Hän ei ymmärtänyt, että 20 euroa on minulle iso raha erituloisten ihmisten todellisuudet eivät aina kohtaa
https://yle.fi/aihe/a/20-10001904
Lähipiiriään köyhemmät toivoisivat, että ihmiset ymmärtäisivät
7. Kaksikymmentä euroa voi olla iso raha
"Kun olin pienituloinen yksinhuoltaja, ihmisten oli välillä hyvin vaikea ymmärtää, miksen lähde noin vain syömään tai reissuun. Poikani päiväkodissa kerättiin kahdesti vuodessa 20 euroa reissuihin, ja alueella asui melko hyvätuloista väkeä. Kun valitin ystävälleni, hän ei yhtään ymmärtänyt, että 40 euroa on iso raha vuodessa. Ei kyse ollut siitä ettenkö olisi halunnut vaan siitä, etten pystynyt. Hän ei edes tiennyt, että päiväkotimaksut määräytyvät tulojen mukaan eikä pienituloiset maksa niistä mitään."
8. Vapaa-aikaa voisi suunnitella pienituloisimman mukaan
"Osa parempituloisista sukulaisista ei ymmärrä, että satasen säästäminen on välillä todella vaikeaa. Olimme lähdössä vuosia sitten porukalla mökille. Sukulainen halusi luksusta mökiltä, ja minä sanoin,etten pysty maksamaan mökistä yhdeksääkymppiä. Hän vain, että säästä summa. Hän ei millään ymmärtänyt, että vaatii työtä ja vaivaa säästää parin kuukauden aikana satanen. Enkä todellakaan käyttäisi sitä mökkiviikonloppuun, vaan vaikkapa lapsen vaatteisiin tai kenkiin."
9. Pienituloisella ei ole varaa olla spontaani
"En minä ole luonteeltani nipo tai paina jarrua joka asiaan ilkeyttäni. En vain voi käyttää kahden kuukauden ruokabudjettia yhteen viikonloppuun."
10. Vastuullisen ostaminen ei ole välttämättä arvovalinta
"Sote-alan palkkakuopassa välillä tuskastuttaa parempituloisten ystävien kanssa se, ettei ole resursseja kaikkiin niin tiedostaviin ja vastuullisiin valintoihin kuin heillä. Joskus pitää tehdä kompromisseja tai jättää kuluttamatta, vaikka haluaisi toimia toisin ja ostaa luomua, Suomi-designia, käyttää rahaa kulttuuriin tairuokatrendeihin."
11. Pariskuntien ja sinkkujen rahatilanteet voivat erota paljon toisistaan
"Ystäväpiirin usein ainoana sinkkuna ja yksinhuoltajana, tuntuu vähän kummalta, jos hankitaan yhdessä lahja niin se hinta jaetaan tasan kunkin perheen kesken. Ei siis aikuisten kesken vaan mie maksan saman kuin pariskunta. Aina. Ja olen tietenkin liian nössö asiasta sanomaan."
ToimittajaJulia Thurénkysyi Instagram-seuraajiltaan, millaisia kokemuksia heillä on tuloeroista kaveripiirissä. Tämän artikkelin kursivoidut sitaatit ovat poimintoja näistä vastauksista.
Kommentit (121)
Alle keskitulon minäkin tienaan, mutta kyllä tarjoaisin kaverille tuossa tilanteessa pizzan, drinkin, viinipullon, kahvin, mikä nyt kyseessä onkaan eikä tarvisi maksaa takaisin. Laitan rahaa paljon turhempiinkin asioihin. Ystävyys/kaveruus on tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Siitä hyvä tuloisten porukasta putoaa väksinkin pois vähitellen jos ei ole samaa varallisuutta mennä ja harrastaa.
Näin ilmeisesti käy vain naisten ystävyyssuhteissa. Johtunee siitä, että miesten ystävyys perustuu jollekin muulle kuin sille, että kierrellään loputtomiin kauppoja ja istutaan kahvilla.
Ainakin minun mieheni ystävistäsi suurin osa tienaa varmaan kymmenen kertaa enemmän kuin mieheni nykyään. Mies kun on pienituloinen yrittäjä ja opiskelija, ja muut ovat sitten edenneet eri rappuja elämässä. Samat ystävät sillä on kuin silloin 20 vuotta sitten kun tavattiin -ja uusia on tullut, ja arvatkaa mitä, osa NIISTÄKIN on erittäin hyvätuloisia ja silti ne keksivät tekemistä keskenään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän naurattaa, kun toiset saa lastensa päivähoidon (ja ruuat päivähoidossa lapselle) ilmaiseksi, mutta kehtaa valittaa 40 euron retkimenoista vuodessa kun taas toiset maksaa siitä samasta päivähoidosta yli 3000 euroa vuodessa.
