Ostin Kastehelmi-juomalaseja yo-lahjaksi mutta nyt alkoi epäilyttää

Jotkin arkikäyttöastiat vielä menee, kahvikupit asetteineen jättäisin antamatta. Tässäkin vähän kyselisin tarvetta ja toiveita.

Mutta kaikkein eniten olen inhonnut lahjaksi saatuja koruja. Ne eivät yleensä ole yhtään oman maun mukaisia ja jäävät käyttämättä tai katoavat jonnekin vuosien saatossa. Siinäpä muistoa kerrakseen.

Summa summarum: astiat ovat hyvä lahja, JOS olet kysynyt etukäteen, että niille on tarvetta ja että juuri se sarja miellyttää saajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos astioista epävarma niin esim kakkulautanen tai salaatinottimet on sellaiset mitkä ei tarvitse olla samaa sarjaa minkään kanssa.

Jos ei toivetta tiedossa

Kakkulautaselle ja salaatinottimille onkin kauhea kysyntä nuorison keskuudessa.

Minä sain salaatinottimet yo-lahjaksi. Ihmettelin niitä. Taitavat olla jossain mökillä. En muista käyttäneeni kuin kerran.

Käsinkö sitä salaattia tarjoilet?

Paljon nyt tehdään oletuksia, että salattia tarjottaisiin yhtään kenellekään välttämättä. Koittakaa nyt tajuta, että ihmiset elävät aika monen näköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteletteko te keski-ikäiset tädit jossain harhoissanne, että nyky-parikymppisten bileet on jotain 60-vuotiskahvikutsuja astiasarjoineen? Nyt valoja päälle ja aikamatka sinne omaan nuoruuteen kolmenkymmenen vuoden taakse. Ei meinaan ollut silloinkaan tapana tuon ikäisillä. Hieman oli erilaisia ne opiskelijabileet, ettekö muka muista.

Silloin 30 vuotta sitten suurin osa opiskelijoista taisi asua soluasunnossa, jonne ei todellakaan kannattanut raahata kalliita astioita. Nykyopiskelijat taas asuvat yksiöissä tai jopa kaksiossa ja panostavat aivan eri lailla asuntojensa viihtyisyyteen ja jopa niihin astioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni sai ylioppilas, tai rippilahjaksi, en nyt muista, kakkulapion. Sitä tarvittiinkin heti kun hän täytti 40-vuotta :D

Eikö teillä aikaisemmin käynyt vieraita, joille katoitte kauniilla kupeilla ja hopeisella kakkulapiolla kahvipöydän.

Eikö teillä pidetty mitään juhlia, tai juhlistettu harvinaisimpia vieraita.

Eikö teillä ollut vieraita tai täytekakkua ennen kuin mies täytti 40 vuotta.

Kyllä useimmissa kodeissa otetaan esiin kaikki kauneimmat ja arvokkaimat tarjoiluastiat jouluna ja kodin juhlissa.

Nehän ovat osa sitä juhlaa, kaunis kattaus, liinoista ja lautasliinoista lähtien, kynttilöineen.

Vai juodaanko teillä juhlissakin kahvit mukeista, ja heitetään keksi tai pullapussi sinällään pöytään?  Siihen sekaan vielä maitopurkki?

Olen eri henkilö, mutta ei. Kaikki eivät pidä tuon tyylin juhlista. En leivo kakkuja enkä piirakoita, en tee salaattia kulhoon. Juhlistan ystävien kanssa mieluummin syömällä ravintolassa tai kahvittelemalla kahvilassa, tai jonkin aktiviteetin parissa. Eli poissa kotoa, nauttien hyvästä ruoasta, ja seurasta.

Jos jostain syystä joutuisin kotonani perinteisen tyylin kahvikutsut tai isommat syömingit pitämään, vuokraisin astiat ja ostaisin tarjottavat. En halua säilöä kotonani turhaa tavaraa, enkä halua väkertää keittiössä tai emännöidä.

En myöskään anna lahjoja kysymättä lahjan saajalta, mille on tarve. Raha on huomaavaisin vaihtoehto eikä aiheuta saajalle vaivaa.

