Lue keskustelun säännöt.
Ystävä aloitti seurustelun ja lopetti pitämästä minuun yhteyttä. Miten tähän tulisi nyt suhtautua?
30.05.2022 |
Tilanne siis hämmentää kun kyseessä on nelikymppinen nainen, ei mikään nuori kokematon tyttönen. Ymmärrän, että sen oman kullan kanssa haluaa viettää paljon aikaa varsinkin alkuvaiheessa, mutta luulisi aikuisen ihmisen jo osaavan hieman tasapainottaa tuota ajankäyttöään.
Aikaisemmin käytiin yhdessä leffoissa, konserteissa, museoissa, lenkillä, nykyisin ei oikein mitään yhteydenpitoa. Kaiken tuon hän tekee uuden kultansa kanssa. Ja vaikka en eroa heille toivokaan niin silti se minusta häämöttäisi näköpiirissä, jos noin tiiviisti toiseen ripustautuu. Vähintäänkin ongelmia se tietää pitkässä juoksussa.
On tämä myös hieman loukkaavaa. Olinko tyydyttävää ajankulua parempaa odotellessa? No, hyvä kai kun selvisi nyt eikä myöhemmin. Tuntuu tosi oudolta ja hämmentävältä. Kerran näin häntä kaupassa ja ihan normaalisti hän siellä moikkasi ja jutteli eli ei liene suuttunut mistään. Pari kertaa olen ehdottaniut jotain menoa, mutta hän on kieltäytynyt.
Kai tämä ystävyys sitten tuli tiensä päähän.
Kommentit (69)
Ei ollut tosissaan teidän kahden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama se on monesti äijäporukassa ja varpajaisten jälkeen ihan sama vaikka poistaisi puhelimen
luettelosta kokonaan. Eron jälkeen voi vähäksi aikaa tarvita kuuntelijaa ja siipimiestä.
Näin käy yleensä kaikille. Kahden kauppa ,kolmannen korvapuusti. Anna olla.
Luen vain otsikon. Vanha tuttu tarina. Ihan normaalia. Mitä edes kyselet?
Nyt luin aloituksen. Onko ap lesbo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän kyllä vastaa jos laitan viestiä, mutta on kieltäytynyt ehdotuksistani. Itse hän ei enää ota minuun oma-aloitteisesti yhteyttä ja ehdota jotain, kuten hänellä aikaisemmin oli tapana.
Mutta että näin käy vielä keski-iän kynnykselläkin, se tässä hämmentää eniten. Eikö se siinä vaiheessa viimeistään ole tullut kaikille seurustelleille naisille jo selväksi ettei koko elämää kannata miehen varaan rakentaa? Omista ystävyyssuhteista kannattaa ehdottomasti pitää huolta vaikka rakastuisikin.
-ap
Olen sinkku. Olen aina ollut. Olen jo oppinut ja tiedostanut sen, että se on oltava minä, jonka pääsääntöisesti oltava ihmissuhteissa "se" aktiivisempi osapuoli, joka soittaa ja on yhteydessä. - Ei parisuhteessa olevista saat perheellisesti sitä varmasti ilkeyttää tee, että huomaamattaan ja kyllä kai joku tahallaankin saattaa mennä kumppaninsa tai laps(i)ensa taake aina huomaamatta kuinka hölmöltä jos kohta toisinaan myös ihan ymmärretävältä se välillä vaikuutaa.
Sinkkuna olleena en ole voinut koskaan käyttää kumppania tai jälkikasvua selityksenä.
Mutta onneksi vähemmistössä ovat he., joiden mielestä sinkulla ei olisi mitään elämää, vaan tulisi olla aina valmis ja halukas lähtemään kun kumppaninsa rasittama ja laps(i)ensa uuvuttava kaveri, joskus aa päähänsä ehdottaa yhteistä tekemistä tai vain sinkkukaverille sopivan nakin seuraavaksi päiväksi, ellei jo samaklsi iltapäiväksi. Ja joille sinkkukaverin kieltäytyminen tästä suurenmoisesta ja ainutlaatuisesta askareesta (kuten lähteä kauppakeksukseen kahville tai nähdä kohta ja suunnata yhdessä ulos kävelemään) on merkki siitä,,että sinkkukaveri on pettänyt heidän luottamuksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tartti sua vaan seuran löytämiseen? Puoliso ei pidä susta?
Hänellä on nyt pää pilvissä, mutta saat hänet takaisin pian. Näköjään nuo samaa sukupuolta olevat ystävyyssuhteet ovat tuollaisia. Minun pitkäaikainen bestis "jätti" minut kun alkoi seurustella unelmiensa miehen kanssa. Se tuntui totaaliselta hylkäämiseltä, koska en ollut hänelle enää olemassa sen jälkeen. No, elämä on. Olen nyt vanhemmiten huomannut. että parhaat ystävyyssuhteet syntyvät vastakkaista sukupuolta olevien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se ollut siinä. Teiniltä tuollaisen käytöksen vielä ymmärtää mutta ei enää keski-ikäiseltä.
