Ystävä aloitti seurustelun ja lopetti pitämästä minuun yhteyttä. Miten tähän tulisi nyt suhtautua?
Tilanne siis hämmentää kun kyseessä on nelikymppinen nainen, ei mikään nuori kokematon tyttönen. Ymmärrän, että sen oman kullan kanssa haluaa viettää paljon aikaa varsinkin alkuvaiheessa, mutta luulisi aikuisen ihmisen jo osaavan hieman tasapainottaa tuota ajankäyttöään.
Aikaisemmin käytiin yhdessä leffoissa, konserteissa, museoissa, lenkillä, nykyisin ei oikein mitään yhteydenpitoa. Kaiken tuon hän tekee uuden kultansa kanssa. Ja vaikka en eroa heille toivokaan niin silti se minusta häämöttäisi näköpiirissä, jos noin tiiviisti toiseen ripustautuu. Vähintäänkin ongelmia se tietää pitkässä juoksussa.
On tämä myös hieman loukkaavaa. Olinko tyydyttävää ajankulua parempaa odotellessa? No, hyvä kai kun selvisi nyt eikä myöhemmin. Tuntuu tosi oudolta ja hämmentävältä. Kerran näin häntä kaupassa ja ihan normaalisti hän siellä moikkasi ja jutteli eli ei liene suuttunut mistään. Pari kertaa olen ehdottaniut jotain menoa, mutta hän on kieltäytynyt.
Kai tämä ystävyys sitten tuli tiensä päähän.
Kommentit (69)
Kun ap.n tekstejä lukee minä ymmärrän miksei ystävä ota yhteyttä. Kaikella ystävyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa mitään outoa ole. Alkuhuumassa sitä haluaa tehdä kaiken sen uuden rakkaan kanssa ja häntä miellyttäekseen ei edes sovi muita menoja muiden kanssa tai ei ainakaan itse ole aloitteellinen osapuoli.
Odota puoli vuotta tai vuosi, niin sitten kun suhde on vakiintunut, niin alkaa kaverit kiinnostaa taas. Ymmärrän, että toi ärsyttää, mutta ystävänä sitä pitäisi yrittää olla vain iloinen ystävän onnesta, vaikka tuleekin itselleen hieman hylätty olo.
Juu, nuorilla noin, ei keski-ikäisillä.
-ap
Nykypäivän 30-40 vuotias on entisaikojen 22 vuotias. 30-40 vuotiaat istuvat päivät pitkä tietokoneella pelailemassa ja katsovat jtn piirrettyjä. Samalla ihmissuhteissa 30-40 vuotiaat ovat paljon lähempänä niitä teiniaikoja kuin arvokasta keski-ikäisyyttä.
Itse asiassa tuota sun huomiota ja purkautumista asiasta olisi pidetty hyvin lapsellisena kiukutteluna 25 vuotta sitten.
Mikä taikaluku on tämä 25 vuotta, miksi se on merkityksellistä tässä yhteydessä mitä silloin mahdollisesti ajateltiin (vieläpä tarkemmin erittelemättä kuka tai mikä ihmisryhmä ajatteli)?
-ap
Sä vaikutat ihan jo muutaman viestin perusteella ärsyttävältä jankkaajalta, joka varsinkin kun koet tulleesi kaltoinkohdelluksi muutut sietämättömäksi. Ystäväsi ei varmaan kestä katsoa syyllistävää ja moittivaa naamaasi ja ei siksi halua nyt nähdä.
No ystävä ei ole ollut piilov**tuilija. Tuossa aiemmassa viestissäsi oli kettuileva sävy, oletettavasti sinun viesti se oli ja ymmärrän hyvin että vedit herneen nenään kun en vain niellyt sitä sellaisenaan. Paljon sinä kuvittelet pystyväsi päättelemään "muutaman viestin perusteella" jonkun toisen ihmisen motiiveista.
-ap
Hanki muuta elämää tilalle.
Itselleni parisuhde olisi tärkein.
On myös mahdollista, että ystävyyssuhde on ollut sinulle tärkeämpi kuin hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa mitään outoa ole. Alkuhuumassa sitä haluaa tehdä kaiken sen uuden rakkaan kanssa ja häntä miellyttäekseen ei edes sovi muita menoja muiden kanssa tai ei ainakaan itse ole aloitteellinen osapuoli.
Odota puoli vuotta tai vuosi, niin sitten kun suhde on vakiintunut, niin alkaa kaverit kiinnostaa taas. Ymmärrän, että toi ärsyttää, mutta ystävänä sitä pitäisi yrittää olla vain iloinen ystävän onnesta, vaikka tuleekin itselleen hieman hylätty olo.
Juu, nuorilla noin, ei keski-ikäisillä.
-ap
Nykypäivän 30-40 vuotias on entisaikojen 22 vuotias. 30-40 vuotiaat istuvat päivät pitkä tietokoneella pelailemassa ja katsovat jtn piirrettyjä. Samalla ihmissuhteissa 30-40 vuotiaat ovat paljon lähempänä niitä teiniaikoja kuin arvokasta keski-ikäisyyttä.
Itse asiassa tuota sun huomiota ja purkautumista asiasta olisi pidetty hyvin lapsellisena kiukutteluna 25 vuotta sitten.
