Mieheni aikoo viettää kanssani koko kesän aikana kaksi viikonloppua
4.-5.6. - miehen siskon ylioppilasjuhlat 300 km päässä meiltä kotoa, menen mukaan
11.-12.6. - miehen työporukan reissu, ei siis mikään työhön liittyvä pakollinen, vaan vapaa-ajan ohjelmaa
18.-19.6. - miehen kaverin polttarit
25.-26.6. - mies kavereineen mökillä
2.-3.7. - miehen vanhempien 30-vuotishääpäiväjuhla 300 km päässä meiltä kotoa, minut on kutsuttu, mutta en ole vielä päättänyt että menenkö
9.-10.7. - mies kavereineen festareilla
16.-17.7. - mies lomalla, kavereiden kanssa vaelluksella
23.-24.7. - mies lomalla, vuokrannut kavereineen mökin - pitkin hampain ilmoitti, että saan mennä mukaan jos haluan, mutta "se ei ole mikään sellainen perhereissu" - no en toki mene
30.-31.7. - mies lomalla, yhteinen viikonloppu!
6.-7.8. - miehen kaverin häät, mies bestmanina, menen mukaan
13.-14.8. - "aateltiin että tässä pidettäis Juhon varpajaiset, kun ei oikeen löytynyt sopivaa viikonloppua"
20.-21.8. - minulla ennalta sovittu meno
27.-28.8. - yhteinen viikonloppu, tosin venetsialaisiahan tähän yritetään kyllä tyrkyttää jostakin
Olen vaihtanut äskettäin työpaikkaa eikä minun ollut mahdollista ottaa kuin kaksi viikkoa lomaa. Olisin toivonut, että oltaisiin viikonloppuisin voitu tehdä jotakin yhdessä, mutta ne toiveet tuntuu nyt valuvan kyllä viemäristä. Ja noista reissuista, vaikka olen päivämäärät merkinnyt la-su, niin melkein kaikkiin lähdetään jo perjantaina kyllä suoraan töistä (tai jopa otetaan pe vapaaksi ja lähdetään aamusta) ja palataan myöhään illalla sunnuntaina. Kahdeksan vuotta ollaan jo oltu yhdessä ja tuntuu, että tämä menee vaan vuosi vuodelta hullummaksi. Varmaan kun meidän ikäiset alkavat olla jo keskiluokkaisissa vakitöissä ja rahaa on käytettävissä paljon enemmän kuin vuosia sitten, niin voi kaikenlaista suunnitellakin. On mulla omiakin kavereita ja sisarusten kanssa vietän mielelläni aikaa kanssa, mutta en mä tiedä, olisiko se liikaa vaadittu, että puolisokin voisi edes joskus priorisoida jonkun meidän yhteisen menon etusijalle. Tuntuu, että noissa kaikissa sopimisissa mennään aina se edellä, että mitä menoja muilla on ja sitten meidän yhteiset suunnitelmat saa aina joustaa.
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksais olla parisuhteessa jossa joutuu viettämään liki koko kesän yksin, olisin mielummin sinkku sitten.[/quote
Juuri näin.
Silloin ei olisi mistään tilivelvollinen ja muutenkin ei tarvitsisi miettiä ( apn mieshän ei mietikään) että jos lähden tuonne , ennestäänkin vähät yhteiset viikonloput vähenevät entisestään.
Ja olisi mahdollisuus löytää sopivampi.
Meillä oli joskus tuonkaltainen tilanne. Pakkasin kimpsut ja kampsut ja muutin asumaan väliaikaisesti muualle. Kohta tuli mies itkien perässä ja asiat järjestyivät. Toinen mahdollisuus olisi ollut, että tulee ero ja sekin olisi ollut ihan ok.
Miksi ette vietä edes juhannusta samassa paikassa? Aikamoinen kenen kanssa se mies sen viettää? Muka ihan miesporukalla vai? Poikamiehiä kaikki muut?
Mua häiritsee listassa eniten se, että yhteiset ja "yhteiset" viikonloput on selvästi suunniteltu miehen menojen ympärille. Mies menee miten haluaa ja tiputtelee säälistä ajan murusia nöyrälle AP:lle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki tehdään jätkien kanssa jos kerran on lapsia ja puolisoitakin, eikö mihinkään menoon festareille tai mökille voi mennä porukalla?