100% varmuudella hän ottaa yhteyttä kun suhde on katkolla. Älä sinä sitten puolestasi ole käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ollut siinä. Teiniltä tuollaisen käytöksen vielä ymmärtää mutta ei enää keski-ikäiseltä.
100% varmuudella hän ottaa yhteyttä kun suhde on katkolla. Älä sinä sitten puolestasi ole käytettävissä.
Ihan omituinen neuvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minunkin kaverini ovat vähentäneet yhteydenpitoa, mutteivät lopettaneet kokonaan. Kun ensihuuma haihtui puolentoista vuoden kuluttua, on alkanut niitä yhteydenottojakin taas tulla enemmän. Tosin yleensä nähdään isommalla porukalla.
Kun sen kumppanin löytää niin ei ne vaan kiinnosta enää muut kaverit. Korkeintaan muut parisuhteessa olevat. Sinkut heivataan heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ollut siinä. Teiniltä tuollaisen käytöksen vielä ymmärtää mutta ei enää keski-ikäiseltä.
100% varmuudella hän ottaa yhteyttä kun suhde on katkolla. Älä sinä sitten puolestasi ole käytettävissä.
Mietin ihan samaa, että kunhan tukahtuvat toistensa ainaiseen seuraan ennen pitkää niin saatan muistua taas mieleen. Sitten on minun puolestani kieltäydyttävä ehdotuksista. Jatkossa pitää valita ystävät joko jo avioituneista naisista (jos heillä sattuu ystävyys edes kiinnostamaan) tai miehistä, kuten joku ketjuun kommentoikin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ollut siinä. Teiniltä tuollaisen käytöksen vielä ymmärtää mutta ei enää keski-ikäiseltä.
100% varmuudella hän ottaa yhteyttä kun suhde on katkolla. Älä sinä sitten puolestasi ole käytettävissä."
Enenn kuin itse ikisinkkuna tuollaista aattelsin, niin olisi kiva tietää kuinka kauan Ap:n ystävä on tällä tavoin käyttäytynyt ja toiminut?
Ikisinkkuna toedostan kyllä liiankin hyvin sen mahdollisuuden., että osa humpsahtaa ja katoaa parisuhteensa myötä oikeastaan kokonaan. Mutta suurella osalla alkuhuuma tai mikä lie seurustelukumppanin tahdittamana kestää vain jonkin aikaa ja olsi aika tylyä -tai minulla ei ole ollut varaa- hukata näin sellaisia kaveruuskia ja ystävyyksiä, jotka ennen kaverin / ystävän "pariutumista" on saattanut olla todella antoisaa puolin ja toisin
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minunkin kaverini ovat vähentäneet yhteydenpitoa, mutteivät lopettaneet kokonaan. Kun ensihuuma haihtui puolentoista vuoden kuluttua, on alkanut niitä yhteydenottojakin taas tulla enemmän. Tosin yleensä nähdään isommalla porukalla.
Hmm. Onko se sinulle ihan ok, että ystävä rakastuttuaan pitää puolentoista vuoden tauon teidän ystävyydestä? Minulle ei ainakaan ole tuollaset tauot ok. Ei se ole silloin ystävä vaan joku hyvänpäivän tuttu tai kaveri korkeintaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Hän kyllä vastaa jos laitan viestiä, mutta on kieltäytynyt ehdotuksistani. Itse hän ei enää ota minuun oma-aloitteisesti yhteyttä ja ehdota jotain, kuten hänellä aikaisemmin oli tapana.
Mutta että näin käy vielä keski-iän kynnykselläkin, se tässä hämmentää eniten. Eikö se siinä vaiheessa viimeistään ole tullut kaikille seurustelleille naisille jo selväksi ettei koko elämää kannata miehen varaan rakentaa? Omista ystävyyssuhteista kannattaa ehdottomasti pitää huolta vaikka rakastuisikin.
-ap
Ihan hyvällä ap: hyvä ja kestävä parisuhde rakennetaan mm. priorisoimalla suhde. Pysyvää suhdetta ei myöskään rakenneta sellaisen ajatuksen kanssa, että tämä on väliaikaista.
Terve ja turvallinen aikuinen parisuhde & avioliitto on huomattavasti tärkeämpää, kuin muut tuttavuudet. Jos on toisin, se näkyy taas siinä parisuhteessa. Terveessä suhteessa on tottakai tilaa tavata muitakin ihmisiä, mutta kuulostaa siltä, että siihen ei ole halua ja tarvetta. Se on täysin ok.
Epäkohteliasta ja samalla inhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ollut siinä. Teiniltä tuollaisen käytöksen vielä ymmärtää mutta ei enää keski-ikäiseltä.
100% varmuudella hän ottaa yhteyttä kun suhde on katkolla. Älä sinä sitten puolestasi ole käytettävissä.
Ihan omituinen neuvo.
No kenelle on ja kenelle ei. En itse suostuisi ikinä kenenkään varaystäväksi, johon otetaan yhteyttä aina kun itselle sopii.
Aito ystävyys on vastavuoroista.
Ei siis vastaa kun otat yhteyttä.
Mainitsepa hänelle asiasta, ihan aikuisten kesken.