Mitä ennen vanhaan tapahtui nepsy-ihmisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ja alistettiin. Tätähän 60-luvulla syntyneet yrittävät vieläkin työkavereilleen/tuttavilleen. Ihan suoraan tulee kettuilua erilaisuudesta, vanha paskajaakkoväki kuvittelee sen yhä normaaliksi, jos joku ei uppoa tapettiin.

Tämä. Nämä sukupolvet todellakin kiusaavat yhä vielä erilaisuudesta ihan pokalla!

Niin tuttua! Erilaisuus hoituu kiusaamalla ja sadismilla - ei siihen diagnooseja tarvita. Nämä 60-luvun reliikit pitäisi lopettaa!

Miksi olet täällä etkä töissä/opiskelemassa?

Vierailija kirjoitti:

Saivat kyllä kärsiä. Ei heitä ymmärretty. Nykyään ymmärretään heidän yliluonnisiset kykynsä tietyissä asioissa. Onneksi. Ihanat nepsyt.

Itsekin nepsy 63 v,  kuten oikeinkirjoituksesta huomaa.

Jotkut alkoholisoituivat tai hölmöilivät itsensä vankilaan. Ennen vanhaan oli töitä, joissa pärjäsi vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä. Uskoisin, että ennen elämä oli jollain tavalla yksinkertaisempaa ja siinä pärjäsi myös nepsy-ongelman kanssa helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saivat kyllä kärsiä. Ei heitä ymmärretty. Nykyään ymmärretään heidän yliluonnisiset kykynsä tietyissä asioissa. Onneksi. Ihanat nepsyt.

Miksi luokittelet ihmisiä tuolla tavoin? Oli diagnoosia tai ei jokainen ihminen on yksilö. Se, että diagnoosi on neuropsykologinen, ei tee ihmisestä automaattisesti ihanaa. 

Kateus iski paskareliikkiin? Alatko kiusata nyt?

Vierailija kirjoitti:

No vaikka mun mies. Tuen sijaan yritettiin piiskata kiltiksi ja sanottiin laiskaksi sekä tyhmäksi. Ei ymmärretty kouluvaikeuksia . Jotenkin rämpi koulut ja luki Ammattiin jota ei ole tehnyt vaan virkauran tehnyt muuta kautta. Kyllä oli ennenvanhaan nepsyjä. Heitä ei ymmärretty. Nyt kun olen nähnyt miehestä lapsuuden tutkimuspapereita.

Minunkin mieheni on asperger ja sai lapsena selkäänsä. Onko tuo joku piekseminen joku maalaisten vai uskovaisten juttu, kun monella ex-poikaystävällänikin on ollut tuollainen lapsuus? Nykyään mies on ihan hyväsydäminen ja herttainen, mutta lannistuu helposti ja rypee paljon negatiivisissa tunteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ja alistettiin. Tätähän 60-luvulla syntyneet yrittävät vieläkin työkavereilleen/tuttavilleen. Ihan suoraan tulee kettuilua erilaisuudesta, vanha paskajaakkoväki kuvittelee sen yhä normaaliksi, jos joku ei uppoa tapettiin.

Tämä. Nämä sukupolvet todellakin kiusaavat yhä vielä erilaisuudesta ihan pokalla!

Niin tuttua! Erilaisuus hoituu kiusaamalla ja sadismilla - ei siihen diagnooseja tarvita. Nämä 60-luvun reliikit pitäisi lopettaa!

Minut narsistiemä diagnosoi nepsyksi koska pistin välit poikki. Jos en pärjää/ jos pärjään korkeakouluopinnoissa, johtuu se nepsyydestä.

Heidät pantiin hoitolaitoksiin. Jotkut lapset saattoi päästä apukouluun mutta aikuisena joutuivat B-mielisairaaloihin.

Suuri osa aloitti rikollisen uran - joko omaisuus- tai väkivaltarikollisena, jopa murhaajana, ja päätyi vankilaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saivat kyllä kärsiä. Ei heitä ymmärretty. Nykyään ymmärretään heidän yliluonnisiset kykynsä tietyissä asioissa. Onneksi. Ihanat nepsyt.

Miksi luokittelet ihmisiä tuolla tavoin? Oli diagnoosia tai ei jokainen ihminen on yksilö. Se, että diagnoosi on neuropsykologinen, ei tee ihmisestä automaattisesti ihanaa. 

Kateus iski paskareliikkiin? Alatko kiusata nyt?

Mikä sinun ongelmasi on? 

Vierailija kirjoitti:

Googlaa esim. Wolfgang Amadeus Mozart. Siinä yksi hyvä esimerkki. 

Tuo nerojen diagnosointi jälkikäteen on kyllä yksi vitsaus. Mozartillakin äkkiä googlaten vaikuttaa olleen adhd, Tourette, asperger, bipolaarinen oireyhtymä, masennus, pari toiminta-addiktiota sekä muutama persoonallisuushäiriö. Joku oli laskenut että Mozartille on tehty jälkikäteen kaikkiaan 27 henkistä ja 140 fyysistä diagnoosia.

Kaikki vertaisryhmät ilmeisesti haluavat päästä osingoille.

Syrjäytyivät, tekivät itsemurhan, alkoholisoituivat ja/tai alkoivat käyttää huumeita.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut alkoholisoituivat tai hölmöilivät itsensä vankilaan. Ennen vanhaan oli töitä, joissa pärjäsi vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä. Uskoisin, että ennen elämä oli jollain tavalla yksinkertaisempaa ja siinä pärjäsi myös nepsy-ongelman kanssa helpommin.

Suurin on esim. adhd-diagnoosin saaneista elää nykyisinkin ihan normaalia elämää ja käy normaalisti töissä. Puhumattakaan muista lievemmistä neuropsykologisista diagnooseista. Diagnoosi ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet täällä etkä töissä/opiskelemassa?

Tänään on lauantai. Koulut ovat kiinni ja töistäkin monilla on vapaapäivä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut alkoholisoituivat tai hölmöilivät itsensä vankilaan. Ennen vanhaan oli töitä, joissa pärjäsi vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä. Uskoisin, että ennen elämä oli jollain tavalla yksinkertaisempaa ja siinä pärjäsi myös nepsy-ongelman kanssa helpommin.

Suurin on esim. adhd-diagnoosin saaneista elää nykyisinkin ihan normaalia elämää ja käy normaalisti töissä. Puhumattakaan muista lievemmistä neuropsykologisista diagnooseista. Diagnoosi ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa. 

Kyllä - lääkityksellä. Ja sen saa vain diagnoosilla. Mutta sitähän sinä et hyväksy.

Isäni (s.43) on asperger. On elänyt ihan tavallista elämää. Teki liki 40v työuran tavallisessa työssä jne. 

Autistit saattoivat tehdä suurella intohimolla jotain akateemista työtä omassa poterossaan, ilman turhien ihmiskohtaamisten tuottamaa stressiä. Saattoivat olla huippuja myös taiteilijoina, kirjailijoina tai yksinäisessä käsityöammatissa. Tai jos ei ollut rahaa tai lukupäätä opiskella, saattoi päästä jo lapsena yksinkertaisiin töihin, jotka on nykyään ulkoistettu kehitysmaihin.

Nykyään kun kaikkialla vaaditaan jotain dynaamista ulospäinsuuntautuneisuutta, nepsyihmisten potentiaalia jää hyödyntämättä. Jostain syystä myös suuri osa työttömien/työkyvyttömien kuntouttavaa toimintaa keskittyy johonkin sosialisointiin ja yhdessä siivoamiseen, ruoanlaittoon yms. tasapäistämisen, ikään kuin olisi oletus että nepsyt olisivat surullisia ja säälittäviä kun viihtyvät yksinään itselle mielekkäiden projektiensa parissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut alkoholisoituivat tai hölmöilivät itsensä vankilaan. Ennen vanhaan oli töitä, joissa pärjäsi vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä. Uskoisin, että ennen elämä oli jollain tavalla yksinkertaisempaa ja siinä pärjäsi myös nepsy-ongelman kanssa helpommin.

Suurin on esim. adhd-diagnoosin saaneista elää nykyisinkin ihan normaalia elämää ja käy normaalisti töissä. Puhumattakaan muista lievemmistä neuropsykologisista diagnooseista. Diagnoosi ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa. 

Kyllä - lääkityksellä. Ja sen saa vain diagnoosilla. Mutta sitähän sinä et hyväksy.

Miksi en hyväksyisi? Juurihan sanoin, että diagnoosi ei ole ongelma, jos siitä ei tee ongelmaa. Ikävää, jos sinä teet. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään. Kukaan ei välttämättä edes huomannut mitään erikoista, kun oli parempaakin tekemistä kuin muiden ihmisten analysoiminen. Nykyisin ollaan heti lyömässä jotain diagnoosia kehiin, jos et ole pilkulleen normien mukainen. Osa tuntuu pitävän "erityisyyttä" jopa jotenkin kehumisen arvoisena asiana ja oikein korostaa, kuinka erityinen se oma lapsi on. 

Ja äiti tai isä on nykyisin omaishoitaja. Ennen meni muiden mukana. Ja kyllä, on vaikeampia häiriöitä, sellaiset lapset eivät mene ns joukon jatkona. Ei ennen eikä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut alkoholisoituivat tai hölmöilivät itsensä vankilaan. Ennen vanhaan oli töitä, joissa pärjäsi vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä. Uskoisin, että ennen elämä oli jollain tavalla yksinkertaisempaa ja siinä pärjäsi myös nepsy-ongelman kanssa helpommin.

Suurin on esim. adhd-diagnoosin saaneista elää nykyisinkin ihan normaalia elämää ja käy normaalisti töissä. Puhumattakaan muista lievemmistä neuropsykologisista diagnooseista. Diagnoosi ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa. 

Kyllä - lääkityksellä. Ja sen saa vain diagnoosilla. Mutta sitähän sinä et hyväksy.

Enpä ole lukihäiriööni koskaan mitään lääkitystä tarvinut. Sekin on neuropsykologinen diagnoosi.