Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008808208.html
Valitettavasti maksumuurin takana. Artikkeli kertoo 47-vuotiaasta lääkäristä, joka esiintyy jutussa nimellä Sanna. Hän on ahkera Tinderin käyttäjä ja on tavannut treffipalvelujen kautta noin 160 miestä. Tinder Goldin lisäksi kokeillut mm. Happy Pancakea.
Ensimmäinen pettymys tulee usein tavatessa livenä:
"Viestittelyn perusteella mukavalta vaikuttanut henkilökin saattaa osoittautua ensitreffeillä todelliseksi törpöksi."
Toinen on ghostatuksi tuleminen. Sanna itse ei haluaisi alentua ghostaamaan, mutta hänellä on kännykässään sovellus, jolla hänelle "tulee puhelu" aina tunnin kuluttua tapaamisen alkamisesta. Silloin saan joka tapauksessa tavallaan jonkinnäköisen tauon siihen hommaan. Ja jos haluan, niin voin puhelun jälkeen sanoa, että nyt minun on pakko lähteä. Ja joskus hänkin ghostaa.
Ghostaamisen syy on usein se, että ihminen on ihan erilainen kuin profiilissa.
"Kuvat voivat olla niin vanhoja, että niiden ottamisen jälkeen seuralaiselle on esimerkiksi kertynyt kymmeniä kiloja lisää painoa. Se ei sinällään Sannaa häiritse, mutta häntä ihmetyttää, eikö epärehellisyyden väistämätön paljastuminen hetkauta kyseisiä ihmisiä." Osa valehtelee ikänsä. Sannakin on käynyt treffeillä miehen kanssa, joka esitti olevansa 50 mutta olikin 70. Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa.
Lisäksi Tinderissä tulee vastaan tuttuja varattuja miehiä.
Artikkelin lopussa kerrotaan, kuinka Sannalla oli äskettäin tunne, että nyt näyttää lupaavalta, ja Sanna kävi jo miehen kanssa useammilla treffeillä. Sitten kävi ilmi ettei mies ollutkaan muuttanut erilleen vaimostaan.
Kommentit (1481)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Eikö tämä Kemin juntti edes kesällä osaa olla hiljaa?
Vielä on Kemissä liian kylmää mennä pikkuisessa paidassa kaupungille pullistelemaan, joten ilmeisesti ainoa vaihtoehto on vauvailla täällä liikunnan sijaan.
Kyllä, ihme kaveri kun jaksaa tuota samaa aina toistella. VArmaan naiselämä aika hiljaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
Sehän on teidän miesten syy, jos teille riittää se, että nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Jos koette tilanteen epäreiluna, voitte tiukentaa omia kriteereitänne täysin vapaasti.
Ja itse en kokenut niitä ihastukseni kohteita "taviksiksi" - minusta he, varsinkin se jonka kanssa oli syvällisiä juttuja, oli erittäin erityinen. En koskaan koe ihastukseni kohdetta tavalliseksi. No, toki kirjoitin heidän olleen tavallisia luokkakavereita, mitä he tosiaan olivat näin jälkikäteen ajateltuna. Mutta olet oikeassa, epäsuosittu nuorukainen voi tulla suositummaksi kun tekee noita mainitsemiasi muutoksia - ja huomaathan, että itse tein vastaavat muutokset. Minäkin hankin itsevarmuutta ja paransin myös sosiaalisia taitoja. Ulkoiset muutokset olivat nuo, mitä mainitsin, mutta ne olivat mahdollisia vasta paremman itsetunnon myötä ja sen myötä, että olin enemmän sinut oman kehoni ja naiseuteni kanssa, eikä siis tarvinnut enää piiloutua säkkimäisiin vaatteisiin.
"Mutta olet oikeassa, epäsuosittu nuorukainen voi tulla suositummaksi kun tekee noita mainitsemiasi muutoksia - ja huomaathan, että itse tein vastaavat muutokset."
Ai teit vai?
Muutit pituuttasi, luustosi muotoa, äänesi korkeutta, opit heittämään hauskaa läppää ja viettelemään miehiä?
No ei.
Laitoit päälle tiukemmat vaatteet ja meikkiä. Itsetuntosi nousi kun sait huomiota. Siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
Sehän on teidän miesten syy, jos teille riittää se, että nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Jos koette tilanteen epäreiluna, voitte tiukentaa omia kriteereitänne täysin vapaasti.