Joko ap:n miehellä on monta eri kaveriporukkaa TAI sitten mies haluaa jostain syystä mennä yksin näihin kaverijuttuihin, vaikka siellä olisikin muiden kumppaneita..?
Miksi teillä suunnitellaan koko kesä miehen toiveiden ja menojen mukaan ap?
Jos ap ja hänen miehensä ovat vaan niin erilaisia ajanviettotavoiltaan ja mieltymyksiltään, voi olla vaikeaa ratkaista asiaa. Ehkä johonkin kompromissiin voi päästä, mutta onko siinäkin sitten se riski, että mies viettää pitkin hampain väkisin aikaa puolisonsa kanssa ja miettii mielessään, miten tämäkin viiko loppu tuli tuhlattua, kun olisi voinut olla Penan mökkibileissä? Tai ap järjestää itselleen omaa tekemistä, mutta kuitenkin olisi mieluummin ollut oman miehensä kanssa. Kummassakaan ei ole sinänsä vikaa tai väärää, mutta ei jos ei vaan ajattelumaailma kohtaa, niin... ehkä miehelle sopisi sinkkuus paremmin tai sitten hänen pitäisi löytää puoliso, jolla myös on aina paljon omia menoja tai viihtyy mainiosti yksin. Samoin ap:lle sopisi paremmin mies, joka haluaa samalla tavalla viettää OMASTA TAHDOSTAAN aikaa puolisonsa kanssa.
Minustakaan se ei ole ns. yhteistä aikaa, jos matkustetaan Martta-mummon 100-vuotissynttäreille ja yö nukutaan jossain siskonpedissä lapsuudenkodissa. Ei sen tyyppistä yhteistä tekemistä mitä ap tarkoitti. Uskon hänen tarkoittaneen sellaista, että on tarkoituksella varattu aikaa olla yhdessä joku viikonloppu eikä yhteinen ajanvietto ole jonkin muun ohjelmanumeron sivutuote, kuten täällä joku puolustaa sitä 6h autossa istumista, että siinähän teillä on yhteistä aikaa. 🤦
Mulla on lähes sama toisin päin. Naisella nyt on vain paljon aktiivisempi ja organisoituneenpi ystävä porukka. Omilla ystävillä semmoinen "no katsellaan perjantaina jaksaako". Tämä ei kuitenkaan haitaa minua ollenkaan. Miksi minun pitäisi kieltää hänen menonsa? Luottamus ongelmaan ei ole ja nautin yksinolosta. Voin keksiä itselleni tekemistä tai olla vain kotosalla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on lähes sama toisin päin. Naisella nyt on vain paljon aktiivisempi ja organisoituneenpi ystävä porukka. Omilla ystävillä semmoinen "no katsellaan perjantaina jaksaako". Tämä ei kuitenkaan haitaa minua ollenkaan. Miksi minun pitäisi kieltää hänen menonsa? Luottamus ongelmaan ei ole ja nautin yksinolosta. Voin keksiä itselleni tekemistä tai olla vain kotosalla
Kiva, jos sinua ei häiritse, mutta ap:ta häiritsee. Häiritsisi myös minua, jos näin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ja hänen miehensä ovat vaan niin erilaisia ajanviettotavoiltaan ja mieltymyksiltään, voi olla vaikeaa ratkaista asiaa. Ehkä johonkin kompromissiin voi päästä, mutta onko siinäkin sitten se riski, että mies viettää pitkin hampain väkisin aikaa puolisonsa kanssa ja miettii mielessään, miten tämäkin viiko loppu tuli tuhlattua, kun olisi voinut olla Penan mökkibileissä? Tai ap järjestää itselleen omaa tekemistä, mutta kuitenkin olisi mieluummin ollut oman miehensä kanssa. Kummassakaan ei ole sinänsä vikaa tai väärää, mutta ei jos ei vaan ajattelumaailma kohtaa, niin... ehkä miehelle sopisi sinkkuus paremmin tai sitten hänen pitäisi löytää puoliso, jolla myös on aina paljon omia menoja tai viihtyy mainiosti yksin. Samoin ap:lle sopisi paremmin mies, joka haluaa samalla tavalla viettää OMASTA TAHDOSTAAN aikaa puolisonsa kanssa.