Ja sen ilmaismatkustajan takia jää kaikilta lapsilta sitten retket tekemättä. Tosi reilua.
Ei ne retket nyt niin ihmetä vaan se, että joku pitää ihan itsestään selvyytenä, että saa ilmaiseksi kalliin palvelun ja haukkuu vielä palvelusta maksavia, kun eivät tästä vapaamatkustusasiasta mitään tiedä.
Luuletko todellakin, että se lapsesi päivähoito katetaan tuolla 3000 euron maksulla? Lapsettoman näkökulmasta myös 3000 euroa maksava on vapaamatkustaja - joten ei kannattaisi rikkaankaan aukoa päätään, jos saa lapsensa julkiseen päivähoitoon.
Juuri näin. Suomessa yksi suurimpia ongelmia on tämä yletön tukeminen ja tukeminen minkä takia lopulta juuri kenelläkään ei ole rahaa yhtään mihinkään kun suuristakin tuloista verotus ja kaikki pakolliset maksut vie aivan järjettömän suuren osan!
Ja sekään ei riitä mihinkään vaan julkisen velan määrä kasvaa kasvamistaan minkä kerkeää, ja ostovoima heikkenee koko ajan kun palkankorotukset ei pysy inflaation perässä.
Keskituloista tuo kirpaisee erityisesti. Päivähoitomaksu on keskituloiselle ja suurituloiselle sama. Keskituloinen käyttää päivähoitomaksuun vaan suhteellisesti paljon suuremman osan tuloistaan.
Käytännössä muut ratkaisut kuin päivähoito on tehty jokseenkin mahdottomiksi, esimerkiksi kotiin otettava au-pair katsotaan Suomessa työntekijäksi, josta pitää maksaa kalliit työnantajamaksut, ja au-pairin taskutaha on hänelle Suomessa verotettavaa tuloa, mutta useimmissa muissa maissa näin ei ole. Siksi muualla on vaihtoehtona mm. aupairin ottaminen, mutta Suomessa se on tosi kallis ratkaisu, johon harvalla on enää verotuksen jälkeen varaa.
Jos on 2-3 lasta, niin monessa maassa hankitaan mieluummin au-pair. Vanhemmat lähtevät töihin ja lapset jäävät au-pairin kanssa päiväksi kotiin, käyvät päivän aikana kerhossa ja puistossa, lapset nukkuvat päiväunet ja au-pair tekee perheelle iltapäiväruoan valmiiksi.
Suomessa lapset kiskotaan sängystä ylös kesken unien ja kuskataan puoliunisina päiväkotiin, ja sitten perheessä kiistellään että kuka ehtii hakemaan ja kenen vuoro, ja päiväkodissa ollaan vihaisia kun ei ehditä ajoissa. Lapset palelee päiväkodin pihalla monta tuntia odottamassa. Kun päästään kotiin, istutetaan lapset Pikkukakkosen ääreen ja aletaan tekemään ruokaa, sitten onkin jo iltapesujen aika.
Että köyhien lapsetko siis vaan päiväkotiin, ja keskituloisten ja rikkaitten lapsille aupairit?
Tottakai kaikki päiväkotiin. Ei ole oikein, jos jotkut saa aupairin ja toiset ei. Ei ole tasa-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän naurattaa, kun toiset saa lastensa päivähoidon (ja ruuat päivähoidossa lapselle) ilmaiseksi, mutta kehtaa valittaa 40 euron retkimenoista vuodessa kun taas toiset maksaa siitä samasta päivähoidosta yli 3000 euroa vuodessa.
Ja sen ilmaismatkustajan takia jää kaikilta lapsilta sitten retket tekemättä. Tosi reilua.
Ei ne retket nyt niin ihmetä vaan se, että joku pitää ihan itsestään selvyytenä, että saa ilmaiseksi kalliin palvelun ja haukkuu vielä palvelusta maksavia, kun eivät tästä vapaamatkustusasiasta mitään tiedä.
Luuletko todellakin, että se lapsesi päivähoito katetaan tuolla 3000 euron maksulla? Lapsettoman näkökulmasta myös 3000 euroa maksava on vapaamatkustaja - joten ei kannattaisi rikkaankaan aukoa päätään, jos saa lapsensa julkiseen päivähoitoon.
Juuri näin. Suomessa yksi suurimpia ongelmia on tämä yletön tukeminen ja tukeminen minkä takia lopulta juuri kenelläkään ei ole rahaa yhtään mihinkään kun suuristakin tuloista verotus ja kaikki pakolliset maksut vie aivan järjettömän suuren osan!