Mikä taikaluku on tämä 25 vuotta, miksi se on merkityksellistä tässä yhteydessä mitä silloin mahdollisesti ajateltiin (vieläpä tarkemmin erittelemättä kuka tai mikä ihmisryhmä ajatteli)?
-ap
Sä vaikutat ihan jo muutaman viestin perusteella ärsyttävältä jankkaajalta, joka varsinkin kun koet tulleesi kaltoinkohdelluksi muutut sietämättömäksi. Ystäväsi ei varmaan kestä katsoa syyllistävää ja moittivaa naamaasi ja ei siksi halua nyt nähdä.
No ystävä ei ole ollut piilov**tuilija. Tuossa aiemmassa viestissäsi oli kettuileva sävy, oletettavasti sinun viesti se oli ja ymmärrän hyvin että vedit herneen nenään kun en vain niellyt sitä sellaisenaan. Paljon sinä kuvittelet pystyväsi päättelemään "muutaman viestin perusteella" jonkun toisen ihmisen motiiveista.
-ap
Ehkä tässä on se ongelma. Näit "piilov*ttuilua" paikassa, jossa sitä ei ollut. Sanoin vain, että 25 vuotta sitten sitä, että nainen valittaa siitä, kun ystävällä ei ole enää aikaa hänelle, vaan kaikki aika menee uuden miehen kanssa oltaisiin nähty lapsellisena ja kummallisena valituksena. "Tietenkin nainem viettää aikaansa miehensä kanssa, hölmö!" Olisi kuulunut usein vastaukseksi.
No kauanko tätä on jatkunut?
Ystäväsi on kieltäytynyt muutaman kerran ehdottamastasi menosta, tämäkö on ongelma? Sinulle ei saa sanoa ei?
Arveletteko, että jos minulla olisi "muuta elämää", niin en ihmettelisi miten keski-ikäinen nainen ties monettako kertaa hullaannuttuaan k u see oman elämänsä päälle ja loikkaa miehen ympyröihin? Tai etten huomaisi jos yksi ystävistäni yhtäkkiä lopettaisi pitämästä yhteyttä?
Kun joku kehottaa minua tekemään samoin, eli hankkiutumaan parisuhteeseen jotta ystävät menettäisi merkityksensä, niin se on yhtä tehokas mutta huono neuvo kuin kehottaisi selväpäistä vetämään lärvit, jos ärsyttää kun muut ovat kännissä. Ystävien heivaaminen parisuhteen vuoksi on typerää, en tee samoin vain sen vuoksi, etten asiaa enää ihmettelisi.
On ketjussa ollut myös ymmärtäjiä, varmaan enemmistö kuitenkin on samaa mieltä kanssani.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Arveletteko, että jos minulla olisi "muuta elämää", niin en ihmettelisi miten keski-ikäinen nainen ties monettako kertaa hullaannuttuaan k u see oman elämänsä päälle ja loikkaa miehen ympyröihin? Tai etten huomaisi jos yksi ystävistäni yhtäkkiä lopettaisi pitämästä yhteyttä?
Kun joku kehottaa minua tekemään samoin, eli hankkiutumaan parisuhteeseen jotta ystävät menettäisi merkityksensä, niin se on yhtä tehokas mutta huono neuvo kuin kehottaisi selväpäistä vetämään lärvit, jos ärsyttää kun muut ovat kännissä. Ystävien heivaaminen parisuhteen vuoksi on typerää, en tee samoin vain sen vuoksi, etten asiaa enää ihmettelisi.
On ketjussa ollut myös ymmärtäjiä, varmaan enemmistö kuitenkin on samaa mieltä kanssani.
-ap
Miksi et vastaa, kun kysytään, kauanko tilanne on jatkunut?
Minusta näyttää, että tärkeintä sinulle on päästä mollaamaan ystävääsi ja hänen uutta suhdettaan.
Vierailija kirjoitti:
Arveletteko, että jos minulla olisi "muuta elämää", niin en ihmettelisi miten keski-ikäinen nainen ties monettako kertaa hullaannuttuaan k u see oman elämänsä päälle ja loikkaa miehen ympyröihin? Tai etten huomaisi jos yksi ystävistäni yhtäkkiä lopettaisi pitämästä yhteyttä?
Kun joku kehottaa minua tekemään samoin, eli hankkiutumaan parisuhteeseen jotta ystävät menettäisi merkityksensä, niin se on yhtä tehokas mutta huono neuvo kuin kehottaisi selväpäistä vetämään lärvit, jos ärsyttää kun muut ovat kännissä. Ystävien heivaaminen parisuhteen vuoksi on typerää, en tee samoin vain sen vuoksi, etten asiaa enää ihmettelisi.
On ketjussa ollut myös ymmärtäjiä, varmaan enemmistö kuitenkin on samaa mieltä kanssani.
-ap
Nyt kyllä puhut niin rumasti ystävästäsi, että enpä ihmettele, että hän kieltäytyy tapaamasta sinua.
Sä vaikutat ihan jo muutaman viestin perusteella ärsyttävältä jankkaajalta, joka varsinkin kun koet tulleesi kaltoinkohdelluksi muutut sietämättömäksi. Ystäväsi ei varmaan kestä katsoa syyllistävää ja moittivaa naamaasi ja ei siksi halua nyt nähdä.