Ja itse en kokenut niitä ihastukseni kohteita "taviksiksi" - minusta he, varsinkin se jonka kanssa oli syvällisiä juttuja, oli erittäin erityinen. En koskaan koe ihastukseni kohdetta tavalliseksi. No, toki kirjoitin heidän olleen tavallisia luokkakavereita, mitä he tosiaan olivat näin jälkikäteen ajateltuna. Mutta olet oikeassa, epäsuosittu nuorukainen voi tulla suositummaksi kun tekee noita mainitsemiasi muutoksia - ja huomaathan, että itse tein vastaavat muutokset. Minäkin hankin itsevarmuutta ja paransin myös sosiaalisia taitoja. Ulkoiset muutokset olivat nuo, mitä mainitsin, mutta ne olivat mahdollisia vasta paremman itsetunnon myötä ja sen myötä, että olin enemmän sinut oman kehoni ja naiseuteni kanssa, eikä siis tarvinnut enää piiloutua säkkimäisiin vaatteisiin.
"Mutta olet oikeassa, epäsuosittu nuorukainen voi tulla suositummaksi kun tekee noita mainitsemiasi muutoksia - ja huomaathan, että itse tein vastaavat muutokset."
Ai teit vai?Muutit pituuttasi, luustosi muotoa, äänesi korkeutta, opit heittämään hauskaa läppää ja viettelemään miehiä?
No ei.
Laitoit päälle tiukemmat vaatteet ja meikkiä. Itsetuntosi nousi kun sait huomiota. Siinä kaikki.
Johtuu siitä, että miehet ovat niin yksinkertaisia. Heille riittää, että naisella on meikkiä ja tiukemmat vaatteet. Emme me naiset sille mitään voi, että tyydytte niin vähään. Mitä siinä kitisette epäsuhtaisista kriteereistä - tiukentakaa omia kriteereitänne, niin tulee tasa-arvoinen tilanne.
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Olen yrittänyt tapailla niitä vaatimattomamman näköisiäkin miehiä. Ongelmia tulee vastaan viimeistään sängyssä. Alkavat hermoilla ihan älyttömästi kauniin naisen edessä. Ongelma tämäkin. Lisäksi ovat varmoja, että petän ja jätän heti tilaisuuden tullen. Jatkan siis sinkkuna. En jaksa alkaa jonkun miehen itsetunnon pönkittäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tapailla niitä vaatimattomamman näköisiäkin miehiä. Ongelmia tulee vastaan viimeistään sängyssä. Alkavat hermoilla ihan älyttömästi kauniin naisen edessä. Ongelma tämäkin. Lisäksi ovat varmoja, että petän ja jätän heti tilaisuuden tullen. Jatkan siis sinkkuna. En jaksa alkaa jonkun miehen itsetunnon pönkittäjäksi.
Tämä palsta on siitä hämmästyttävä, että lähes jokainen deittailuketjuun kirjoittava nainen kuvittelee olevansa älyttömän kaunis tai vähintäänkin kaunis. Mikähän on todellisuus?
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
Jos on nii tylsä tyyppi, että nettideititkin jättää vastaamatta, niin mitä luulet millane flaksi käy tosielämässä naisia lähestyttäessä? Oma vikahan tuo toki on, kun flirttitaitoja ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
No jos ei naisilla ole tarvetta, niin ei varmaan se miehen lähestyminen siihen vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
Jos on nii tylsä tyyppi, että nettideititkin jättää vastaamatta, niin mitä luulet millane flaksi käy tosielämässä naisia lähestyttäessä? Oma vikahan tuo toki on, kun flirttitaitoja ei ole.
Tähän minäkin yleensä olen vedonnut, että jos ei kasvot miellytä Tinderissä, niin ne tuskin tekevät vaikutusta tosielämässäkään. Tai olisivat varmasti tehneet vaikutuksen jo 10 vuotta sitten, eikä nyt, jos sellaista potentiaalia olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tapailla niitä vaatimattomamman näköisiäkin miehiä. Ongelmia tulee vastaan viimeistään sängyssä. Alkavat hermoilla ihan älyttömästi kauniin naisen edessä. Ongelma tämäkin. Lisäksi ovat varmoja, että petän ja jätän heti tilaisuuden tullen. Jatkan siis sinkkuna. En jaksa alkaa jonkun miehen itsetunnon pönkittäjäksi.