Ja sekään ei riitä mihinkään vaan julkisen velan määrä kasvaa kasvamistaan minkä kerkeää, ja ostovoima heikkenee koko ajan kun palkankorotukset ei pysy inflaation perässä.
Keskituloista tuo kirpaisee erityisesti. Päivähoitomaksu on keskituloiselle ja suurituloiselle sama. Keskituloinen käyttää päivähoitomaksuun vaan suhteellisesti paljon suuremman osan tuloistaan.
Käytännössä muut ratkaisut kuin päivähoito on tehty jokseenkin mahdottomiksi, esimerkiksi kotiin otettava au-pair katsotaan Suomessa työntekijäksi, josta pitää maksaa kalliit työnantajamaksut, ja au-pairin taskutaha on hänelle Suomessa verotettavaa tuloa, mutta useimmissa muissa maissa näin ei ole. Siksi muualla on vaihtoehtona mm. aupairin ottaminen, mutta Suomessa se on tosi kallis ratkaisu, johon harvalla on enää verotuksen jälkeen varaa.
Jos on 2-3 lasta, niin monessa maassa hankitaan mieluummin au-pair. Vanhemmat lähtevät töihin ja lapset jäävät au-pairin kanssa päiväksi kotiin, käyvät päivän aikana kerhossa ja puistossa, lapset nukkuvat päiväunet ja au-pair tekee perheelle iltapäiväruoan valmiiksi.
Suomessa lapset kiskotaan sängystä ylös kesken unien ja kuskataan puoliunisina päiväkotiin, ja sitten perheessä kiistellään että kuka ehtii hakemaan ja kenen vuoro, ja päiväkodissa ollaan vihaisia kun ei ehditä ajoissa. Lapset palelee päiväkodin pihalla monta tuntia odottamassa. Kun päästään kotiin, istutetaan lapset Pikkukakkosen ääreen ja aletaan tekemään ruokaa, sitten onkin jo iltapesujen aika.
Että köyhien lapsetko siis vaan päiväkotiin, ja keskituloisten ja rikkaitten lapsille aupairit?
Tottakai kaikki päiväkotiin. Ei ole oikein, jos jotkut saa aupairin ja toiset ei. Ei ole tasa-arvoista.
Ihan yhtä väärin kuin se, että toiset pääsee retkelle ja toiset ei?
Suomalaisuuteen kuuluu kateus, ja se on hyvä oppia heti lapsesta pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus haluaa sen saman kokemuksen, kuin mistä kuvittelee toisten parempituloisten nauttivan noin vaan, esim. ravintolassa syömisen. On ollut aika usein kuitenkin pettymys, kun ruoka oli kyllä syötävää, mutta ei nyt mikään erityisen hyvä. Rahan tuhlaaminen on harmittanut enemmän, juurikin 40 euroa yhdestä ruokailusta. Ehkä tämä kokemus on kuitenkin ollut hyödyksi sikäli, että tietää, ettei ravintolaruoka välttämättä ole kotiruokaa parempaa. Joku voisi sanoa, että valitsin väärän ravintolan, mutta kokemus sinänsä kaupungilla käymisen yhteydessä ravintolassa syömisestä riitti tyydyttämään uteliaisuuteni pitkäksi aikaa, niin ei ole tarvetta käydä uudestaan.
Muutenkin ravintolat ja kahvilat ovat epäviihtyisiä paikkoja. Ei sellaisessa monikaan kykene rentoutumaan. Periaatteessa minulle pitäisi maksaa että suostuisin käyttämään kahviloita ja ravintoloita. Olen aikuiselämäni aikana käynyt kolmesti ravintolassa ja se riitti minulle. Minusta Suomeen ei kahvilat ja ravintolat kuulu tai voi edes menestyä. Enemmistöllä ei ole ostovoimaa edes käydä leikkauttamassa hiuksia kerran vuoteen. Korona-aika ei vaikuttanut ostoskäyttäytymiseen mitenkään, koska ei ole varaa käydä missään muutenkaan. Näiden yritysten tuet pitäisi lakkauttaa kokonaan.
T. 9e h palkka siivooja
Kun on tottunut syömään rauhassa niin paikka joka on täynnä ihmisiä ja heidän hajuja voi etoa ajatuksena, kun annos ei välttämättä ole kotiruokaa parempaa. Kyllä siinä tulee mieleen että asiakkaalle pitää maksaa siitä kärsimyksestä eikä niim, että asiakas maksaa ja kärsii ihmisvilinässä aterioimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä hyvä tuloisten porukasta putoaa väksinkin pois vähitellen jos ei ole samaa varallisuutta mennä ja harrastaa.
