Kuinka helposti lapsi otetaan huostaan?
Tiedän perheen, missä isää ei kiinnosta ja äiti ei ymmärrä mitään lastensa kasvatuksen päälle. Äiti suojaa omaa mielenterveyttään kieltämällä kaikki lastensa ongelmat ettei hänen maailma sortuisi.
Vajaa 10v lapsella on oppimisongelmia etenkin lukemisen kanssa, lapsi on aiheuttanut koulussa jatkuvasti ongelmia toisten oppilaiden kanssa tapellemalla ja on oppitunneilla häiriköinyt ja jopa opettajat joutuneet poistamaan ruokajonosta häiriköivän lapsen vastusteluista huolimatta. Lapsi kääntää ongelmat muiden aiheuttamiksi ja opettajakin on muka pahoinpidellyt häntä. Äiti uskoo kaikki lapsensa valheet, eikä ymmärrä lapsessa olevan "vikaa". Lapsi on jäänyt kiinni myös myymälävarkaudesta, mutta senkin äiti kieltää mielessään ja kuvitella ettei lapsi ole mitään aikonut oikeasti varastaa, vaikka tavarat olivat repussa. Lasta ei ole edes varkauden jälkeen puhuteltu vanhempien toimesta eli tuskin ongelmat tähän loppuvat. Lapselle on jo vuosi sitten psykologi tehnyt lähetteen psykiatrille. Äiti on kieltänyt lapselta psykiatrin tarpeen. Lapsella on pahoja ongelmia tunne-elämän säätelyn kanssa ja ei ole saamassa apua äidin estäessä sen. Lapsi on muutenkin ajatunut jo huonoille teille, eikä perheellä ole aikomustakaan tehdä asian suhteen mitään. Kaipaisin kokemuksia miten sosiaaliviranomaiset puuttuvat tällaisiin tapauksiin vai antavatko tilanteen pahentua siihen asti, kun lapsi saa tuomion 15v täytettyään varkauksista tai huumeiden käytöstä. Tällä menolla lapsi on ajautumassa jo huonoille teille.
Tämä on tosi tapahtuma ja huolestumisen takia kaipaisin kokemuksia muilta. Äidille on turha puhua järkeä, sillä hän kieltää kaikki negatiiviset asiat elämästään. Olen yrittänyt saada hänet tajuamaan jo vuosia ettei kannata odottaa tilanteen pahenemiseen, mutta mikään ei auta. Hän hokee vain ettei sosiaaliviranomaiset puutu normaalien perheiden elämään.
Haluaisin kysellä onko kellään kokemusta missä vaiheessa viranomaiset puuttuvat asioihin? Äiti aiheuttaa lapselle haittaa suojelemalla omaa mieltään ja lapsi jää ilman psykiatrin apua. Äiti ei osaa edes kasvattaa lastaan ymmärtämään mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä seuraa esim.varkaudesta.
Kommentit (4)
Hyvä vastaus. Lapsen papereihin oli kirjattu äidin vastustavan psykiatrin apua ja lapsi ei ole sitä saanut. Koululle on aiottu kutsua jo koulupoliisikin jatkuvista isomman lapsen ongelmista johtuen, mutta ilmeisesti jäänyt aikomukseksi. Perheen toista lasta on päiväkodissa sanottu itsetuhoiseksi ja lapselle on haluttu tarjota mm. toimintaterapiaa. Äiti on vastustanut lapsen avuntarvetta. Tälläkin lapsella ollut oppimisongelmia ja oppi puhumaan normaalia myöhemmin vasta yli 3 vuotiaana ymmärrettävästi.
Aloittaja kirjoitti:
Hyvä vastaus. Lapsen papereihin oli kirjattu äidin vastustavan psykiatrin apua ja lapsi ei ole sitä saanut. Koululle on aiottu kutsua jo koulupoliisikin jatkuvista isomman lapsen ongelmista johtuen, mutta ilmeisesti jäänyt aikomukseksi. Perheen toista lasta on päiväkodissa sanottu itsetuhoiseksi ja lapselle on haluttu tarjota mm. toimintaterapiaa. Äiti on vastustanut lapsen avuntarvetta. Tälläkin lapsella ollut oppimisongelmia ja oppi puhumaan normaalia myöhemmin vasta yli 3 vuotiaana ymmärrettävästi.
Tyypillisesti huostaanottoon päädytään tilanteessa, jossa perhe kieltäytyy miedommista apukeinoista. Yllättävän yleistä on, että puheterapiaa, psykiatrista hoitoa vastustetaan. Osa vanhemmista vastustaa jopa lapsensa päihdehoitoa, vaikka lapsella voi olla vakava päihdeongelma. Tällöin ei jää muuta keinoa auttaa lasta kuin sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Usein vanhemmat sabotoivat silloinkin parhaansa mukaan lapsensa hoitoa.
Perheen isompi lapsi on viimeiset 6 vuotta ollut erittäin väkivaltainen perheen nuorempaa lasta kohtaan. Koetut pettymykset aiheuttavat tarvetta purkaa pahaa oloansa pahoinpitelemällä. Äiti syyttää lapsen ongelmista aina muita lapsia ja pitää lastansa vain uhrina. Opettajaa syyttää myös pahoinpitelystä, vaikka tämä on yrittänyt puuttua vain niskuroivan lapsen häiriköintiin. Myös myymälävarkaus oli äidin mielestä muiden keksintö, vaikka varastetut tuotteet oli vain hänen pojan repussa.
Olen jo pitempään ollut huolissani miten tämä lapsi ei saa apua ja ennakoidut ongelmat, kuten myymälävarkaus on jo toteentunut. Todennäköisesti varkaudet jatkuvat ja myöhemmin siirrytään huumausaineisiin.
Kuulostaa mitä suurimmassa määrin siltä että lastensuojelun tarvetta on. Huostaanotto ei ole mikään automaattinen ratkaisu. Ensisijaisesti yritetään auttaa perhettä muilla keinoin. Vanhemmille tarjotaan tukea vanhemmuuteen. Perhetyön lisäksi heidät voidaan ohjata esimerkiksi vanhemmuustaitoja opettavalle kurssille (ihmeelliset vuodet). Lastensuojelu voi myös lapsen edun vuoksi velvoittaa ottamaan vastaan psykiatrista hoitoa kun sitä on suositeltu. Perhe voidaan myös ohjata perhekuntoutukseen jossa asutaan määräaika kuntoutuskodissa jossa saadaan vankkaa tukea ja ohjausta vanhemmuutteen, kasvatukseen ja perheen haasteisiin ihan kädestä pitäen. Lapsille voidaan myös hakea tukihenkilöä tai tukiperhettä. Jos avohuollon keinot eivät ole riittäviä, tulee tietysti myös lasten sijoitus avohuollon tukitoimena, tai jopa huostaanotto kyseeseen.