Jos saisi valita, keisarileikkaus vai normisynnytys

Vierailija kirjoitti:

Normaali synnytys, sillä en kestä piikkejä, haavoja tms. En kykenisi puhdistamaan keisarileikkauksen haavaa ilman pahoinvointia ja pyörtyilyä.

Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman kivunlievityksiä, kun en kestä ajatusta edes epiduraalista, spinaalista, pudendaalipiikistä tms.. ja ilokaasukin haisee kamalalle. Nyt kolmatta odotan ja toivon, että saan taas synnyttää normaalisti ilman kivunlievityksiä.

Mulla sama juttu. En tykkää ollenkaan ajatuksesta piikistä selkärangassa. Siksi kolme alatiesynnytystä. Ehdottomasti helpoin tapa, jos fyysisesti ja henkisesti kaikki on kunnossa. Kävelin salista oikeasti omin jaloin vauvan kanssa. Elämäni onnellisimpia hetkiä, olin aivan pökkyrässä endorfiineista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halusin suunnitellun sektion. Lääkäri päätti toisin, hän halusi alatiesynnytyksen. Synnytys ei onnistunut ja lapsi meinasi kuolla, joten päädyin hätäsektioon nukutuksessa. En tehnyt enää toista lasta, koska lääkäri sanoi, että jälleen yritetään ensin alatiesynnytystä.

Arpea tuskin näkyy. Leikkaushaava ei juurikaan sattunut, eihän tuolla mahassa nyt niin paljon hermoja mene. Pystyin hyvin kävelemään ja kantamaan lasta heti samana iltana. Haava arpeutui pian. Plussanahan tässä on myös se, että vältin kaikki repeämät ja välilihan leikkaukset ja muut semmoiset alatiesynnytysriesat.

Hätäsektio nukutuksessa ja pystyit kävelemään samana iltana? Erikoista. Minulla suunnitellut sektiot ja olin piuhoissa (tippa + virtsakatetri) yön yli, plus jalat puutuneen monta tuntia, en siis todellakaan olis päässyt kävelemään. Nukutuksen jälkeen muutenkin on vähän pöpperössä, en olisi uskaltanut kanniskella vauvaa.

Ettet vaan nyt puhuisi muunneltua totuutta?

Eihän hän puudutteesta puhunut vaan hätäsektiosta eli nukutuksesta. Minun huonetoverinani oli samana yönä hätäleikattu ja hän oli nopeammin jalkeilla kun minä. Minut leikattiin puolenyön jälkeen ja aamu 9 sain nousta suihkuun ja katetrin poistoon. Jalat alko toimia jo aamuyöstä .

Vierailija kirjoitti:

Kolme lasta alatiesynnyttäneenä, ehdottomasti keisarileikkaus. Suunniteltu sektio on aina turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys tai hätäsektio, ja Suomi on tässä suhteessa vähän jälkijunassa. No, onneksi olen jo viisikymppinen, ettei tarvitse näitä enää itse miettiä, mutta puhun myös ammattini puolesta.

Suunniteltu sektio ei ole turvallisempi kuin alatiesynnytys, ellei ole erityisiä riskejä. Välillä viisikymppisillä on ilmeisesti vanhentunutta tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Halusin suunnitellun sektion. Lääkäri päätti toisin, hän halusi alatiesynnytyksen. Synnytys ei onnistunut ja lapsi meinasi kuolla, joten päädyin hätäsektioon nukutuksessa. En tehnyt enää toista lasta, koska lääkäri sanoi, että jälleen yritetään ensin alatiesynnytystä.

Arpea tuskin näkyy. Leikkaushaava ei juurikaan sattunut, eihän tuolla mahassa nyt niin paljon hermoja mene. Pystyin hyvin kävelemään ja kantamaan lasta heti samana iltana. Haava arpeutui pian. Plussanahan tässä on myös se, että vältin kaikki repeämät ja välilihan leikkaukset ja muut semmoiset alatiesynnytysriesat.

Ei kaikille tule alatuesynnytyksessä reoeämiä, eikä välilihaa nykyään leikata ellei ole äärimmäisen pakko! Itse olen kaksi lasta synnyttänyt alateitse, enkä revennyt kummassakaan. Synnytin luomuna, molemmissa vesisynnytys, kenties se vaikutti, ja pysty ponnistusasento. Toivuin nopeasti, mitään vaivoja ei jäänyt.

Kolmas synnytys oli suunniteltu sektio kaksosraskauden takia. No, tuosta sektiosta on nyt 2 vuotta, ja kärsin yhä kipeästä arvesta. Lisäksi tuohon arven yläpuolelle jäi roikkuva nahkapussi, ja osa alemmista vatsalihaksista on tunnottomat. Olin sektion jälkeen monta kuukautta ihan todella kipeä ja säryissäni. Eli ei se sektio aina tarkoita, etteikö mitään kipuja tulisi saati vaivoja jäisi.

