Tulin leikkauksesta kotiin, miehen käytöksestä..
Olin alkuviikolla leikkauksessa ja nyt kotona toipumassa. Olemme seurustelleet miehen kanssa pari vuotta mutta ei asuta yhdessä. Olemme viettäneet melko tiiviisti viikonloput yhdessä, miehellä on joskus omia menoja mulla ei juuri koskaan. Lapseni ovat isällään joka toinen viikonloppu, joten varsinkin vapaat viikonloput vietän mielelläni miehen kanssa. Tuleva viikonloppu olisi taas vapaa, mutta koska olen toipilas, mies on sopinut menoa toisella paikkakunnalla asuvan kaverinsa kanssa. Tulee hänelle yöksi, lähtevät baariin ym. Mä olen kotona, kun en voi mihinkään lähteä. Olenko ihan kohtuuton kun luulin hänen olevan seuranani?
Kommentit (98)
Otin melkein eron, kun olin ollut vaikeassa leikkauksessa ja pääsin kotiin sillä ehdolla,cettä mulla on kotona joku ja oletin kuten sairaalassakin oletettiin, että mies on kotona.
Hän lähti kuitenkin minut haettuaan johonkin v-'ff-@tun yhdistyksen kokoukseen ja viipyi 3 h.
Onneksi mulle ei sattunut mitään.
Tästä on aikaa jo 10 v, mutta tajusin miesten yleisen itsekkyyden ja kyllä se vähän katkeroitti.
Jos olisi tullut esille ennen avioliittoa, en ehkä olis mennyt yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa tämä jos mies on joskus toipilaana. Ihmisä kohdellaan kuten he ovat kohdelleet sinua.
Ihme jeesustelija.
Kyllähän tuosta voi puhua.
Sun tyylillä mikään ei kehity. Eikä saa kehittyä.
Aapee vaan nyt avaa suunsa ja puhuu ja lopettaa noi olettamukset. Veikkaa, että ei tuota ukkoa tarvitse jatkossa hoitaa mitenkään. Juttu loppunut sitä ennen.
Olettamus on munausten äiti.
Kyllä voi puhua.
Ja välittävä ihminen kyllä ihan itse tarjoaa apua tai on läsnä.
Saahan sitä ihmetellä ja roikkua. Oma valinta.
Sulla sentään on mies ystävä.Kun ette asu yhdessä älä sido häntä itseesi!Itse kun olin leikkaus ja en saanut nostella,kantaa mitään pariin viikkoa.Ei olut mies ystävää ei apparia,Ei ystäviä avuksi. Oli selvittävä yksin!Ennakoin asian ravinnon puolesta .Minulla on jääkappi/ pakastin ! Selvisin asiasta, toipumisesta hyvin.Kai siksi kun ykin asuvana oli pakko selvitä?
Et kerro onko reikäsi käytettävissä vai ei, se ratkaisee.
Muista kun mies jotain tarvitsee, ilmoitat silloin vain, että nyt ei sovi, minulla on muuta.
Yhdessäolo on vastavuoroisuutta, minä heittäisin tuommoisen paskakasan heti ulos elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
Se sun tapailukumppani ei nyt sit ollut sellainen, kun toivoit. Kahdessa vuodessa olisi jo selvinnyt onko mitään syvempää tiedossa. Jos haet kumppania ja puolisoa, niin tämä mies on selvästi väärä. Jatkossa kannattaa ihan alkuun ottaa puheeksi, minkälaista suhdetta toinen kaipaa, että kannattaako tapailla alku pidemmälle. Tämä on tällainen nykyajan ongelma, kun voi olla minkälaisia suhteita vaan ilman suurempaa yhteisön tuomiota.
Ai, sinustako olisi parempi että muut saisivst määritellä toisten ihmisten suhteet. Ihan vaan tuomitsemalla kaikki muut paitsi " oikealla" tavalla suhteessa olevat?
Vierailija kirjoitti:
Otin melkein eron, kun olin ollut vaikeassa leikkauksessa ja pääsin kotiin sillä ehdolla,cettä mulla on kotona joku ja oletin kuten sairaalassakin oletettiin, että mies on kotona.
Hän lähti kuitenkin minut haettuaan johonkin v-'ff-@tun yhdistyksen kokoukseen ja viipyi 3 h.
Onneksi mulle ei sattunut mitään.
