Miten estää juhlissa rohmuajien käytös?

Lähestyisin ongelmaa toista kautta: Jos olisin järjestämässä juhlia, varaisin riittävästi ruokaa ja juomaa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Lähestyisin ongelmaa toista kautta: Jos olisin järjestämässä juhlia, varaisin riittävästi ruokaa ja juomaa niihin.

Liian helppo ratkaisu, ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Ruokaaon oltava riittävästi. 

Näin juuri ja ainahan joukossa on joku "rohmuaja", mutta yleensä on aina myös niitä, joille ei mikään kelpaa ja nyrppivät vain vähän jotain. Eiköhän se mene tasan kuitenkin. Minä en ainakaan mitään rajoituksia kehtaisi juhlapöytään laittaa.

Järjestä juhlat iltapäivällä esim klo 14 tai 15 jolloin oletettavasti kaikki ovat syöneet lähtiessään jo lounaan. Ilmoita kutsussa, että tarjolla pientä purtavaa. Näin kukaan ei oleta saavansa ruokaa ja oleta että sinne tullaan vetämään ns lounaspöytä.

Itse käytin aikoinaan tätä taktiikkaa kun rahat oli vähissä. Tarjolla oli myös pastas- ja perunalaattia (uusista potuista),  jossa pastan/pernunan lisäksi kalliimpia raaka-aineita oli ehkä max 3-5% koko määrästä. Olen 1. kokulutukseltani kokki ja osaan tehdä upeita maistuvia tarjottavia hyvinkin edullisesti. Laitettiin kaikki kauniisti esille isoihin vaskooleihin, väliin joku pieni astia esim oliiveja (edullisia),  joten pöytä näytti runsaalta ja ihmiset sai vatsan täyteen. 

Lapsivieraille omat ruuat eri pöydälle.  Joskus mamma etenee hitaasti kun kysyvät lapselta joka ruuan kohdalla: otatko tätä.  Lapsille mätetään kaikkia ruokia iso lautasellinen, josta sitten jää yli puolet.  Kun menet keräämään lautasia, äiti katsoo ja sanoo voivoi kun ei meidän janipetterille oikein maistunut.  Sitten kahvitarjoilun aikana muksuille haetaan taas ensimmäisinä isot palat kakkua, jonka tarjoilija sitten kippaa roskiin.  Pikkulapset sottaavat pöytäliinan ja lattian ruuillaan.  

Vierailija kirjoitti:

Järjestä juhlat iltapäivällä esim klo 14 tai 15 jolloin oletettavasti kaikki ovat syöneet lähtiessään jo lounaan. Ilmoita kutsussa, että tarjolla pientä purtavaa. Näin kukaan ei oleta saavansa ruokaa ja oleta että sinne tullaan vetämään ns lounaspöytä.

Itse käytin aikoinaan tätä taktiikkaa kun rahat oli vähissä. Tarjolla oli myös pastas- ja perunalaattia (uusista potuista),  jossa pastan/pernunan lisäksi kalliimpia raaka-aineita oli ehkä max 3-5% koko määrästä. Olen 1. kokulutukseltani kokki ja osaan tehdä upeita maistuvia tarjottavia hyvinkin edullisesti. Laitettiin kaikki kauniisti esille isoihin vaskooleihin, väliin joku pieni astia esim oliiveja (edullisia),  joten pöytä näytti runsaalta ja ihmiset sai vatsan täyteen. 

Ja ajattele, hallitsen lähihoitajana saman. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsivieraille omat ruuat eri pöydälle.  Joskus mamma etenee hitaasti kun kysyvät lapselta joka ruuan kohdalla: otatko tätä.  Lapsille mätetään kaikkia ruokia iso lautasellinen, josta sitten jää yli puolet.  Kun menet keräämään lautasia, äiti katsoo ja sanoo voivoi kun ei meidän janipetterille oikein maistunut.  Sitten kahvitarjoilun aikana muksuille haetaan taas ensimmäisinä isot palat kakkua, jonka tarjoilija sitten kippaa roskiin.  Pikkulapset sottaavat pöytäliinan ja lattian ruuillaan.  