Ihmiset nauttivat tyystin erilaisista asioista, se olisi monen hyvä ottaa huomioon.

N43

Mitä ihmettä tätä pitää alapeukuttaa? Siksi, että joku jota ette tunne, ei järjestä kotonaan juhlia (ihmisille joita myöskään ette tunne)? Lukekaa tuo viimeinen virke ajatuksella ja perustelkaa, miksi se on eriävän mielipiteenilmauksen arvoinen. Enkä ole tuon ylläolevan kirjoittanut, kunhan ihmettelen. Ainoa oikea tapa elää on tykätä kutsujen järjestämisestä omassa kotonaan, niinkö?

Kakkulapio on aika arkinen käyttöesine. Sillä voi leikata paitsi kakkua myös makeita ja suolaisia piirakoita, kääretorttua, pannukakkua jne. Eli käyttöesine arkeen ja juhlaan. Kyllähän osa syö aina pelkällä haarukalla, mutta silti aika monessa perheessä on ruokaveitsiäkin. Eli en perustelisi esim. veitsettömyyttä sillä, että syömme ravintolassa juhlapäivinä.

Kakkulapio ei ole kaikille arkinen käyttöesine. En ole eläissäni syönyt tai tarjonnut kotonani mainittuja makeita enkä suolaisia piirakoita, käärettorttua, pannukakkua jne. Jos saisin kakkulapion, veisin sen heti kierrätykseen.

Miksi ei voi ymmärtää, että ihmiset elävät todella erilaisia elämiä? Minä tarvitsen elämässäni jatkuvasti joitain muita esineitä, joilla sinulle taas ei olisi mitään käyttöä.

N44

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos saajalla on trypophobia?!?!?

Ei Kastehelmissä ole reikiä.

Kyllä noita hyvälaatuisia astioita sun muita oppii ajan myötä arvostamaan. Itse olen ostanut hyvin vähän astioita, koska olen sekä perinyt että saanut lahjaksi laadukasta tavaraa. Ja kyllä niitä astioita käyttäessä muistelee ihmisiltä joilta ne sai.

Elämäntyyli on kuitenkin todella muuttunut viime vuosikymmeninä paljon, myös meillä aikuisemmilla sukupolvilla. Kahvikupeista ei juo enää kukaan, joten mitään kahviserviisejä ei enää mummon lailla vanhemmatkaan ihmiset enää käytä. Ja ehkä nuoremmat toivovat että saavat itse ostaa valita yhdessä puolisonsa kanssa sitten isot astiasarjat tulevaan yhteiseen kotiinsa.

Jos pitää ostaa vasta opiskeluelämän lähtevälle nuorelle astioita, eikä halua mistään hinnasta antaa pelkkää rahaa, kannattaa ensin tiedustella kerääkö hän jotain sarjaa ja mitä puuttuu. Lahjakortinkin voi antaa nuorelle sellaiseen kauppaan, josta saa astioita ja muuta kotiin (jos tämä on se lahjaidea), silloin nuori voi valita mitä itse tarvitsee. Jos välttämättä haluaa ostaa itse nuorelle kotiin astiaa tai muuta kotiin, hankkisin jotain käytännöllistä ja monikäyttöistä.

Vasta itsenäiseen asumiseen siirtyvälle nuorelle voisi ostaa sellaiset kulhot, joita voi käyttää yhden syöjän aterioihin (jogurtti, jäätelö, nuudelit, puuro, yms.), mutta jotka toimivat isommalle porukalle kotibileissä vaikka dippien tms. tarjoiluun. Jos nuori leipoo itse, taikinakulho olisi hyvä, koska sitä voi käyttää myös salaattikulhona, hedelmäkulhona ja juhlissa sipsien tai popparien tarjoiluun.

Kodin pienkoneet voisivat olla nuorelle tarpeellisia. Tehosekoitin, kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin. 

Paistinpannut voivat nekin olla toivottuja. Laadukkaat paistinpannut ovat aika kalliita nuoren itse ostaa.