Minustakaan se ei ole ns. yhteistä aikaa, jos matkustetaan Martta-mummon 100-vuotissynttäreille ja yö nukutaan jossain siskonpedissä lapsuudenkodissa. Ei sen tyyppistä yhteistä tekemistä mitä ap tarkoitti. Uskon hänen tarkoittaneen sellaista, että on tarkoituksella varattu aikaa olla yhdessä joku viikonloppu eikä yhteinen ajanvietto ole jonkin muun ohjelmanumeron sivutuote, kuten täällä joku puolustaa sitä 6h autossa istumista, että siinähän teillä on yhteistä aikaa. 🤦
Valitettavasti meilläkin mies mieltää yhteiseksi ajaksi sen, että mennään anoppilaan. Sitten mies leikkaa ruohoja, raivaa pusikoita tai tekee jotain muita hommia kellon ympäri. Ja kesän aikataulu rakentuu niiden pihatöiden ympärille.
Ehkä voit lähestyä asiaa näkökulmasta: Mitä MINÄ haluan?
Miehesi ei selvästi priorisoi sinua.
Jos se on sulle ok, sitten jatkat noin.
Jos ei ole, voit yrittää keskustella - saanet häneltä nalkutinalkuti-maineen...
Tai sitten ette vaan jatka yhdessäoloa.
mitä SINÄ haluat?
TEKISIN MITÄ VAIN JOS SAISIN OLLA VIIKONLOPUT ITSEKSENI...NAUTI!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä suunnitellaan koko kesä miehen toiveiden ja menojen mukaan ap?
Koska ap vain trollaa? Eiköhän kyseessä ole aika kuvitteellinen pariskunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset laske noita "menen mukaan" yhteisiksi asioiksi? 300km päässä ja menette yhdessä, sehän on yhteinen viikonloppu vaikka siihen jotkut häät sisältyisikin. Kannattaa myös alkaa elää viikollakin eikä vaan tuijottaa viikonloppuja, varsinkin kesällä. Itse olen töissä 2/3 viikonlopuista, myös kesällä, joten joo en ihan ymmärrä tuota kitinää nyt.
No just tuo. Ja eikö se ole teidän yhteinen viikonloppu, jos menette jonnekin häihin. Eihän siellä hääjuhlissa koko viikonloppua olla. Tuota vähän ihmettelen, miksi rällää niin paljon kavereiden kanssa, oletteko kovinkin nuoria? Miksi esim. festareille on mentävä omien kavereiden kanssa, miksi et mahdu siihen mukaan tai miksi ette mene yhteisten kavereiden kanssa.
Ihmettelin ihan samaa. Ei ole pakko mennä lapsuudenkotiin, löytyy se hotelli jostain 50 km säteellä (todennäköisesti, kohta joku kirjoittaa, että ei heillä ainakaan, osa meistä on asunut lapsuutensa alueella, jossa ei ole edes ajokelpoisia teitä) ja jos yo-juhlat ovat lauantaina, voi sen jälkeen viettää sen hotelliviikonlopun ihan kahdestaan.
Tuohon "rällätään kavereiden kanssa" totean, että monella on iso kaveripiiri ja omanlaisiaan perinteitä. Esimerkiksi minulla on jo vuosia ollut tapana viettää juhannus tietyn porukan kanssa tietyllä mökillä eikä siihen ole tullut muutosta, vaikka ikää on jo yli 30v. Toinen perinne on viikonloppuvaellus heinäkuussa kahden opiskelukaverini kanssa, heitä en näe käytännössä koskaan muuten. Tuossa ap:n listassa näkyi se, että miehellään on laaja kaveripiiri ja yhteistä tekemistä kanssaan, ap:n kanssa ollaan viikot ja miehen mielestä se on hyvää yhteistä aikaa.
Täytyy kyllä kysyä, että onko tuo juhannusperinne sellainen, jonne sinun kumppanilla ei ole tulemista? Et siis koskaan voisi minään vuonna kuvitella viettäväsi juhannusta kumppanisi tavalla? Itsellä myös iso kaveripiiri ja niin on miehellänikin, mutta ollaan kyllä hienosti soljuttu mukaan toistemme "perinteisiin" tässä vuosien saatossa.
Kumppaneita ei ole kielletty, mutta ei kukaan koskaan ole tuonut ketään mukanaan. Muutama vuosi sitten yksi meistä vain käväisi juhannuspäivänä esittelemässä perheensä uusinta tulokasta, mutta muuten ollaan omalla porukalla.
Itse en halua viettää juhannusta puolisoni tavalla eli töissä, mutta jos se olisi hänelle todella tärkeä asia, niin tietenkin yrittäisin saada juhannukselle jonkun työkeikan. En vain oikein tiedä, olisiko minusta vaikka kaupan kassalle tai johonkin hoivatyöhön.
