Jos saisi valita, keisarileikkaus vai normisynnytys
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Kolme sektiota takana terveydellisistä syistä. Kaikki meni hyvin ja toivuin kohtalaisen nopeasti, mutta eihän se kivutonta ole lääkkeistä huolimatta, kuten ei alatiesynnyskään. Nyt on "upea" pussukka alavatsassa johtuen arvesta, mutta toisarvoista tietenkin sen rinnalla, että on kolme rakasta lasta <3
Ja olisin halunnut kokea alatiesynnytyksenkin, mut aina ei saa mitä haluaa.
Siis toipuminen ei ole kivutonta, onneksi itse toimenpide oli.
Niin hirveät arvet mahassa normisynnytyksen jäljiltä, etten koskaan enää suostuisi alateitse synnyttämään. Ehdottomasti keisarinleikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Halusin suunnitellun sektion. Lääkäri päätti toisin, hän halusi alatiesynnytyksen. Synnytys ei onnistunut ja lapsi meinasi kuolla, joten päädyin hätäsektioon nukutuksessa. En tehnyt enää toista lasta, koska lääkäri sanoi, että jälleen yritetään ensin alatiesynnytystä.
Arpea tuskin näkyy. Leikkaushaava ei juurikaan sattunut, eihän tuolla mahassa nyt niin paljon hermoja mene. Pystyin hyvin kävelemään ja kantamaan lasta heti samana iltana. Haava arpeutui pian. Plussanahan tässä on myös se, että vältin kaikki repeämät ja välilihan leikkaukset ja muut semmoiset alatiesynnytysriesat.
Hätäsektio nukutuksessa ja pystyit kävelemään samana iltana? Erikoista. Minulla suunnitellut sektiot ja olin piuhoissa (tippa + virtsakatetri) yön yli, plus jalat puutuneen monta tuntia, en siis todellakaan olis päässyt kävelemään. Nukutuksen jälkeen muutenkin on vähän pöpperössä, en olisi uskaltanut kanniskella vauvaa.
Ettet vaan nyt puhuisi muunneltua totuutta?
Mistä vetoa, että tämä on sen 75% vauvoista saa cp-vamman tai muita hapenpuutteesta johtuvia vaurioita-hullun tekemä ketju? 😄
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kritisoida muita siitä, kuinka he haluavat synnyttää. Voi luoja teidän kanssa. On OK jos itse ei missään nimessä halua keisarinleikkausta, mutta on tosi epäinhimillistä haluta, että kellään ei olisi siihen mahdollisuutta.
Sektion kannattajathan täällä on seonneet puhumaan armeijoista ja muusta asiaan kuulumattomasta. Fakta eli tiede todistaa, että parempi on alateitse. Joskus poikkeustapauksissa sektio tehdään sovitusti ja hyvä niin. Itse pelkäsin sektiota sen lukuisten haittojen vuoksi, mutta onneksi synnytys sujui normaalisti alateitse.
Molemmat kokeneena ehdottomasti normisynnytys. Paljon nopeampi toipuminen eikä tarvinnut päiväkausia varoa tikkejä.
4 vuotta ja vieläkin arpi kutisee toisinaan, ja aristaa jos on kiristävät tai hankaavat vaatteet.
Sektiota pelkääville kysymys, mitä ne haitat siis on? Arpi voi kutista ja häiritä, mutta niin voi häiritä alapäässäkin oleva arpi.
Normaali synnytys. Synnytys ilman kivunlievitystä on toiseksi kovin kipu mitä ihminen voi kokea. Elimistö kouristelee, koska kipu on niin kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektio pitäisi sallia vain terveyssyistä.
Koska alatiesynnytys on mielestäsi naisen armeija? Koska sektion kieltäminen alentaisi niiiin korkeaa syntyvyyttä? Koska repesit synnytyksessä ja haluat, että kukaan ei saa päästä helpolla?
Koska yhteiskunnan ei tule kustantaa kalliita toimenpiteitä vain siksi että joku haluaa, jos sille ei ole lääketieteellistä perustetta.
Minulla on takana kaksi helppoa alatiesynnytystä josta ei ole jäänyt edes naarmua alapäähän, joten ei ole siitä kiinni...
Tutkimuksissa on todettu, että sektioita vaativat kärsivät useammin erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Eikö kannattaisi hoitaa ne kuntoon ennen lapsen hankintaa?
Miten hoidetaan kuntoon esim. r a i s k a u k s e n ja törkeän pahoinpitelyn aiheuttama traumaperäinen stressihäiriö? Joo, terapia, joo lääkkeet, mutta eipä se sillä poistu.
Ja joo nyt joku tulee sanomaan, että sitten ei saa hankkia lasta. No Entäs jos se lapsi vaan tulee ilman "hankkimista", ehkäisystä huolimatta? Ja sitten se tosiasia, että unettomuus, stressi, pelkotilat ja jatkuva varuillaan olo ei häiritse lasta mitenkään. Sitä kylläkin, joka niitä kokee. Ja kysymys on näissä tapauksissa usein ihan siitä, että psyyke on jo niin vaurioitunut, ettei enää kestäisi uutta traumaa, mikä alapääsynnytyksessä on ihan varteenotettava riski. Paljon suurempi kuin sektioissa, vaikka leikkaushaava voikin kiristää myöhemmin, se tuskin ketään traumatisoi.