Tärkeintä on kysellä tarpeita ja tyylejä nuorelta itseltään, eikä vain ostaa väkisin jotain Marimekkoa tai Arabiaa (kuten mun sukulaisilla on tapana).

Lahjana esimerkiksi astioissa yms on hyvä että hintahaarukka on helpompaa sovittaa lahjan antajan mukaan.

Voi valita antaako vaikka pari lasia vai isomman määrän kyseistä sarjaa. Lahjarahasta moni kokee paineen että pitää antaa vaikka 50 tai 100 mikä on monelle tosi iso raha tai sellainen mitä ei ole antaa. Varsinkaan pienituloisena tai jos on monta joille antaa lahjoja

Mun mielestä ihania🌷

Minä olen antanut lahjaksi omasta mielestäni rumia astioita. Mutta ne olivat lahjan saajan toive.

Olen myöskin antanut kattilan lahjaksi, sekin oli silloinen toive.

Vierailija kirjoitti:

Jos astioista epävarma niin esim kakkulautanen tai salaatinottimet on sellaiset mitkä ei tarvitse olla samaa sarjaa minkään kanssa.

Jos ei toivetta tiedossa

Kakkulapio😬

Lasit ja lautaset 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos astioista epävarma niin esim kakkulautanen tai salaatinottimet on sellaiset mitkä ei tarvitse olla samaa sarjaa minkään kanssa.

Jos ei toivetta tiedossa

Minne sinä jossain yksiössä laitat kakkulautasen, jota tarvitsee seuraavan kerran ehkä oman lapsen ristiäisissä? Vähän järkeä näihin ehdotuksiin.

Minä sain ylppärilahjaksi todella ruman kakkulautasen. Onneksi äiti tykkää siitä ja käyttää sitä, itsellä ei olisi tullut käyttöön varsinkin ulkomaille muutettua kun en ruvennut raahaamaan mukana. Ihmettelen vähän kun senkin jälkeen vielä kun olin muuttanut ulkomaille niin sukulaisilta tuli välillä lahjaksi pyyhkeitä tai liinavaatesettejä, kuvitteleeko jotkut oikeasti että tuollaista viitsii raahata lentokoneessa mukanaan? Äitillä onneksi tulee nekin käyttöön :D

Myös Fiskarin sakset ja veitset ovat hyviä ja kestäviä lahjoja. Eivät ehkä niin kiva antaa kuin jotkut nätit astiat.

eikös ap tuolla aiemmin ketjussa kirjoittanut, että lahjan saaja niitä itse toivoi. Silloinhan se on ok.

Meillä käytetään salaatinottimia usein. Ovat kätevät, kun eivät katoa sinne salaatin sekaan ja ottimet pysyvät puhtaina, joten ei tarvitse sitten jokaisen salaatinottokerran puhdistaa käsiä salaatin nesteistä. Salaattiottimien reiällistä paria käytetään myös munkinpaistokauhana meillä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkin arkikäyttöastiat vielä menee, kahvikupit asetteineen jättäisin antamatta. Tässäkin vähän kyselisin tarvetta ja toiveita.

Mutta kaikkein eniten olen inhonnut lahjaksi saatuja koruja. Ne eivät yleensä ole yhtään oman maun mukaisia ja jäävät käyttämättä tai katoavat jonnekin vuosien saatossa. Siinäpä muistoa kerrakseen.

Kummi osti rippilahjaksi kultaisen ristin vaikka soitti etukäteen ja sanoin että en missään nimessä tule ikinä käyttämään kun en tykkää kaulakoruista ja kultaisista varsinkaan. Sanoi että kun osti serkulleni samanlaisen niin piti mullekin...

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihania🌷

Sillä ei liene väliä, ellet ole tämä kyseessä oleva ylioppilas, jolle lahja annetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkin arkikäyttöastiat vielä menee, kahvikupit asetteineen jättäisin antamatta. Tässäkin vähän kyselisin tarvetta ja toiveita.