Tottakai putoaa. Niin putoaa kaikkialla muuallakin maailmassa. Olen Suomen mittakaavassa hyvätuloinen, mutta ei mulla ole mitään mahdollisuuksia elää kuten rikkaat. Ja sen vuoksi en oletakaan, että voisin kuulua samaan porukkaan kuin rikkaat. Lika barn leka bäst.
Ei se aina ihan noinkaan mene. Esim. entisaikoina aatelinen pysyi kyllä "piireissä", vaikka olisi välillä käynyt velkavankeudessa. Nousukkaiden joukosta ehkä putoaakin, jos rahat loppuu, mutta perittyä asemaa ei menetä oikein millään.
Minä olen virallisesti köyhyysrajan alapuolella, ollut jo 10 vuotta, eikä minulla ole silti mitään ongelmaa kuulua joukkoon melko varakkaassa ja menestyneessä suvussani, eikä niissäkään juhlissa joissa on suvun ulkopuolisia jotka kuuluvat siihen varakkaasen joukkoon.
Itse asiassa aina kun olen todellisen vertaisryhmäni parissa tyyliin kuntouttavassa työtoiminnassa ihmettelen aina, että tämäkö on se minun nykyinen viiteryhmäni? Ei mitään yhteistä niiden ihmisten kanssa.
Yks tuttu oli au pairina New Yorkissa suomalaisperheelle mutta tämä perhe oli varakas ja jo yli 10 v. sitten heillä kävi pyykkiennoutopalvelu yms. Ilmeisesti halusivat au pairina lähinnä suomen kielen vuoksi.
Sitten nämä tyypilliset tapaukset missä au pair hoitaa yksinään perheen pienet lapset, ruuat, siivoaa joka päivä jne. on ihan perseestä ja riistoa.
Muistakaa myös tapaus jossa amerikkalaisperhe syytti brittiläistä au pairiaan vauvansa murhasta. Lopulta hoitaja todettiin syyttömäksi mutta oikeudessakin todettiin, että 19-vuotiaalle oli laitettu liikaa vastuuta kahden pienen hoitamisesta plus kotitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän naurattaa, kun toiset saa lastensa päivähoidon (ja ruuat päivähoidossa lapselle) ilmaiseksi, mutta kehtaa valittaa 40 euron retkimenoista vuodessa kun taas toiset maksaa siitä samasta päivähoidosta yli 3000 euroa vuodessa.
Ja sen ilmaismatkustajan takia jää kaikilta lapsilta sitten retket tekemättä. Tosi reilua.
Ei ne retket nyt niin ihmetä vaan se, että joku pitää ihan itsestään selvyytenä, että saa ilmaiseksi kalliin palvelun ja haukkuu vielä palvelusta maksavia, kun eivät tästä vapaamatkustusasiasta mitään tiedä.
Luuletko todellakin, että se lapsesi päivähoito katetaan tuolla 3000 euron maksulla? Lapsettoman näkökulmasta myös 3000 euroa maksava on vapaamatkustaja - joten ei kannattaisi rikkaankaan aukoa päätään, jos saa lapsensa julkiseen päivähoitoon.
Juuri näin. Suomessa yksi suurimpia ongelmia on tämä yletön tukeminen ja tukeminen minkä takia lopulta juuri kenelläkään ei ole rahaa yhtään mihinkään kun suuristakin tuloista verotus ja kaikki pakolliset maksut vie aivan järjettömän suuren osan!
Ja sekään ei riitä mihinkään vaan julkisen velan määrä kasvaa kasvamistaan minkä kerkeää, ja ostovoima heikkenee koko ajan kun palkankorotukset ei pysy inflaation perässä.
Keskituloista tuo kirpaisee erityisesti. Päivähoitomaksu on keskituloiselle ja suurituloiselle sama. Keskituloinen käyttää päivähoitomaksuun vaan suhteellisesti paljon suuremman osan tuloistaan.
Käytännössä muut ratkaisut kuin päivähoito on tehty jokseenkin mahdottomiksi, esimerkiksi kotiin otettava au-pair katsotaan Suomessa työntekijäksi, josta pitää maksaa kalliit työnantajamaksut, ja au-pairin taskutaha on hänelle Suomessa verotettavaa tuloa, mutta useimmissa muissa maissa näin ei ole. Siksi muualla on vaihtoehtona mm. aupairin ottaminen, mutta Suomessa se on tosi kallis ratkaisu, johon harvalla on enää verotuksen jälkeen varaa.
