Kannattaisi ihan oikeasti äidinkin nyt vähän miettiä. Mitä jos lapsi onkin vakavasti sairas? Tai vaikka oikein vaikealla tempperamentilla varustettu? Oma mielenterveydeltään alun perin terve ystäväni on joutunut syömään masennuslääkkeitä lapsensa vaikean tempperamentin ja sen aiheuttamien univajeiden ja raivokohtausten sun muiden takia. Ei ole paljon mielenterveyttä sillä lapsella paranneltu, vaikka siis ihan suloinen lapsi on. Mitenkäns jo valmiiksi heikolla mielenterveydellä varustettu LAPSI olisi valmis hoitamaan muutaman vuoden joka päivä 1-4h silkkaa raivoamista ja itseä vahingoittavaa käytöstä (mitä tällä kaverini lapsella on)?

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu