Miksi juhlissa annetaan nykyisin niin suuria rahalahjoja? Ja lahjaksi toivotaan vain rahaa
Raha antaa toki lahjan saajalle mahdollisuuden itse valita ostaako sillä ruokaa, maksaako vuokran, sijoittaako vai ostaako vaikka matkan.
Mutta rahalahjoissa on usein oletus, että summan pitää olla tietyn suuruinen ja moni pitää sopimattomanakin vaikka 10-20 antamista lahjaksi.
Monille kummeille ja isoista suvuista oleville juhlia saattaa kertyä melkoinen määrä ja siihen päälle syntymäpäivät ja joulut.
Miksi kaikesta pitää ansaita rahaa? Onko rippikoulun käyminen todella sellainen mistä pitäisi saada vaikkapa 100?
Voisiko lahjoja antaa vaikka yhdessä niin että useampi osallistuu pienellä summalla tai että on joku yksi isompi hankinta mitä moni tukee?
Kommentit (110)
Kyllä meillä ainakin 2000-luvun alussa Pohjanmaalla kerättiin rahaa ylioppilaiksi valmistuneille. Niihin osallistui monet esim. 5e panoksella ja monet vielä sellaisia, joita en tuntenut. Arvostettiin kyl ihan joka senttiä. Isompia rahoja sai sitten sukulaisilta.
Tämän kevään rahankeräys saldo
-8 työkaveria lähtenyt opintovapaalle, irtisanoutunut, äitiyslomalle yms. Jokaiseen keräykseen odotettu 20 euroa
-Työkavetin häät 100 euroa
- kahden kummilapsen synttärit 50 euroa/lapsi
-kolmet yo juhlat 50 euroa juhla
- kahdet häät 150 euroa per häät
Jokainen odottaa käsi ojossa rahaa
Nyt täytyy säästää satoja tai tuhansia miljoonia jälleenrakennukseen Euroopassa ja enemmän luonnon suojelun hyväksi.
Eli tulevaisuuden turvan takia tuleville sukupolville.
Meillä työpaikoilla on sentään järkeviä summia kerätty. 5e tai joskus 3e henkilöltä. Kun työyhteisössä on 10-20 henkilöä maksamassa sen, löytyy kyllä ihan kiva lahja saajalle. Vielä kun oli vaihe, että vähän väliä joku jäi eläkkeelle tai joku äitiyslomalle tai muuten vain jäi pois tai täytti pyöreitä. Jätin vieraammille antamatta, niille jotka olivat täysin toisesta tiimistä tai työssä jopa toisella toimistolla. Ei joka kissanristiäisiin irronnut intoa maksaa.
Nyt yo-juhliin kummitytölle menossa 100e. Mietin ensin 70 euroa, mutta luonto ei nyt antanut periksi. Rippijuhlat vielä ennen juhannusta. Sinne menee tavaralahja, kuten häntä edeltävillekin. Noin 40 euron arvoinen suomalainen desingtuote.
En tiedä mistä ihmisille on tullut olettamuksia, että muut kyttäävät minkä suuruisia rahalahjoja kukanenkin antaa ja muilla olisi jotain erityistä asennetta asiaa kohtaan. Ja toisaalta, vaikka näin olisikin, niin entä sitten? Antaa niiden kytätä. Itse olen antanut ylioppilaslahjaksi 50e, rippilahjaksi 20e, syntymäpäivälahjaksi 18-vuotiaalle 20e. Häälahjoissa olen yleensä noudattanut hääparin lahjalistaa, niissäkin on yleensä löytynyt hyvin valinnanvaraa 20-50 euron väliltä. Kerran hääparin lahjatoiveet olivat niin utopistisia, että jätin menemättä juhliin.
Jos ei ole paljoa rahaa, niin voi antaa vaikka kuoharipullon, johon on kukkakaupassa sidottu kukka. Näyttävä ja kiva lahja, eikä jää rojua pyörimään nurkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton monen kummi, jolla on useita sisaruksia jää ainaiseen antajan rooliin.
Niin jää! Laskin yhtenä vuonna että minulla lapsettomalla meni yli 340 euroa sisarusten lasten ja 2 kummilapsen lahjoihin, siis synttärilahjat ja joululahjat, vaikka ne eivät olleet mitään kalliita. Tämä toistuu yli 10 vuotta. Sittenkö pitäisi vielä antaa 50-100 euroa kun jokainen menee ripille ja pääsee ylioppilaaksi, ihan älytöntä. Itse saan kyseisiltä perheiltä synttärionnittelut wa-viestinä ja jouluna suklaarasian, enkä nyt tarkoita että heidän pitäisikään alkaa sen kummemmin lahjoa jos eivät halua, mutta onhan tämä aika järjetön epäsuhta.
Minulla oli sama tilanne kun kaikki 6 kummilasta oli kouluikäisiä. Lahjoin omani lisäksi siis ainakin 6 muuta lasta jouluisin ja syntymäpäivisin. Laskin kerran mitä niihin menee vuodessa rahaa ja päätin jättää joulut välistä (lapsethan saa aina joka puolelta lahjoja jouluisin). Ostin silloin vain omalle lapselleni joululahjat. Syntymäpäivinä kummilapsille ja kun heistäkin jokainen viimein pääsi ripille, siihen loppui kaikki lahjominen kun yhden äiti huomautti että 30€ kummilapselle rippipäivänä on liian vähän. Nyt hän on varmaan tyytyväinen kun ei saa lapselleen enää senttiäkään, ei yo-lahjaksi eikä koskaan minään muunakaan juhlapäivänä. (Ovat kuulemma hyvin köyhiä kun isäntä on akateeminen ja hän yrittäjä). Pistin välit poikki kokonaan. Ja mitä sain heiltä itse? Kortin tai valokuvan joskus tai ei koskaan. Kiitosta ei ainakaan monelta tullut mutta muistettiin huomauttaa että aika vähän lahjoin. Olisivat olleet tyytyväisiä että edes vähän saivat kun olin yh, matalapalkkainen pätkätyöläinen. Kaikki lahjat heidän lapsille oli pois minun omalta lapseltani tai omista vaatteistani, kampaajakäynneistä, joskus ruoastakin.
Vierailija kirjoitti:
Tämän kevään rahankeräys saldo
-8 työkaveria lähtenyt opintovapaalle, irtisanoutunut, äitiyslomalle yms. Jokaiseen keräykseen odotettu 20 euroa
-Työkavetin häät 100 euroa
- kahden kummilapsen synttärit 50 euroa/lapsi
-kolmet yo juhlat 50 euroa juhla
- kahdet häät 150 euroa per häät
Jokainen odottaa käsi ojossa rahaa
Ihan hullua varsinkin tuo työkavereiden lahjominen 20 eurolla! Me kerätään yhteensä n. 20 viiden hengen kesken ja sillä hankitaan esim. skumppapullo yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän kevään rahankeräys saldo
-8 työkaveria lähtenyt opintovapaalle, irtisanoutunut, äitiyslomalle yms. Jokaiseen keräykseen odotettu 20 euroa
-Työkavetin häät 100 euroa
- kahden kummilapsen synttärit 50 euroa/lapsi
-kolmet yo juhlat 50 euroa juhla
- kahdet häät 150 euroa per häät
Jokainen odottaa käsi ojossa rahaaIhan hullua varsinkin tuo työkavereiden lahjominen 20 eurolla! Me kerätään yhteensä n. 20 viiden hengen kesken ja sillä hankitaan esim. skumppapullo yms.
Siis kerätään 20 useamman kesken yht.
Itse sain aikanani lahjaksi iittalaa ja arabiaa. Kaikkea hyödyllistä, astioita yms. En osannut silloin arvostaa kuin rahaa. Nyt aikuisena nuo kaikki astiat ovat kovassa käytössä. Nuo astiat olisi hirveä ostaa kerralla itse. Olen onnellinen että sukulaiset antoivat järkeviä lahjoja. Rahat meni johonki, astiat jäivät pysyväksi muistoksi. Aloin nyt keräämään "kapioita" myös omalle lapselleni. Niistä on suuri ilo myöhemmin.