Jos on 2-3 lasta, niin monessa maassa hankitaan mieluummin au-pair. Vanhemmat lähtevät töihin ja lapset jäävät au-pairin kanssa päiväksi kotiin, käyvät päivän aikana kerhossa ja puistossa, lapset nukkuvat päiväunet ja au-pair tekee perheelle iltapäiväruoan valmiiksi.
Suomessa lapset kiskotaan sängystä ylös kesken unien ja kuskataan puoliunisina päiväkotiin, ja sitten perheessä kiistellään että kuka ehtii hakemaan ja kenen vuoro, ja päiväkodissa ollaan vihaisia kun ei ehditä ajoissa. Lapset palelee päiväkodin pihalla monta tuntia odottamassa. Kun päästään kotiin, istutetaan lapset Pikkukakkosen ääreen ja aletaan tekemään ruokaa, sitten onkin jo iltapesujen aika.
Että köyhien lapsetko siis vaan päiväkotiin, ja keskituloisten ja rikkaitten lapsille aupairit?
Tottakai kaikki päiväkotiin. Ei ole oikein, jos jotkut saa aupairin ja toiset ei. Ei ole tasa-arvoista.
Ai että jos kaikki köyhimmät ei pysty hankkimaan kotiinsa au-pairia, niin sitten se tehdään mahdottomaksi keskituloisillekin? Eiköhän kyse ole pikemminkin tasapäistämisestä kuin tasa-arvosta.
Au-pair olisi yhteiskunnalle paljon edullisempi ratkaisu kuin kunnallinen päivähoito. Helpottaisi myös päiväkotien työolosuhteita, jos osa lapsista jäisi kotiin au-pairin kanssa ja saataisi Suomeen nuoria tyttöjä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Ehkä osa heistä jäisi tänne ja perustaisi perheen, tulevia veronmaksajia. Kannattaisi miettiä tarkkaan tätäkin vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen oma valinta millaisten ihmisten kanssa kaveeraa. Sori nyt vaan.
Ymmärrän kyllä yskän mutta jos joutuu kavereilleen tuollaista rautalangasta vääntämään, niin sopii kysyä miksi on sellaisten kanssa yleensäkään?
Niin, et ilmeisesti ole tippaakaan sosiaalinen luonne. Etkö ymmärrä, että kyse voi olla elämän muutoksesta, joka johtaa tulojen romahtamiseen? Ihan oikeasti, ei siinä vaiheessa kaikki halua tai kestä sinun tavallasi tutuujensa menettämistä. Tuttujen ihmisten, jotka merkitsevät paljon ja voivat tehdä muuten elämästä ja tilanteesta siedettävämmän. Aika outo tyyppi, joka irtisanoo nin vain välit lastensa ja omiin läheisiin ihmisiin vai siksi, etteivät ne ymmärrä muutosta.
Kaikki olisi todellakin helpompaa, jos jokainen ymmärtäisi nuo aloituksessa mainitut asiat.
Hienoa, että joku toimittaja otti asian edes esiin. Tuo olisi hyvä aihe aamu-tVhen ja jälleen entistä ajankohtaisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän naurattaa, kun toiset saa lastensa päivähoidon (ja ruuat päivähoidossa lapselle) ilmaiseksi, mutta kehtaa valittaa 40 euron retkimenoista vuodessa kun taas toiset maksaa siitä samasta päivähoidosta yli 3000 euroa vuodessa.
Ja sen ilmaismatkustajan takia jää kaikilta lapsilta sitten retket tekemättä. Tosi reilua.
Ei ne retket nyt niin ihmetä vaan se, että joku pitää ihan itsestään selvyytenä, että saa ilmaiseksi kalliin palvelun ja haukkuu vielä palvelusta maksavia, kun eivät tästä vapaamatkustusasiasta mitään tiedä.
Luuletko todellakin, että se lapsesi päivähoito katetaan tuolla 3000 euron maksulla? Lapsettoman näkökulmasta myös 3000 euroa maksava on vapaamatkustaja - joten ei kannattaisi rikkaankaan aukoa päätään, jos saa lapsensa julkiseen päivähoitoon.
Juuri näin. Suomessa yksi suurimpia ongelmia on tämä yletön tukeminen ja tukeminen minkä takia lopulta juuri kenelläkään ei ole rahaa yhtään mihinkään kun suuristakin tuloista verotus ja kaikki pakolliset maksut vie aivan järjettömän suuren osan!
Ja sekään ei riitä mihinkään vaan julkisen velan määrä kasvaa kasvamistaan minkä kerkeää, ja ostovoima heikkenee koko ajan kun palkankorotukset ei pysy inflaation perässä.
