Ennen kaikille riitti työtä. Kaupunkibusseissakin rahastajat, pankkineidit, postikonttorit. Mahdotonta nykyään vaatia työttömän löytävän työtä.
Kaipaan aikaa, jolloin ihmisille riitti työtä. Ei tarvittu sen kummempaa koulutustakaan. Tuttavani jakoi postia yli 40 vuotta samaa reittiä. Jäi eläkkeelle 10 vuotta sitten. Ihmettelee nykyistä postin toimintaa.
Joka paikassa tarvittiin asiakaspalvelijoita. Moni nainen jäi sitä paitsi kotirouvaksi kun löysi puolison. Niin myös molemmat isoäitini. Tälläkin tavalla vapautui työpaikkoja.
Mihin perustuu se, että nyt oletetaan jokaisen löytävän työtä?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin muistan tuon ajan. Serkku oli rahastajana ja asui alivuokralaisena jonkun vanhan mummon luona. Naapurin poika oli apupoika ja jakoi yksiön kahden muun samassa firmassa työskentelevän kanssa. Ei jokaisella ollut kaksiota, kylpyhuonetta vain omaan käyttöön tai edes jääkaappia puhelimesta puhumattakaan.
Joten palataan tuohon mukavaan vanhaan aikaan ja hyväksytään se, että kaikilla elintaso laskee ja osalla aika paljonkin.
Kuulostaa tutulta. Opettajakaveri asuu alivuokralaisena eläkeläismiehen kämpässä ja arkkitehtitutulla on frendiensä kanssa kimppakämppä. Kaksiossa asuvat vain perheet ja perijät.
Ennen ahkera työmieskin pystyi kyllä ostamaan tontin ja rakentamaan talon. Oli aika yleistä.
Naurettavinta kuinka jotkut saavat voimatripin siitä että ovat saaneet töitä. Suuttuvat vielä kun heille osoitetaan matemaattisin faktoin kuinka kannattamatonta se on alle 3k palkoilla.
ei vaan 30 neliön yksiö.