Tästä on aikaa jo 10 v, mutta tajusin miesten yleisen itsekkyyden ja kyllä se vähän katkeroitti.
Jos olisi tullut esille ennen avioliittoa, en ehkä olis mennyt yhteen.
Tässä taas tämä taikasana "oletin". Eli mies ei ilmeisesti ollut tietoinen kotiutuksen ehdosta ja sinä et ollut tietoinen mahdollisesti jo ajat sitten sovitusta menosta. Missä h*lvetissä taas oli se kommunikaatio?
Vierailija kirjoitti:
Muista kun mies jotain tarvitsee, ilmoitat silloin vain, että nyt ei sovi, minulla on muuta.
Yhdessäolo on vastavuoroisuutta, minä heittäisin tuommoisen paskakasan heti ulos elämästäni.
Missä kohtaa ap kertoi tarvitsevansa jotakin? Hän haluaisi miehen olevan luonaan, ei muuta. Jos hän tarvitsisi apua tai hoitoa, eiköhän hän siellä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin melkein eron, kun olin ollut vaikeassa leikkauksessa ja pääsin kotiin sillä ehdolla,cettä mulla on kotona joku ja oletin kuten sairaalassakin oletettiin, että mies on kotona.
Hän lähti kuitenkin minut haettuaan johonkin v-'ff-@tun yhdistyksen kokoukseen ja viipyi 3 h.
Onneksi mulle ei sattunut mitään.
Tästä on aikaa jo 10 v, mutta tajusin miesten yleisen itsekkyyden ja kyllä se vähän katkeroitti.
Jos olisi tullut esille ennen avioliittoa, en ehkä olis mennyt yhteen.Tässä taas tämä taikasana "oletin". Eli mies ei ilmeisesti ollut tietoinen kotiutuksen ehdosta ja sinä et ollut tietoinen mahdollisesti jo ajat sitten sovitusta menosta. Missä h*lvetissä taas oli se kommunikaatio?
Saattana soikoon, jos ei aikuinen mies tajua, kun vaimo on leikattu ja vielä toipilas, niin apuna ollaan, poislukien ihan pakollinen, eli työ. Kun miehet on pikkuflunssassa ne makaa kuoleman kielissä ja ambulanssin pitää päivystää pihalla, mutta vaimon sarastamista ne ei huomaa.
Mies on ameeban tasolla oleva ää. Liö, jolle kaikki pitää neuvoa kädestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista kun mies jotain tarvitsee, ilmoitat silloin vain, että nyt ei sovi, minulla on muuta.
Yhdessäolo on vastavuoroisuutta, minä heittäisin tuommoisen paskakasan heti ulos elämästäni.Missä kohtaa ap kertoi tarvitsevansa jotakin? Hän haluaisi miehen olevan luonaan, ei muuta. Jos hän tarvitsisi apua tai hoitoa, eiköhän hän siellä olisi.
Sekö ei ole tarve, jos haluaa turvaa mieheltään kun voi huonosti ja on toipilas. Se, jos mikä on tarve!
Ääliökö olet vai vain vajaa
Älyinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin melkein eron, kun olin ollut vaikeassa leikkauksessa ja pääsin kotiin sillä ehdolla,cettä mulla on kotona joku ja oletin kuten sairaalassakin oletettiin, että mies on kotona.
Hän lähti kuitenkin minut haettuaan johonkin v-'ff-@tun yhdistyksen kokoukseen ja viipyi 3 h.
Onneksi mulle ei sattunut mitään.
Tästä on aikaa jo 10 v, mutta tajusin miesten yleisen itsekkyyden ja kyllä se vähän katkeroitti.
Jos olisi tullut esille ennen avioliittoa, en ehkä olis mennyt yhteen.Tässä taas tämä taikasana "oletin". Eli mies ei ilmeisesti ollut tietoinen kotiutuksen ehdosta ja sinä et ollut tietoinen mahdollisesti jo ajat sitten sovitusta menosta. Missä h*lvetissä taas oli se kommunikaatio?
Missä viŧussa sen miehen kommunikaatio tosiaan on ollut, ettei etukäteen kertonut, että paitovei minulla on sit pakollinen kokous, pyydetään joku kanssasi siksi aikaa turvaksi.
Viŧŧu kun miehet ei saattana soikoon KUMMUNIKOI.