Keskituloista tuo kirpaisee erityisesti. Päivähoitomaksu on keskituloiselle ja suurituloiselle sama. Keskituloinen käyttää päivähoitomaksuun vaan suhteellisesti paljon suuremman osan tuloistaan.
Käytännössä muut ratkaisut kuin päivähoito on tehty jokseenkin mahdottomiksi, esimerkiksi kotiin otettava au-pair katsotaan Suomessa työntekijäksi, josta pitää maksaa kalliit työnantajamaksut, ja au-pairin taskutaha on hänelle Suomessa verotettavaa tuloa, mutta useimmissa muissa maissa näin ei ole. Siksi muualla on vaihtoehtona mm. aupairin ottaminen, mutta Suomessa se on tosi kallis ratkaisu, johon harvalla on enää verotuksen jälkeen varaa.
Jos on 2-3 lasta, niin monessa maassa hankitaan mieluummin au-pair. Vanhemmat lähtevät töihin ja lapset jäävät au-pairin kanssa päiväksi kotiin, käyvät päivän aikana kerhossa ja puistossa, lapset nukkuvat päiväunet ja au-pair tekee perheelle iltapäiväruoan valmiiksi.
Suomessa lapset kiskotaan sängystä ylös kesken unien ja kuskataan puoliunisina päiväkotiin, ja sitten perheessä kiistellään että kuka ehtii hakemaan ja kenen vuoro, ja päiväkodissa ollaan vihaisia kun ei ehditä ajoissa. Lapset palelee päiväkodin pihalla monta tuntia odottamassa. Kun päästään kotiin, istutetaan lapset Pikkukakkosen ääreen ja aletaan tekemään ruokaa, sitten onkin jo iltapesujen aika.
Että köyhien lapsetko siis vaan päiväkotiin, ja keskituloisten ja rikkaitten lapsille aupairit?
Tottakai kaikki päiväkotiin. Ei ole oikein, jos jotkut saa aupairin ja toiset ei. Ei ole tasa-arvoista.
Ai että jos kaikki köyhimmät ei pysty hankkimaan kotiinsa au-pairia, niin sitten se tehdään mahdottomaksi keskituloisillekin? Eiköhän kyse ole pikemminkin tasapäistämisestä kuin tasa-arvosta.
Au-pair olisi yhteiskunnalle paljon edullisempi ratkaisu kuin kunnallinen päivähoito. Helpottaisi myös päiväkotien työolosuhteita, jos osa lapsista jäisi kotiin au-pairin kanssa ja saataisi Suomeen nuoria tyttöjä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Ehkä osa heistä jäisi tänne ja perustaisi perheen, tulevia veronmaksajia. Kannattaisi miettiä tarkkaan tätäkin vaihtoehtoa.
Taas näitä miesten fantasioita että pääsisivät pettämään nuoren tytön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu oli au pairina New Yorkissa suomalaisperheelle mutta tämä perhe oli varakas ja jo yli 10 v. sitten heillä kävi pyykkiennoutopalvelu yms. Ilmeisesti halusivat au pairina lähinnä suomen kielen vuoksi.
Sitten nämä tyypilliset tapaukset missä au pair hoitaa yksinään perheen pienet lapset, ruuat, siivoaa joka päivä jne. on ihan perseestä ja riistoa.
Muistakaa myös tapaus jossa amerikkalaisperhe syytti brittiläistä au pairiaan vauvansa murhasta. Lopulta hoitaja todettiin syyttömäksi mutta oikeudessakin todettiin, että 19-vuotiaalle oli laitettu liikaa vastuuta kahden pienen hoitamisesta plus kotitöistä.
Pyykkiennoutopalvelu kuulostaa mukavalta. Miksei Suomeen saa sellaista? Helpottaisi tosi paljon monen lapsiperheen arkea. Nykyään on liian tiukkaa taiteilla työn ja kaikkien kotitöitten kanssa, perheelle ei jää yhteistä aikaa kun vapaa-aika menee pyykinpesuun, ruuanlaittoon ja siivoamiseen eikä raskaan verotuksen ja kalliitten palvelujen hintojen vuoksi keskituloinen pysty noita palveluja ostamaan. Lisää vaan näitä jenkkityylin palveluja tänne!
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu oli au pairina New Yorkissa suomalaisperheelle mutta tämä perhe oli varakas ja jo yli 10 v. sitten heillä kävi pyykkiennoutopalvelu yms. Ilmeisesti halusivat au pairina lähinnä suomen kielen vuoksi.
