Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaksi vai kolme lasta?? Toivon asiallisia vastauksia
31.05.2022 |
Voitteko toimia järjen äänenä meille kiitos💙🙏🤍
Helsingin keskustassa asunto 75m2
Talviasuttava mökki
Ei tukiverkkoja paitsi varhaiskasvatus
Ei perintöjä tulossa
Olemme väsyneitä
Kaksi tervettä lasta jo löytyy 3 ja 1v
Ikää 40+ eli jos kolmatta miettii, niin heti.
Asunnon vaihto isompaan olisi mahdollista vasta kun olen ehtinyt olla töissä noin vuoden. Olemme molemmat hyvissä töissä.
Mies on enemmän kahden lapsen kannalla, sanoo että meneekö taloudellisesti ja väsymyksen kannalta liian tiukaksi kolmen kanssa, ei tyrmää kuitenkaan.
Isovanhemmat meillä kuolleet ja hengissä
Olevat eivät auta. Sisaruksia meillä molemmilla 2 mutta eivät myöskään auta tai hoida lapsia. Minä kaipaan enemmän isoa perhettä, kuvitelmana että olen läheinen lasteni kanssa ja autan heitä kun ovat aikuisia, toisin kuin omat vanhempani eivät auttaneet minua ja eivät ole läsnä. Ovat pintapuolisia isovanhempia.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmannen kannalla. Teillä vaikuttaa asiat olevan niin hyvin, että kyllä tuohon kuvioon kolmas mahtuu hyvin. Pikkulapdiaika voi olla uuvuttava, mutta loppujen lopuksi lyhyt.
Peruspilarina meillä on koti hyvällä alueella, mökki (lomat siellä) ja hyvät koulutukset ja vakituiset ammatit, päiväkoti lähellä.
Mietin vain jos toinen sairastuu, silloin romahtaa.
Mietin myös pystyvätkö harrastamaan jos kolme.
Mietin myös pystyvätkö lapset asumaan yhdessä lastenhuoneessa (kaunis, iso huone) pikkulapsiaikana alle 5v. Kun asunnon vaihto mahdollista vasta kun olisin kolmannen jälkeen ollut vuoden töissä
Ap
Kyllä pystyvät, jopa alaluokilla on niin vähän läksyä, että huoneen jako ei haitanne.
Itse ehkä ajattelisin kuitenkin ilmastonmuutosta, vaikea löytää moraalista perustetta kolmannelle lapselle. Mutta tsemppiä tilanteeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi enää. Tossa on monta kohtaa, miksi ei. Joskus se on vaan hyväksyttävä, että ei enää lapsia ja keskityttävä elämän elämiseen sellaisenaan tai nykyisen kehittämiseen.
Ei tässä sinusta ole kyse. Tai siitä mitä sinä tekisit. Hohhoijaa
Ei olekaan, mutta lähtökohdat 3.lapselle on huonot
Kolmen kanssa tarvitsette pakostakin isomnan asunnon ja isomman auton. Matkustaessa ei normaali perhehuone riitä.
Ja mitä enemmän ikää, sitä isompi riski saada erityislapsi.
Kahta vielä kuskaa kahteen eri harrastukseen, kun on 2 vanhempaa, kolmanteen paikkaan jakaantuminen hankalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi enää. Tossa on monta kohtaa, miksi ei. Joskus se on vaan hyväksyttävä, että ei enää lapsia ja keskityttävä elämän elämiseen sellaisenaan tai nykyisen kehittämiseen.
Ei tässä sinusta ole kyse. Tai siitä mitä sinä tekisit. Hohhoijaa
- Ap kysyy neuvoa
- Joku aloittaa vastauksen muodossa "minä tekisin/en tekisi..."
- Idari av-mamma tulee kommentoimaan edelliselle: "ei tässä ole kyse sinusta!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmannen kannalla. Teillä vaikuttaa asiat olevan niin hyvin, että kyllä tuohon kuvioon kolmas mahtuu hyvin. Pikkulapdiaika voi olla uuvuttava, mutta loppujen lopuksi lyhyt.
Peruspilarina meillä on koti hyvällä alueella, mökki (lomat siellä) ja hyvät koulutukset ja vakituiset ammatit, päiväkoti lähellä.
Mietin vain jos toinen sairastuu, silloin romahtaa.
Mietin myös pystyvätkö harrastamaan jos kolme.