Vierailija kirjoitti:
No kerroitko miehelle kaipaavasi seuraa nyt? Jos et kertonut niin ei voi minusta tuollaisesta nyt pahoittaa mieltään, tai, no, kaikesta voi, mutta kannattaako?
Kyllähän se jotain kertoo miehestä, jos ei viitsi edes kysyä, kaipaisiko toinen seuraa ja jeesiä. Vaikkei AP olisi kertonut kaipaavansa seuraa, olisi mieheltä ollut kohteliasta ainakin tarjota sitä.
Minkä ikäinen ap olet? Jos mies on jo yli 50, lienet huomattavasti nuorempi jos sulla on vielä kotona asuvia (pieniä?) lapsia. Tyypillinen man-Child, pitää nuorempaa alistuvaa naista huvikkeena kun oman ikäiset ei suostuisi samaan kohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerroitko miehelle kaipaavasi seuraa nyt? Jos et kertonut niin ei voi minusta tuollaisesta nyt pahoittaa mieltään, tai, no, kaikesta voi, mutta kannattaako?
Kyllähän se jotain kertoo miehestä, jos ei viitsi edes kysyä, kaipaisiko toinen seuraa ja jeesiä. Vaikkei AP olisi kertonut kaipaavansa seuraa, olisi mieheltä ollut kohteliasta ainakin tarjota sitä.
Lähinnä tuntuu, että ap:lla ja miehellä on aivan erilaiset näkemykset parisuhteestaan. Ap haluaisi miehen, joka ottaa hoitaakseen lapsukaiset kuin he olisivat tämän omia, leikittäisi, laulattaisi, kuskaisi heitä harrastuksiin, ostaisi ap:n pesueelle ruokaa pyyteettömästi ja leikkisi kotia. Mies taas ei ole kiinnostunut sellaisesta ja on ilmaissut tämän asian eri tavoin usein, hän ei mm. jää yöksi, kun lapsukaiset nukkuvat söpösti viereisessä huoneessa ja haluaa asua omassaan.
Missä menee siis pieleen?
Minua pidettiin sairaalassa viisi päivää kauemmin, kuin olin olettanut ja kolme päivää kauemmin, kuin minulle luvattiin. Ei ole kotonaolijankaan aina helppo olla koko ajan valmiustilassa. Nyt kohdallani viivästyminen johtui laboratorioarvoista, joita en itse voinnissani mitenkään tuntenut.
Varmaan miesystäväsi haluaa nähdä vasta silloin kun sinusta on jotain iloa. Näin ei-vakavissa suhteissa.
Jotkut vaan on noin itsekkäitä ja tolloja. Kuitenkin odottavat omalla kohdalla, että heitä paapotaan ja palvotaan. Monesti nämä ovat juurikin miehiä.
Sä olet tullut leikkauksesta, suo ei pääse todennäköisesti jyystämään joten parempi lähtee kavereitten kanssa ryyppää. Mies tulee taas kun reikä aukeaa. Susta se ei välitä sitten tippaakaan.
Entisessä suhteessa minun olisi tyyliin pitänyt perua jo puolivuotta sitten varattu lomamatka, kun ex-mieheltä murtui sääri... Kauhea syyllistäminen ja raivo miten voin vaan jättää hänet yksin keppeineen... Sitä ennen hän jätti minut yksin viikonlopuksi umpparileikkauksen jälkeen eikä edes kuulemma ajatellut, että olisin tarvinnut häntä :D ja jos olin kuumeessa, niin poistui kotoa, koska ei halunnut tartuntaa eikä siis millään tavalla osoittanut empatiaa.
Kyllä lähdin lomamatkalle ja siellä oikeastaan tuli se lopullinen fiilis, että haluan erota.
No niin elät. Ei me 40+ ihmiset haluta enää aloittaa koko härdelliä uusiksi kun vihdoin on omilleen päästy ja puolisosta eroon. Halutaan nauttia elämästä ilman vastuita muista ihmisistä ja löytää se todellinen itsemme joka oli vuosikymmeniä haudattuna pakkojen alle mitä ensiksi asetti vanhempamme, sitten yhteiskunta ja sitten parisuhde. Kun kaikki pakot on suoritettu, niin sitä haluaa vain olla ja taputella loputkin hommat kasaan ja pitää loppuelämän huolen vain omista asioistaan.