Sitten nämä tyypilliset tapaukset missä au pair hoitaa yksinään perheen pienet lapset, ruuat, siivoaa joka päivä jne. on ihan perseestä ja riistoa.
Muistakaa myös tapaus jossa amerikkalaisperhe syytti brittiläistä au pairiaan vauvansa murhasta. Lopulta hoitaja todettiin syyttömäksi mutta oikeudessakin todettiin, että 19-vuotiaalle oli laitettu liikaa vastuuta kahden pienen hoitamisesta plus kotitöistä.
Totta. Moni ei ole lainkaan ymmärtänyt, mitä systeemi tarkoittaa. tarkoitus ei ole todellakaan, että au pair hoitasi koko kodinhoidon ja vielä lapsetkin.
Eikä edes ymmärtänyt sitä, että pitäisi tarjota muutakin kuin asunto, ruoka ja vähän taskurahaa.
En kyllä tajua, miksei voi sanoa EI jos on joutumassa epäreilusti maksamaan, esim. Tuo että sinkku maksaisi saman kuin pariskunta. Minkälainen ihminen edes ehdottaa noin? Tai että pitää mennä kalliimpaan luksusmökkiin, kun itselle riittäisi halvempikin. Meneekö muka välit poikki kun kertoo ystävälle ettei nyt ole niin hyvä rahatilanne? Jos näin kävisikin, niin onko se ystävyys sitten oikeaa ystävyyttä ollutkaan?
En jaksa olla ihmisen kanssa, joka laskee pennosiaan jatkuvasti. Parempi mennä eri teitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä hyvä tuloisten porukasta putoaa väksinkin pois vähitellen jos ei ole samaa varallisuutta mennä ja harrastaa.
Tottakai putoaa. Niin putoaa kaikkialla muuallakin maailmassa. Olen Suomen mittakaavassa hyvätuloinen, mutta ei mulla ole mitään mahdollisuuksia elää kuten rikkaat. Ja sen vuoksi en oletakaan, että voisin kuulua samaan porukkaan kuin rikkaat. Lika barn leka bäst.
Ei se aina ihan noinkaan mene. Esim. entisaikoina aatelinen pysyi kyllä "piireissä", vaikka olisi välillä käynyt velkavankeudessa. Nousukkaiden joukosta ehkä putoaakin, jos rahat loppuu, mutta perittyä asemaa ei menetä oikein millään.
Minä olen virallisesti köyhyysrajan alapuolella, ollut jo 10 vuotta, eikä minulla ole silti mitään ongelmaa kuulua joukkoon melko varakkaassa ja menestyneessä suvussani, eikä niissäkään juhlissa joissa on suvun ulkopuolisia jotka kuuluvat siihen varakkaasen joukkoon.
Itse asiassa aina kun olen todellisen vertaisryhmäni parissa tyyliin kuntouttavassa työtoiminnassa ihmettelen aina, että tämäkö on se minun nykyinen viiteryhmäni? Ei mitään yhteistä niiden ihmisten kanssa.
No juu, tuon ymmärrän. Toki, jos joku kustantaa sulle sun osuutesi yhdessä vietetyistä jutuista, silloin tietenkin pysyt rikkaiden ja eliitin piireissä. Mutta suurin osa suomalaisista ei kuulu raharikkaisiin sukuihin ja vielä vähemmän aatelisiin.
Suomessa aika harvalla tavallisella työssäkäyvällä (edes hyvätuloisella) ihmisellä on varaa roikottaa ystäväpiirissään köyhiä ja kustantaa köyhille kaikki, mitä yhdessä olisi tarkoitus tehdä. Tai sitten ei ainakaan tehdä niitä asioita yhdessä kovin usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttu oli au pairina New Yorkissa suomalaisperheelle mutta tämä perhe oli varakas ja jo yli 10 v. sitten heillä kävi pyykkiennoutopalvelu yms. Ilmeisesti halusivat au pairina lähinnä suomen kielen vuoksi.
Sitten nämä tyypilliset tapaukset missä au pair hoitaa yksinään perheen pienet lapset, ruuat, siivoaa joka päivä jne. on ihan perseestä ja riistoa.
Muistakaa myös tapaus jossa amerikkalaisperhe syytti brittiläistä au pairiaan vauvansa murhasta. Lopulta hoitaja todettiin syyttömäksi mutta oikeudessakin todettiin, että 19-vuotiaalle oli laitettu liikaa vastuuta kahden pienen hoitamisesta plus kotitöistä.