 

Kaakkua kantaessa pitää tietysti aina pakollisena ohjelmanumerona kaatua niin että herkut roiskuu toisten vaatteille ja sitten kaikkia naurattaa, paitsi niitä joita ei naurata...

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on että juhlista jää kaikkea yli aina ihan törkeästi. 

Eli ei oo tarpeeksi hyviä rohmuja. :D Kolmekymppisiltäni lykkäsin evästä ja olutta mukaan kun muuten ei saatu kulumaan. Ja silti jäi yli. 

 

Suomalaiset on sellaisia kursailijoita, että eivät kehtaa syödä mitää loppuun. Ja jos näyttää että joku on loppumassa, kukaan ei ota sitä enää. Vaikka jääkaapissa olisi lisääkin. 

itse kutsun suht pienen joukkion ja ruokaa,juomaa reilusti, sillä takaa,että riittää, ns silmä-arviointi,huomioiden isommankin ukon. ennemmin arkisempaa ja reilusti kuin jotain pientä kallista tilpehööriö, pallokalan siivuja,parsaa ja tikkuja.

lähitalon emäntä osaa tehdä upeita ruiskarjalanpiirakoita, suolaisella voilla voideltuja. munavoita . ja tuoreena, tuotu uunista 2h sisällä bileisiin.  toi alimitoitus on  nähty,se kurjaa. ja sitten jos piilotellaan lisätarjottavat, niin  sitten moni ei kehtaa ottaa juuri mitään ja loppujen lopuksi ne ja lisät jääkin syömättä  miltei. sitten emäntä hämmästelee.

ja v...taa noi ,jotka taas kasaa, rohmuuu ja vetää ihan tuolin seisovapöydän ääreen ja siinä yksin vetää, hämmentää sokrua kahvissa,että loiskuu liinalle. sit ihmettelee,miten te muut ette älyy,etä tää on helpompaa kun ottaisitte tekin tuolit tähän, yltää kaikkeen hyvin. ja hyvinhän toi ossi k  ylttikin, hänen kattaus. ihan taukki kun ei tajuu seisovanpöydän merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Voisikohan laittaa lappuset, jossa ohjeistetaan tyyliin kuinka monta palaa tai lautasellista saa ottaa per vieras? Sitten kun kaikki on saaneet syödäkseen, voit vaikka ottaa laput pois.

Kaikille ei ole kotona opetettu käytöstapoja. Mieheni viisikymppisillä hänen työkaverinsa oli jo aloittamassa ensimmäisenä täytekakkua, oli jo lapio kädessään, kun sanoin, että eiköhän anneta juhlakalun itse aloittaa kakun. Sitten vieraanani ollut englantilainen kirjekaverini rohmusi savulohta, kun olimme sisareni mökillä. Meitä oli n. 9 henkilöä, joten olisi helposti älynnyt, minkä verran on soveliasta ottaa, kun oli muutakin tarjolla. Oli hirveän hoikka ihminen, mutta söi kuin raavas mies. Kutsui itsensä kylään, mutta toista kertaa en suostunut.

Kerran työpaikan virkistyspäivän  päivällisellä yksi työkaveri kahmi lautasensa täyteen kermaperunoita ja toi sen sitten pöytään ja lähti hakemaan lisää ruokaa. Sillä aikaa ripottelimme sen kermaperunalautaselle reilusti suolaa. Kaverin ilmeistä näki, että ruoka ei maistunut, mutta söi kuitenkin lautasensa tyhjäksi ja lähti kotiinsa.

Näin se ihminen tuppaa toimimaan. Työpaikkaruokaloissa on aina laitettava rajoitus "max 5 lihapullaa per asiakas". Myös yläluokan toimipisteissä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran työpaikan virkistyspäivän  päivällisellä yksi työkaveri kahmi lautasensa täyteen kermaperunoita ja toi sen sitten pöytään ja lähti hakemaan lisää ruokaa. Sillä aikaa ripottelimme sen kermaperunalautaselle reilusti suolaa. Kaverin ilmeistä näki, että ruoka ei maistunut, mutta söi kuitenkin lautasensa tyhjäksi ja lähti kotiinsa.

 

Sellaisia työpaikkakiusaajia olette.

Tarjoa lohen asemasta halvimpia kalapuikkoja.

Varmaan samat possut jotka hotellien aamupaloilla kerää lautaselleen kaikki sämpylät ym,oikein otetaan toinen lautanen ellei riitä ja henkilökunta joutuu tuomaan keittiöstä lisää. KUKAAN ei tarvitse kymmentä sämpylää tai  kahdeksaa croisanttia,etenkin jos kyseessä on yksin istuva mies eli ei tuo lapselle samalla.

Vierailija kirjoitti:

Helppoa: Ei tarjoa ollenkaan kalliita lohia, fetaa jne. 

Laittaa salaatin sekaan halvinta kumijuustoa ja valitsee kakuksi jonkun yli-imelän marsipaanikuorrutetun ällötyksen. 

Marsipaanikakku on parasta. Namm. Mutta hurjan kallista. 

Vierailija kirjoitti:

Helppoa: Ei tarjoa ollenkaan kalliita lohia, fetaa jne. 

Laittaa salaatin sekaan halvinta kumijuustoa ja valitsee kakuksi jonkun yli-imelän marsipaanikuorrutetun ällötyksen. 

             No, ei tulisi mieleen kohta rohmuta, saan sitä arkena, samon feta, saa jäädä kokonaan muille

           Paras kun ei rohmuja kutsu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laita tarpeeksi tarjottavaa.

 

50 hengen juhlat joissa 10 äijää syö kuin hevonen painottaen kalliimpiin ruokiin. Pitäisi ostaa aivan järjettömät määrät esim. täytekakkuja kun jotkut vetää näitä nälkäänsä.

Tuo laputussysteemi, mitä joku ehdotti. Mietihän vielä kerran, ei oikein sovi juhlapöytään. Edes laitoskeittiöllä kouluissa ei lue että ota vain 100 g lohta, saati sitten juhlissa.

Riippuu juhlista, mutta jos ei ole erikseen ruokatarjoilua, vaikka niin kuin häissä yleensä on, niin kyllä on vieraaltakin tökeröä tulla syömään pöytä tyhjäksi. Vaikka jotkut synttärikahvit esim. Erikoista, jos joku siellä vetää täytekakut naamaansa kun on nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsivieraille omat ruuat eri pöydälle.  Joskus mamma etenee hitaasti kun kysyvät lapselta joka ruuan kohdalla: otatko tätä.  Lapsille mätetään kaikkia ruokia iso lautasellinen, josta sitten jää yli puolet.  Kun menet keräämään lautasia, äiti katsoo ja sanoo voivoi kun ei meidän janipetterille oikein maistunut.  Sitten kahvitarjoilun aikana muksuille haetaan taas ensimmäisinä isot palat kakkua, jonka tarjoilija sitten kippaa roskiin.  Pikkulapset sottaavat pöytäliinan ja lattian ruuillaan.  

 

Näin pienten lasten äitinä ihmettelen tätä. Mä tunnen omat lapseni, toinen syö vaikka hevosen jos on tarjolla ja toinen ei syö juuri mitään. Tälle linnunpojan annoksia syövälle en koskaan suostu lappamaan lautasta täyteen, vaikka hän niin haluaisi, koska tiedän, että 3/4 siitä menisi jätteisiin. Otan lapselle muutamia aineksia, ja sitten tarvittaessa haetaan lisää. Lapsi on tähän oppinut, eikä ole vaillakaan ruokakuormaa.

Älä järkkää juhlia koko suvulle. Jos järkkäät älä valita. Juhli vain oman perheesi kanssa.kaksi

Vierailija kirjoitti:

Lapsivieraille omat ruuat eri pöydälle.  Joskus mamma etenee hitaasti kun kysyvät lapselta joka ruuan kohdalla: otatko tätä.  Lapsille mätetään kaikkia ruokia iso lautasellinen, josta sitten jää yli puolet.  Kun menet keräämään lautasia, äiti katsoo ja sanoo voivoi kun ei meidän janipetterille oikein maistunut.  Sitten kahvitarjoilun aikana muksuille haetaan taas ensimmäisinä isot palat kakkua, jonka tarjoilija sitten kippaa roskiin.  Pikkulapset sottaavat pöytäliinan ja lattian ruuillaan.  

 

                      Jos on häät, kutsuun että  " Vain aikuisille "