Mietin myös pystyvätkö lapset asumaan yhdessä lastenhuoneessa (kaunis, iso huone) pikkulapsiaikana alle 5v. Kun asunnon vaihto mahdollista vasta kun olisin kolmannen jälkeen ollut vuoden töissä
Ap
Ei ole välttämätöntä muuttaa, kun lapset kasvavat tai jos muutatte, niin vasta silloin, kun lapset ovat teinejä. Iso lastenhuone on hyvä ja meillä vielä neljä sänkyä, joista käytössä kolme. Ei siis ole kerrossänkyjä, vaan sänkyjen alle menevät sängyt. Päivisin on paljon leikkitilaa.
Kantakaupungissa jotkut palkkaavat lasten- ja kodinhoitajan eli noin 8 h per viikko. Sama hoitaja kiertää siis jopa viidessä perheessä eri päivinä, niin että saadaan kasaan kokoaikatyö, jolla tulla toimeen. Perheillä on kullakin omat vakipäivät, mutta vaihtavat tunteja sopien keskenään. Tämä on toimivampi systeemi saada hoitaja silloin kun tarvitsee vs tuntemattomat vaihtuvat tuntihoitajat, jotka eivät ole valmiita työhön silloin kun olisi tarve, kun silloin on jo toinen keikka. Suhde hoitajaan on oltava siis valmiina, jos suunnittelee esim. iltamenoja. Vink vink tukiverkottomille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit saada yhden sijasta kaksoset tai jopa kolmoset, kuten kävi tuttavalleni. Ja näistä yhdellä oli down syndrooma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen pitää päättää, elääkö ensisijaisesti omaa elämäänsä vai elääkö lähinnä toisia ihmisiä varten. Jos on useita lapsia, kaikki ei koskaan mene kuin Strömsössä.
Eroja tulee valtavasti muutenkin. Tunnen muutaman erolapsen ja kyllä heillä tuntuu olevan traumoja aikuisenakin vielä. Tavallaan usko perheeseen on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hankin ensimmäisen ja viimeisen lapseni 35-vuotiaana. Korkean ikäni takia en uskaltanut hankkia enempää. Tyytyväinen olen, koska työ on ollut minulle tärkeä, ja nyt minulla on pieni lapsenlapsikin. Ihanaa aikaa elän.
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmannen kannalla. Teillä vaikuttaa asiat olevan niin hyvin, että kyllä tuohon kuvioon kolmas mahtuu hyvin. Pikkulapdiaika voi olla uuvuttava, mutta loppujen lopuksi lyhyt.
Lyhyt?! itse pidän pikkulapsina 0-4 vuotiaita (lapsia jotka tarvitsevat paljon apua kaikissa toimissaan), siitä laskettuna pikkulapsia-aikaa tulisi elettäväksi (riippuen siitä milloin 3. syntyisi) ainakin 7-8 vuotta yhteensä.
Itse suurin piirtein samoilla spekseillä (paitsi että oli vähän isompi asunto ja itsellä pari vuotta vähemmän ikää) 2 lasta oli ehdoton maksimi. En olisi mitenkään jaksanut enempää. Tukiverkkoja ei ollut. Täysin tyytyväinen tähän kun lapset ovat nyt jo teinejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä sitä ap:ta kiinnosta kuin tietynlaiset vastaukset.
Miten niin ?
Moni katuu yhtä lasta
Minulla ja puolisollani oli hieman samantapainen tilanne kuin ap:lla nyt, paitsi että lapset olivat hieman vanhempia.
Päädyimme antamaan luvan vielä kolmannelle lapselle, joka syntyi esikoisen mennessä eskariin. Täytin 41 pian vauvan syntymän jälkeen. Oli mahtavaa saada olla pitkällä kaavalla kotona isompien lasten aloitellessa koulutaivaltaan, ja vauva-arki yhden pienen kanssa oli leikintekoa, kun oli huolehtinut kahdesta ilman turvaverkkoja. Sisaruksista tuli läheisiä, enkä voi kuvitellakaan toisenlaista perhettä. Tai no okei, kuopus on välillä vähän yksinäinen, kun isommat saavat mennä ja liikkua kaksistaan. Mutta minusta ja puolisostani ei olisi ollut ap:n kuvailemalla ikäerolla kolmanteen lapseen.
Jos meillä olisi ollut hyvät turvaverkot, olisi ehkä tullut vielä neljäskin lapsi kolmannen kaveriksi. Se on oikeastaan tämän isomman ikäeron ainoa huono puoli, että kolmas lapsi on hitusen ulkokehällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmannen kannalla. Teillä vaikuttaa asiat olevan niin hyvin, että kyllä tuohon kuvioon kolmas mahtuu hyvin. Pikkulapdiaika voi olla uuvuttava, mutta loppujen lopuksi lyhyt.