Pyykkiennoutopalvelu kuulostaa mukavalta. Miksei Suomeen saa sellaista? Helpottaisi tosi paljon monen lapsiperheen arkea. Nykyään on liian tiukkaa taiteilla työn ja kaikkien kotitöitten kanssa, perheelle ei jää yhteistä aikaa kun vapaa-aika menee pyykinpesuun, ruuanlaittoon ja siivoamiseen eikä raskaan verotuksen ja kalliitten palvelujen hintojen vuoksi keskituloinen pysty noita palveluja ostamaan. Lisää vaan näitä jenkkityylin palveluja tänne!
Kuule, ihan oikeasti suurin osa niistä jenkeistäkin hoitaa pyykkinsä ihan itse tai jopa menee pesemään ne johonkin kodin ulkopuolelle, mikä tietysti vie vielä enemmän aikaa.
Kummaa kitinää, jos ei saa pyykkejä edes koneeseen työnnettyä ja pois otettua. Ei vie paljon aikaa.
Ja niitä kotitöitä voi perhe tehdä yhdessä. Sekin on yhteistä aikaa.
Miten kukaan jaksaisi olla ystävä ihmisten kanssa, jotka eivät voi rahanpuutteen takia käydä missään, tehdä mitään tai osallistua mihinkään? Eivät kaikki voi tietenkään miljonäärejä olla, mutta kyllä normaalilla aikuisella ihmisellä pitää olla varaa käydä vaikka kerran kuukaudessa ulkona, kerran viikossa harrastamassa ja pari kertaa vuodessa matkoilla. Ei ole normaalia, jos mihinkään ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus haluaa sen saman kokemuksen, kuin mistä kuvittelee toisten parempituloisten nauttivan noin vaan, esim. ravintolassa syömisen. On ollut aika usein kuitenkin pettymys, kun ruoka oli kyllä syötävää, mutta ei nyt mikään erityisen hyvä. Rahan tuhlaaminen on harmittanut enemmän, juurikin 40 euroa yhdestä ruokailusta. Ehkä tämä kokemus on kuitenkin ollut hyödyksi sikäli, että tietää, ettei ravintolaruoka välttämättä ole kotiruokaa parempaa. Joku voisi sanoa, että valitsin väärän ravintolan, mutta kokemus sinänsä kaupungilla käymisen yhteydessä ravintolassa syömisestä riitti tyydyttämään uteliaisuuteni pitkäksi aikaa, niin ei ole tarvetta käydä uudestaan.
Muutenkin ravintolat ja kahvilat ovat epäviihtyisiä paikkoja. Ei sellaisessa monikaan kykene rentoutumaan. Periaatteessa minulle pitäisi maksaa että suostuisin käyttämään kahviloita ja ravintoloita. Olen aikuiselämäni aikana käynyt kolmesti ravintolassa ja se riitti minulle. Minusta Suomeen ei kahvilat ja ravintolat kuulu tai voi edes menestyä. Enemmistöllä ei ole ostovoimaa edes käydä leikkauttamassa hiuksia kerran vuoteen. Korona-aika ei vaikuttanut ostoskäyttäytymiseen mitenkään, koska ei ole varaa käydä missään muutenkaan. Näiden yritysten tuet pitäisi lakkauttaa kokonaan.
T. 9e h palkka siivoojaKun on tottunut syömään rauhassa niin paikka joka on täynnä ihmisiä ja heidän hajuja voi etoa ajatuksena, kun annos ei välttämättä ole kotiruokaa parempaa. Kyllä siinä tulee mieleen että asiakkaalle pitää maksaa siitä kärsimyksestä eikä niim, että asiakas maksaa ja kärsii ihmisvilinässä aterioimisesta.
No todella huomaa ettet ole käynyt missään hyvässä ravintolassa. Niissä ei ole ihmisvilinää eikä varsinkaan hajuja, ja ruoka on taatusti parempaa kuin kenenkään av-mamman nakkikeitto.
Vierailija kirjoitti:
Juuri eronneena lähdettiin kaverin ja lastemme kanssa ulos ja ostin kaverin lapselle, kummilapselleni, lahjan. Olin laskenut, että siihen on varaa, pärjäisin loppukuun.
Kaveri sitten ihan spontaanisti ehdotti että käydään hei pitsalla. Laskin mielessäni kymmeneen ja vinkautin visaa. Se sen kuukauden säästöistä.
Olisi pitänyt avata suunsa, mutta en kehdannut. Se 30e mikä meni pitsaan oli viikon ruokabudjetti.
Missä on kolmenkympin pizzat?
Aloittaja tarkoitus ole kopioida koko kirjoitusta tänne. Lainauksesi on luvaton, ilmiannoin sen