Ja itsellä ainakin oli pelko, että jos traumatisoidun uudestaan, ei pystytä enää edes puhumaan mistään vanhemmuudesta vaan se on sitten totaaliromahdus sairaalaan loppuiäksi. Ja joo, kierukka petti, minkä teet.
No silloin kun minä tulin ulos 6 kiloisena niin tod näk keisarinleikaus olisi ollut hyvä - liki varmasti happivajetta.
Ei kai kukaan vapaaehtoisesti halua repaleista löystynyttä alapäätä?
Vierailija kirjoitti:
Niin hirveät arvet mahassa normisynnytyksen jäljiltä, etten koskaan enää suostuisi alateitse synnyttämään. Ehdottomasti keisarinleikkaus.
Miten normisynnytyksessä tulee vatsaan arpia? En ole moisesta kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusin suunnitellun sektion. Lääkäri päätti toisin, hän halusi alatiesynnytyksen. Synnytys ei onnistunut ja lapsi meinasi kuolla, joten päädyin hätäsektioon nukutuksessa. En tehnyt enää toista lasta, koska lääkäri sanoi, että jälleen yritetään ensin alatiesynnytystä.
Arpea tuskin näkyy. Leikkaushaava ei juurikaan sattunut, eihän tuolla mahassa nyt niin paljon hermoja mene. Pystyin hyvin kävelemään ja kantamaan lasta heti samana iltana. Haava arpeutui pian. Plussanahan tässä on myös se, että vältin kaikki repeämät ja välilihan leikkaukset ja muut semmoiset alatiesynnytysriesat.
Hätäsektio nukutuksessa ja pystyit kävelemään samana iltana? Erikoista. Minulla suunnitellut sektiot ja olin piuhoissa (tippa + virtsakatetri) yön yli, plus jalat puutuneen monta tuntia, en siis todellakaan olis päässyt kävelemään. Nukutuksen jälkeen muutenkin on vähän pöpperössä, en olisi uskaltanut kanniskella vauvaa.
Ettet vaan nyt puhuisi muunneltua totuutta?
Se hätäsektiohan on voinut olla aamuyöllä, joten tuleehan siitä saman päivän iltaan yli 12 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan vapaaehtoisesti halua repaleista löystynyttä alapäätä?
Hitto! Mun piti juuri kirjoittaa, että kohta satutäti pääsee räjähtäneeseen alapäähän, mutta satutäti olikin tänään nopeampi kuin räjähdys konsanaan.
Kolme lasta alatiesynnyttäneenä, ehdottomasti keisarileikkaus. Suunniteltu sektio on aina turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys tai hätäsektio, ja Suomi on tässä suhteessa vähän jälkijunassa. No, onneksi olen jo viisikymppinen, ettei tarvitse näitä enää itse miettiä, mutta puhun myös ammattini puolesta.
Normaali synnytys ehdottomasti, ei kahta sanaa. Hätäsektio tietenkin erikseen. Normaalin synnytyksen kannalla oon mielummin. Palautuu paikat paljon nopeammin kuin leikkauksen jälkeen. Koska ihmisenkeho on niin luotu.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta alatiesynnyttäneenä, ehdottomasti keisarileikkaus. Suunniteltu sektio on aina turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys tai hätäsektio, ja Suomi on tässä suhteessa vähän jälkijunassa. No, onneksi olen jo viisikymppinen, ettei tarvitse näitä enää itse miettiä, mutta puhun myös ammattini puolesta.
Kaksi alatiesynnytystä ja väitän että alatiesynnytys on paljon turvallisempi kuin suunniteltu. Kokemuksella lähdin myös heti kävelemään eikä mitään ongelmia. Leikkaus jos olis ollut niin luultavasti en olis niin äkkiä saanut edes kävellä.
Normaali synnytys, sillä en kestä piikkejä, haavoja tms. En kykenisi puhdistamaan keisarileikkauksen haavaa ilman pahoinvointia ja pyörtyilyä.
Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman kivunlievityksiä, kun en kestä ajatusta edes epiduraalista, spinaalista, pudendaalipiikistä tms.. ja ilokaasukin haisee kamalalle. Nyt kolmatta odotan ja toivon, että saan taas synnyttää normaalisti ilman kivunlievityksiä.
Kolme sektiota takana terveydellisistä syistä. Kaikki meni hyvin ja toivuin kohtalaisen nopeasti, mutta eihän se kivutonta ole lääkkeistä huolimatta, kuten ei alatiesynnyskään. Nyt on "upea" pussukka alavatsassa johtuen arvesta, mutta toisarvoista tietenkin sen rinnalla, että on kolme rakasta lasta <3
Ja olisin halunnut kokea alatiesynnytyksenkin, mut aina ei saa mitä haluaa.