Oma kokumes alatiesynnytys 10, sektio 0.

Vierailija kirjoitti:

Normaali synnytys, sillä en kestä piikkejä, haavoja tms. En kykenisi puhdistamaan keisarileikkauksen haavaa ilman pahoinvointia ja pyörtyilyä.

Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman kivunlievityksiä, kun en kestä ajatusta edes epiduraalista, spinaalista, pudendaalipiikistä tms.. ja ilokaasukin haisee kamalalle. Nyt kolmatta odotan ja toivon, että saan taas synnyttää normaalisti ilman kivunlievityksiä.

Ei sitä haavaa tartte katella tai mitenkään erityisesti putsailla. Vessassa käydessä piti vaan suihkutella. Jos ei alapesuun pyörry ni ei tuohonkaan.

Vierailija kirjoitti:

En haluais arpea mahaani

Kaks sektiota takana. Mitään arpea ei huomaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sektiota pelkääville kysymys, mitä ne haitat siis on? Arpi voi kutista ja häiritä, mutta niin voi häiritä alapäässäkin oleva arpi.

Nukutus on aina riski.

Kyseessä on iso leikkaus, mikä ei ole vaaraton.

Komplikaatioiden riski.

Toipuminen leikkauksesta

Minulla on operoitu kohtua avoleikkauksella, mistä on bikiniviiltoarpi, ennen kuin olen synnyttänyt kaikki lapseni alakautta. Eli periaatteessa olen kokenut toipumisen vastaavasta leikkauksesta, ilman sitä synnytys-osuutta. Olisi ollut hirveä hoitaa vauvaa leikkaustoipilaana.

Tuon leikkauksen jälkeen lääkäri totesi, että sen ei periaatteessa pitäisi vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, eikä itse synnytykseen. Eikä se sitten vaikuttanutkaan, mutta kyllä toivoin kovasti ennen synnytystä, että selviän alatiesynnytyksellä, vaikkakin odotusaikana yksi kaveri koki hankalan alatiesynnytyksen, missä lapsen solisluu murtui tai murrettiin ja taidettiin ottaa pihditkin avuksi (jos ei ollut edellisellä kerralla), hänellä oli jättivauvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme lasta alatiesynnyttäneenä, ehdottomasti keisarileikkaus. Suunniteltu sektio on aina turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys tai hätäsektio, ja Suomi on tässä suhteessa vähän jälkijunassa. No, onneksi olen jo viisikymppinen, ettei tarvitse näitä enää itse miettiä, mutta puhun myös ammattini puolesta.

Suunniteltu sektio ei ole turvallisempi kuin alatiesynnytys, ellei ole erityisiä riskejä. Välillä viisikymppisillä on ilmeisesti vanhentunutta tietoa.

Niinkö? Oletko SINÄ alan erikoislääkäri?

Vierailija kirjoitti:

Normaali synnytys, sillä en kestä piikkejä, haavoja tms. En kykenisi puhdistamaan keisarileikkauksen haavaa ilman pahoinvointia ja pyörtyilyä.

Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman kivunlievityksiä, kun en kestä ajatusta edes epiduraalista, spinaalista, pudendaalipiikistä tms.. ja ilokaasukin haisee kamalalle. Nyt kolmatta odotan ja toivon, että saan taas synnyttää normaalisti ilman kivunlievityksiä.

Siis miten putsailla? Ei sitä tarvitse kuin suihkutella. Siisti nätti rulla.

Jokainen ukkomies on valitellut naisensa pilalle mennyttä alapäätä synnytyksen jälkeen (olen siis se kuuluisa toinen nainen) eli jos joskus alan itse pentutehtailemaan, niin kyllä se toukka otetaan ulos vatsan kautta.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen ukkomies on valitellut naisensa pilalle mennyttä alapäätä synnytyksen jälkeen (olen siis se kuuluisa toinen nainen) eli jos joskus alan itse pentutehtailemaan, niin kyllä se toukka otetaan ulos vatsan kautta.

Naiset ovat eri kokoisia alapäästä jo 18-vuotiaana. Syvyys ja leveys eri. Kokoa ei voi päätellä naisen muun koon esim. pituuden perusteella.

Osa on messuhalleja jo 18- vuotiaana ennen synnytystä.

Mikä on alatiessä epänormaalia kun monet huutavat sektio sektio sektio. Eikö alatiesynnytys ole normaalia myös keholle? Jos naisen kehoa ei ole luoti synnyttänään, silloin ei myöskään synnytä. Nyt perkele järkeä päähän teillekin!

Alatiesynnytys on luonnollinen.

Sektio EI! Se on tarkoitettu alatiesynnytystä pelkääville, jotka pelkäävät synnyttää alateitse ja epävarmoille jotka eivät tiedä mistään mitään.

Niin ja tiedoksi kun synnytät alateitse kyseinen lapsi saa paremmat bakteerit kehoonsa kuin se joka tulee sektiolla.