Tämä palsta on siitä hämmästyttävä, että lähes jokainen deittailuketjuun kirjoittava nainen kuvittelee olevansa älyttömän kaunis tai vähintäänkin kaunis. Mikähän on todellisuus?
Oisko se parempi tehdä niin kuin miehet, eli alkaa vinkua, kun miehille ei kelpaa, kun on sitä ja tätä ja tota vikaa ulkonäössä? Vai onko sittenkin vaan parempi kulkea ryhti suorassa ja ottaa se mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tapailla niitä vaatimattomamman näköisiäkin miehiä. Ongelmia tulee vastaan viimeistään sängyssä. Alkavat hermoilla ihan älyttömästi kauniin naisen edessä. Ongelma tämäkin. Lisäksi ovat varmoja, että petän ja jätän heti tilaisuuden tullen. Jatkan siis sinkkuna. En jaksa alkaa jonkun miehen itsetunnon pönkittäjäksi.
Tämä palsta on siitä hämmästyttävä, että lähes jokainen deittailuketjuun kirjoittava nainen kuvittelee olevansa älyttömän kaunis tai vähintäänkin kaunis. Mikähän on todellisuus?
Oisko se parempi tehdä niin kuin miehet, eli alkaa vinkua, kun miehille ei kelpaa, kun on sitä ja tätä ja tota vikaa ulkonäössä? Vai onko sittenkin vaan parempi kulkea ryhti suorassa ja ottaa se mies?
Miehet istuvat poliisilaitoksella, jos menevät ryhti suorassa ottamaan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt tapailla niitä vaatimattomamman näköisiäkin miehiä. Ongelmia tulee vastaan viimeistään sängyssä. Alkavat hermoilla ihan älyttömästi kauniin naisen edessä. Ongelma tämäkin. Lisäksi ovat varmoja, että petän ja jätän heti tilaisuuden tullen. Jatkan siis sinkkuna. En jaksa alkaa jonkun miehen itsetunnon pönkittäjäksi.
Tämä palsta on siitä hämmästyttävä, että lähes jokainen deittailuketjuun kirjoittava nainen kuvittelee olevansa älyttömän kaunis tai vähintäänkin kaunis. Mikähän on todellisuus?
Oisko se parempi tehdä niin kuin miehet, eli alkaa vinkua, kun miehille ei kelpaa, kun on sitä ja tätä ja tota vikaa ulkonäössä? Vai onko sittenkin vaan parempi kulkea ryhti suorassa ja ottaa se mies?
Miehet istuvat poliisilaitoksella, jos menevät ryhti suorassa ottamaan naisen.
Nyyh ja byyääää, kun on vaikeaa olla mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
Jos on nii tylsä tyyppi, että nettideititkin jättää vastaamatta, niin mitä luulet millane flaksi käy tosielämässä naisia lähestyttäessä? Oma vikahan tuo toki on, kun flirttitaitoja ei ole.
Millaiset ovat omat flirttitaitosi, kun flirttailet ilman alkoholia kiinnostaville miehille arkielämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
No jos jäät odottamaan unelmiesi prinsessan lähestymistä, niin voi olla että odotat lopun ikääsi ja siinä odotellessasi voit keksiä muuta tekemistä kuin tilanteesta valittamisen. Vanha viisaus pätee edelleen: jos ei osaa pyytää niin ei pidä olettaa saavansa ja jos ei edes yritä niin ei voi koskaan onnistua. Passiivisuus harvoin tuottaa toivottua tulosta parisuhteen haussa, ei miehillä eikä naisilla.
Jotenkin kuvaa hyvin sitä, miten irrallaan media on todellisuudesta, kun se käyttää deittailumaailman ongelmallisuuden esimerkkinä naista, joka on tavannut 160 miestä, kun monelle - varsinkin miehelle - ongelma on se, että he eivät pääse ylipäätään ollenkaan treffeille.