Mikä siinä porukassa on sellaista, että siihen ei muita voi puolisoita sotkea?
Ei mitään. Saa sen kumppanin tuoda mukanaan, mutta kukaan ei ole koskaan tuonut ja se on kieltämättä helpotus. Voidaan rauhassa muistella menneitä ilman, että jonkun nyxä saa hepulin.
Eli on aika paljonkin. Olisiko ne nyxiä jos ne tietäisivät mitä sä oikeasti ajattelet?
Kyllä jätkien mökkireissut on pilalla jos joku tuo puolison.
Vierailija kirjoitti:
Mun exällä oli täydet lomat. Ei onnistunut yrityksestä huolimatta saamaan edes yhtä päivää sopimaan mun lomien kanssa yhtäaikaa. Minä ihmettelin, mutta soimasin tyhmää työnantajaa. Miksikö oli outoa? Siksi, että olen opettaja täysillä lomilla minäkin. Luulisi, että ei olisi ainakaan mahdollisuuksista puute?
No, selvisi se sitten. Ei se ollut työnantajan vika. Jopa erärippikoulu olikin ukon ja sen uuden naisystävän ihan privaatti parin viikon rippileiri Lapissa.
Exäsi pappi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset laske noita "menen mukaan" yhteisiksi asioiksi? 300km päässä ja menette yhdessä, sehän on yhteinen viikonloppu vaikka siihen jotkut häät sisältyisikin. Kannattaa myös alkaa elää viikollakin eikä vaan tuijottaa viikonloppuja, varsinkin kesällä. Itse olen töissä 2/3 viikonlopuista, myös kesällä, joten joo en ihan ymmärrä tuota kitinää nyt.
Koska ei ne oikein ole sitä. Tai no joo, jos se lasketaan, että ollaan samassa tilassa, niin sitten joo. Mutta minkäänlaista parisuhdeaikaa (tai mun näkökulmasta edes laatuaikaa) ei ole se, että mies nukkuu lapsuusvuosien sängyssään ja minä patjalla lattialla vieressä, todennäköisesti huoneessa myös muita miehen sisaruksia tai näiden lapsia tai puolisoita. Mies siis poikkeuksellisen isosta perheestä (ei lestadiolaisia), ja vaikka porukka on mukavaa, niin minkäänlaista lepoa tai rentoutumista nuo viikonloput eivät sisällä.
Miksi ette yövy hotellissa?
Mikset ole listannut omia menojasi - ja onko niitä?
Oli tilanteesi, esim. uusi työpaikka, mikä vaan sinulla on ihan sama mahdollisuus tehdä valintoja lähteä ystäviesi kanssa ja sopia menoja itsenäisesti puolisosi tilannetta huomioimatta
Kokeile luoda itsellesi paras mahdollinen kesä ja ohjelmaa itsenäisesti miettimättä sitä mitä ja missä se toinen milloinkin menee.
Voi se mieskin sitten ensi kesän alla kuunnella sinun aikataulujasi, suunnitelmiasi ja toiveitasi kun ymmärtää että joskus on tehtävä kompromisseja suhteen eteen
Niin monta tarinaa suhteelle elämisestä ja siihen tukehtumisesta on tullut kuultua että kannattaa miettiä tosissaan miten toimia että teitä olisi kaksi tyytyväistä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä suunnitellaan koko kesä miehen toiveiden ja menojen mukaan ap?
Koska ap vain trollaa? Eiköhän kyseessä ole aika kuvitteellinen pariskunta.
Luulen myös... Ap teki aloituksen, mutta ei ole mitään vastannut ainakaan ap:na ketjuun... Ihan olennaisia kysymyksiä, kuten: onko reissut aina samalla kaveriporukalla, onko muka vain miehille, eikö ap ja miehensä ole sopineet mitään reissuja yhdessä hyvissä ajoin, onko mies perunut ap:n ja hänen sopimia reissuja kaverimenojen takia jne.
Varpajaiset voi jättää ihan pitämättä kun kun se isän rooli ei siinä lapsen hankinnassa muutenkaan ole kuin muutama sekunnin rykäisy. Ainoa kenen panos asiaan tiedetään ja on merkittävä on lapsen äiti. Sama kuin juhlisi sitä, että kerran ei jääneet siemenet käteen.