Peruspilarina meillä on koti hyvällä alueella, mökki (lomat siellä) ja hyvät koulutukset ja vakituiset ammatit, päiväkoti lähellä.
Mietin vain jos toinen sairastuu, silloin romahtaa.
Mietin myös pystyvätkö harrastamaan jos kolme.
Mietin myös pystyvätkö lapset asumaan yhdessä lastenhuoneessa (kaunis, iso huone) pikkulapsiaikana alle 5v. Kun asunnon vaihto mahdollista vasta kun olisin kolmannen jälkeen ollut vuoden töissä
Ap
Tottakai "romahtaa" toisen sairastumisen myötä kenellä tahansa - mutta ei se tee eroa onko kaksi vai kolme lasta. Riippuu miten sairastuu, mitä se tarkoittaa! Sairaalajaksoja, lääkäreissä käyntejä, apuvälineitä, kuntoutusjaksoja vai mitä? Onko pysyvä vai väliaikainen tilanne. Jossitteluun ei paljon ajatuksia kannata uhrata.
Lapset pystyy asumaan samassa huoneessa pieninä, harrastukset eivät ehkä osu samanaikaisesti, mutta järjestelykysymyksiä. Kun yksi tai kaksi harrastaa voi yhden kanssa käydä kaupassa, puistossa, kirjastossa tms.
Kolmannen kanssa lapsiperhe-elämä hoituu rutiinilla ja tuottaa pääasiassa iloa. Alussa tietysti kaikki liikenevä aika ja huomio isommille sisaruksille - vauvelia ei tarvitse höösätä kun tulee valmiiseen perheeseen ja sen rutiineihin.
Siis pikkulapset ovat helppoja mutta niistä kasvaa enemmän tai vähemmän vaativia teinejä joita pitää jaksaa tukea ja auttaa. Koulu on vaativaa ja harrastuksia ym pukkaa saati sitten jos tuleekin ongelmia. 2 lasta riittää. Omat 2 lasta ovat jo aikuisia ja vaikka kaikki meni ok ja olemme perhekeskeistä ihmisiä niin 3.lapsi olisi ollut liikaa. Ja pitää ottaa huomioon että aina voi joutua hoitamaan lapset yksin niin taloudellisesti kuin henkisestikin!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei seuloissa näy ja kaksi aikaisempaa lastakin on vielä niin pieniä, että ongelmat ei välttämättä näy vielä mitenkään.
Tämä! Kaverilla kolme lasta pienillä ikäeroilla. Kävi sitten niin, että suunnilleen eskari-ikäisenä kaikilla lapsilla havaittiin vuorollaan nepsyongelmaa. Oli aika rankkaa menoa heillä.
Vierailija kirjoitti:
Tosin Suomessa on suomalaisten lasten osuus pienistä hiipumassa, joten mieluummin näitä ev.lut. vauvoja sitten.
Kertoiko Ap, kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan?
Miksi ap haluaisit järkyttää nykyistä tasapainoa jossa myös niitä rasittavia tekijöitä kuten väsymys, suht pieni asunto jne?
Tulevaisuudesta ei voi tietää, sitä en sano, mutta toteanpa vain, entäpä jos kolmas lapsi ei olisikaan terve? Miten sitä jaksaisitte? Entäpä jos tulisi taloudellisia huolia, satavarma siitäkään ei voi kovin moni olla. Entäpä jos sinä/miehesi tai joku lapsista sairastuisi ehkä vakavastikin? Tai peräti menehtyisi?
Eiköhän olisi järkevintä keskittyä niihin kahteen olemassa olevaan lapseen, parisuhteeseen joka nyt on siinä jamassa kuin on (siinäkin voi olla aivan eri tilanne edessä) ym mitä nyt on, ilman lisärasitteita-ja riskejä.
Ihan vain näin järjellä ajateltuna.
Alue: Aihe vapaa
Minun lapseni harrastaa ratsastamista ja musiikkiopistossa soittamista. Nämä maksavat yhteensä n. 200 e kuussa. Kolmen lapsen harrastuksiin ei missään nimessä olisi varaa, kun päälle tulisi aina vielä kolmet vaatteet, kolmet kengät, kolme fillaria jne.
Jos lähtökohtana sanot, että sisarukset ja mummot eivät auta hoitamisessa, silloin lähtökohtasi on väärä. Muiden ei kuulukaan hoitaa sinun lapsiasi kuin sinun ja lasten isän. Suosittelen ehdottomasti, että jätät lapsilukusi kahteen.