos on päivän aikana ollut liikaa virikkeitä tai huoneessa on liikaa virikkeitä. Tai turvaton olo? Liikaa energiaa tai sokeria? Kurkkaa erityisherkkyyden käsite netistä?
Huomiotta jättäminen on toimiva konsti niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Käytetään erityisesti eläinten kanssa, mutta toimii hyvin myös ihmisiin. Teet siis oikein.
(Ja ei - ei tarkoita mielenosoituksellista paikalta marssimista, kuten joku arveli, vaan eleetöntä poistumista. Huomiotta jättäminen ei myöskään tarkoita piittaamattomuutta, siis sitä, että ei-toivottavaa käytöstä ei huomattaisi, että se ohitettaisiin kuin se olisi ihan ok. Huomiotta jättäminen tarkoittaa sitä, että riehumisella ei saavuta mitään - ei positiivista eikä negatiivista huomiota. Suoraan sylittäminen on positiivista huomiota ja saattaa vahingossa antaa kuvan, että hyvin teit, kun hilluit. Suuttuminen ja jatkuva ei, ei, ei taas on negatiivista huomiota, mutta huomiota joka tapauksessa. Paikalta poistuminen ja ikätason mukaan mitoitettu (kellä se on minuutteja, kellä jopa sekunteja) huomiotta jättäminen kertoo, että riehumisesta ei ole hyötyä. Kun huomioimattomuus loppuu, jatketaan normaalisti. Aikuisen täytyy tässä vaiheessa olla tarkka, että vaikka kenties ketuttaa edelleen, ei se saa nyt näkyä käytöksessä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tehnyt noin joskus, en ole vain jaksanut enää kuunnella. Se ei kai ole oikea tapa. Pitäisi olla lapsen lähellä ja antaa purkaa kiukkua.
Joskus auttaa, jos tekee jotain epätavanomaista. Menee vaikka lattialle makaamaan ihan hiljaa. Lapsi hämmentyy.
Tai sitten alkaa itsekin itseä. Lapsi tulee lohduttamaan.Jos lapsi raivoaa pitkään ja ei lopeta millään, ehkä sitten on ok mennä toiseen huoneeseen. Ei vanhemman pidä kaikkea sietää loputtomasti.
En tarkoita riehumisella sitä, että lapsi kiukuttelisi, ei hän kiukuttele vaan se on sellaista kaahottamista, lapsen mielestä varmaan hauskaa päätöntä riekkumista, jossa ei varo yhtään mitään, juoksee täysiä, tavarat lentää jne.
ApJospa kokeilisit pari kertaa antaa lapsen satuttaa itsensä tuossa päättömässä riehumisessaan? Ehkä hän siitä oppisi syy-seuraussuhteita.
Jos lapsi on vaarassa satuttaa itseään tai rikkoo tavaroita, pidä kiinni. Ei tuossa ole muuta vaihtoehtoa. Sylissä pitää pitää niin kauan kun rauhoittuu. Kannattaa kertoa lapselle, että miksi pidät sylissä. Että lapsi voi satuttaa itsensä ja olet huolissasi lapsesta. Ylipäänsä lapset ovat yllättävän älykkäitä. Kannattaa kertoa asioita niin ymmärtävät paremmin.
Minusta voit myös sanoa lapselle, että olet väsynyt. Olen joskus alkanut itkemään väsymyksestä. Ei ole väärin näyttää, että äitikin on joskus väsynyt ja ei jaksa ihan kaikkea. Tärkeintä on pyytää jälkeenpäin anteeksi, jos menettää malttinsa. Virheitä voi tehdä, mutta ne pitää myöntää.
Näillä ohjeilla olen onnistunut kasvattamaan empaattiselta vaikuttavan lapsen.
Ei lapsesta voi väkisin pitää niin tiukasti kiinni että hän ei pystyisi sylissä riehumaan. Jos ottaa syliin ja yrittää pitää kiinni niin lapsi taistelee kaikin voimin otteesta irti, suuttuu, alkaa itkeä jne. Väkisin kiinni pitäminen ei ole oikein hyvä idea. Ap