"Bakteerit peräisin äidin suolistosta

Tutkijoiden mukaan alateitse syntyneet vauvat ovat synnytyksen aikana tekemisissä äidin suolistobakteerien kanssa ja vauvat perivät niitä tätä kautta. Keisarileikkauksella syntyneiden vauvojen osalta tilanne oli toinen, ja suolistosta peräisin olevia bakteereja löytyi vähemmän."

Vierailija kirjoitti:

Niin hirveät arvet mahassa normisynnytyksen jäljiltä, etten koskaan enää suostuisi alateitse synnyttämään. Ehdottomasti keisarinleikkaus. 

Niin ja ajattele, että jotkut tekee lapsia 170 cm pikkumiehen kanssa ja pojasta tulee sitten pikku pikku mies

Vierailija kirjoitti:

En haluais arpea mahaani

Mieluummin otan arven mahaani kuin tuhoutuneet sukuelimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin hirveät arvet mahassa normisynnytyksen jäljiltä, etten koskaan enää suostuisi alateitse synnyttämään. Ehdottomasti keisarinleikkaus. 

Niin ja ajattele, että jotkut tekee lapsia 170 cm pikkumiehen kanssa ja pojasta tulee sitten pikku pikku mies

Poika on luokan tyttöjä lyhyempi. Mitä oikein ajattelit?

Vierailija kirjoitti:

Jokainen ukkomies on valitellut naisensa pilalle mennyttä alapäätä synnytyksen jälkeen (olen siis se kuuluisa toinen nainen) eli jos joskus alan itse pentutehtailemaan, niin kyllä se toukka otetaan ulos vatsan kautta.

Parempi jättää lastenteko muille tolla kapasiteetilla. Jos mies sanoo naisen alapään menneen pilalle synnytyksessä, hän on pieni mies, niin alapäästä kuin erityisesti yläpäästä. Jos heidän vuokseen teet päätöksiä kropastasi, niin siitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluais arpea mahaani

Mieluummin otan arven mahaani kuin tuhoutuneet sukuelimet.

Toisilla on jo ennen synnytystä messuhalli ja isot roikkuvat häpyhuulet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halusin suunnitellun sektion. Lääkäri päätti toisin, hän halusi alatiesynnytyksen. Synnytys ei onnistunut ja lapsi meinasi kuolla, joten päädyin hätäsektioon nukutuksessa. En tehnyt enää toista lasta, koska lääkäri sanoi, että jälleen yritetään ensin alatiesynnytystä.

Arpea tuskin näkyy. Leikkaushaava ei juurikaan sattunut, eihän tuolla mahassa nyt niin paljon hermoja mene. Pystyin hyvin kävelemään ja kantamaan lasta heti samana iltana. Haava arpeutui pian. Plussanahan tässä on myös se, että vältin kaikki repeämät ja välilihan leikkaukset ja muut semmoiset alatiesynnytysriesat.

Hätäsektio nukutuksessa ja pystyit kävelemään samana iltana? Erikoista. Minulla suunnitellut sektiot ja olin piuhoissa (tippa + virtsakatetri) yön yli, plus jalat puutuneen monta tuntia, en siis todellakaan olis päässyt kävelemään. Nukutuksen jälkeen muutenkin on vähän pöpperössä, en olisi uskaltanut kanniskella vauvaa.

Ettet vaan nyt puhuisi muunneltua totuutta?

Eihän hän puudutteesta puhunut vaan hätäsektiosta eli nukutuksesta. Minun huonetoverinani oli samana yönä hätäleikattu ja hän oli nopeammin jalkeilla kun minä. Minut leikattiin puolenyön jälkeen ja aamu 9 sain nousta suihkuun ja katetrin poistoon. Jalat alko toimia jo aamuyöstä .

Mutta joku raja näihin väitteisiin kuitenkin. Kävelin korkkateissa pihalle vauva olkapäällä-väitteet on naurettavia. Leikkaus on aina leikkaus ja toipuminen nopeimmillaankin 4vkoa-kk. Haava voi olla kosketusarka kuukausia.

Olen tyytyväinen, että sain synnyttää lapseni alateitse. Toki, jos olisi tilanne sitä vaatinut, olisi leikkaus ilman muuta ollut vaihtoehto.

Näin vanhempana naisena, jolla on ystäväpiirissä sektiolla synnyttäneitä, voin kertoa, että ne sektiosta johtuvat kivut voivat palata vielä mummoiälläkin, kun siellä vatsanpeitteissä on arpikudosta ja kiinnikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluais arpea mahaani

Mieluummin otan arven mahaani kuin tuhoutuneet sukuelimet.

Toisilla on jo ennen synnytystä messuhalli ja isot roikkuvat häpyhuulet

Ja toisilla myös alatiesynnytyksen jälkeen se viivapimppi ja kuulemma tiukka