Mutta kaikkein eniten olen inhonnut lahjaksi saatuja koruja. Ne eivät yleensä ole yhtään oman maun mukaisia ja jäävät käyttämättä tai katoavat jonnekin vuosien saatossa. Siinäpä muistoa kerrakseen.

Kummi osti rippilahjaksi kultaisen ristin vaikka soitti etukäteen ja sanoin että en missään nimessä tule ikinä käyttämään kun en tykkää kaulakoruista ja kultaisista varsinkaan. Sanoi että kun osti serkulleni samanlaisen niin piti mullekin...

Tuo on myös hieno tapa ja kummisi noudatti perinettä, sekä toimi tasa-arvoisesti sinun ja serkkusi suhteen. Sinun ei tarvitse sitä ristiä käyttää pakosta, mutta onhan se outoa että menet ripille, etkä ristiä halua käyttää... no se on kultaa, että voit sen sitten myydä ja ostaa sillä rahalla pari kaljaa.

Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkin arkikäyttöastiat vielä menee, kahvikupit asetteineen jättäisin antamatta. Tässäkin vähän kyselisin tarvetta ja toiveita.

Mutta kaikkein eniten olen inhonnut lahjaksi saatuja koruja. Ne eivät yleensä ole yhtään oman maun mukaisia ja jäävät käyttämättä tai katoavat jonnekin vuosien saatossa. Siinäpä muistoa kerrakseen.

Kummi osti rippilahjaksi kultaisen ristin vaikka soitti etukäteen ja sanoin että en missään nimessä tule ikinä käyttämään kun en tykkää kaulakoruista ja kultaisista varsinkaan. Sanoi että kun osti serkulleni samanlaisen niin piti mullekin...

Tuo on myös hieno tapa ja kummisi noudatti perinettä, sekä toimi tasa-arvoisesti sinun ja serkkusi suhteen. Sinun ei tarvitse sitä ristiä käyttää pakosta, mutta onhan se outoa että menet ripille, etkä ristiä halua käyttää... no se on kultaa, että voit sen sitten myydä ja ostaa sillä rahalla pari kaljaa.

Huoh.

Miksi ostaa lahja, jos on tarkoitus ilahduttaa sillä vain itseään tai pönkittää jotain omaa pätemisen tarvettaan?

Huoh.

PS. Ei ole millään tavalla outoa, ettei halua käyttää ristiä vaikka on käynyt ripillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkin arkikäyttöastiat vielä menee, kahvikupit asetteineen jättäisin antamatta. Tässäkin vähän kyselisin tarvetta ja toiveita.

Mutta kaikkein eniten olen inhonnut lahjaksi saatuja koruja. Ne eivät yleensä ole yhtään oman maun mukaisia ja jäävät käyttämättä tai katoavat jonnekin vuosien saatossa. Siinäpä muistoa kerrakseen.

Kummi osti rippilahjaksi kultaisen ristin vaikka soitti etukäteen ja sanoin että en missään nimessä tule ikinä käyttämään kun en tykkää kaulakoruista ja kultaisista varsinkaan. Sanoi että kun osti serkulleni samanlaisen niin piti mullekin...

Tuo on myös hieno tapa ja kummisi noudatti perinettä, sekä toimi tasa-arvoisesti sinun ja serkkusi suhteen. Sinun ei tarvitse sitä ristiä käyttää pakosta, mutta onhan se outoa että menet ripille, etkä ristiä halua käyttää... no se on kultaa, että voit sen sitten myydä ja ostaa sillä rahalla pari kaljaa.

Huoh.

Miksi ostaa lahja, jos on tarkoitus ilahduttaa sillä vain itseään tai pönkittää jotain omaa pätemisen tarvettaan?

Huoh.

PS. Ei ole millään tavalla outoa, ettei halua käyttää ristiä vaikka on käynyt ripillä.

Kuule, heitä se risti vaikka roskiin, ettei sun tarvitse vuosikymmenten jälkeen itkeä lahjansaamisen tuskaa täällä netissä. Voi voi sua.

Raha on paras lahja. Saa ostaa mitä itse haluaa. Tai säästää.