Valtamedia tarkastelee asioita feminististen lasien läpi ja siksi tuottaa tuollaisia artikkeleita. Vai onko HS julkaissut artikkeleita, joissa puhutaan siitä, miten nettideiteissä on naisten markkinat ja että esim. Tinderissä raakataan ulos suuri osa miehistä jo ennen treffejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen muutamia miehiä, jotka ovat jo vuosia etsineet netistä kumppania siinä onnistumatta. Olen ajatellut, ja sanonutkin heille, että he olisivat ehkä jo aikoja sitten löytäneet naisen itselleen, jos olisivat etsineet jostakin muualta. Ajatus ei vain tunnu menevän heille perille, kai se on sitten helpompaa etsiä netistä. Siinä on vain se, että vaikka ihminen olisi mukavakin, niin ei välttämättä osaa tehdä esim. sellaista ilmoitusta, joka olisi naisten mielestä houkutteleva, tai ei osaa kirjoitella sillä tavalla että naiset kiinnostuisivat... Etenkin kun siellä on tarjolla paljon muita miehiä. Eivätkä kaikki naiset sitä paitsi ole siellä nettipalstoilla.
En tarkoita, ettei netistä saisi etsiä, mutta ei ehkä kannata jättää sitä kumppanin löytymistä pelkän netin varaan. Kannattaa laskea verkkoja muillekin vesille, ja ehkäpä jostain tärppää.
Eli jos ihan rehellisesti ja realistisesti mietit, mihin ne verkot pitäisi heittää? Älä sano, että kirjastoon tai kauppaan. Ei ole potentiaalinen vaihtoehto.
Kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat toisiaan. Oman puolisoni tapasin yhteisen ystävän kautta, aikuinen lapsi tapasi puolisonsa kun lähti tälle muuttoavuksi vaikka ei tuntenut tätä entuudestaan (heilläkin yhteinen kaveri joka kyseli somessa kaupungissa X asuvia kavereitaan auttamaan sinne muuttavaa henkilöä siinä päässä muuttoa), kummityttöni tapasi nykyisen poikaystävänsä laskettelurinteessä. Leirintäalueilla, puistokonserteissa, retkiporukoissa, yhdistystoiminnassa... Ihmiset tapaavat nykyisinkin toisiaan ihan livenä.
Tai kysynkin näin päin: Mitä aiot tehdä kesälomallasi? Kerro suunnitelmasi niin me tarvittaessa autamme miettimään, miten niihin voisi sisällyttää enemmän mahdollisuuksia uusiin ihmisiin tutustumiselle.
Entä jos ei halua tai pysty tekemään kesälomalla mitään?
Itse ainakin haluan levätä mahdollisimman paljon ja tietysti ulkoilla kävellen ja ehkä pyöräillä mahdollisimman paljon. Ja ehdottomasti haluan sen ainoa hetken vuodesta pitää suunnitelma vapaana.
Silloin ei kenties energia riitä myöskään uuden ihmisen kohtaamiseen. Ainakaan ei kannata pettyä, jos kumppania ei löydy, saati ihmetellä, jos sinkkuusruikutukselle ei löydy myötätuntoista kuuntelijaa.
Eli uuden ihmisen kohtaaminen on vain energisille ihmisille? Ja mitä tuohon ruikutukseen tulee, niin eipä kai sellaista kennekään tarvitse kestää?
Muutenkin eiköhän nuo parisuhteet ole aika paljon kiinni sosiaaliseta osaamisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Jos ei noita ole niin ei ole parisuhdettakaan.
Voi voi. Moni sosiaalisesti vähemmän taitava on päätynyt suhteisiin. Kotoa ruudun takaa ei kukaan tule hakemaan. Ihmisiä ei voi kohdata kohtaamatta ihmisiä. Jos siitä päättää uhriutua, oma valinta.
Tietysti on totta, ettei tulla kotoa hakemaan ( vaikka on kyllä tultu!?) Mutta edelleen kiinnostaisi missä niitä ihmisiä voisi tavata. Ainakin itse olen suurimman osan elämästi viettänyt esim. kuntosaleilla, luontopoluilla, kursseilla. harrastuksissa tai ihan vain kaupungilla päivää viettäen. On kuitenkin aivan eri asia tehdä näitä asioita ruuhka-Suomessa kuin periferiassa. Omalla paikkakunnalla kaupunki on kesäisin aivan tyhjä ja asioista saa nauttia ihan yksin.
Montako kertaa niitä paikkoja pitää listata? No, listataan tähän, auttakaa vähän, siskot:
- ystäväpiirin kautta
- talkoissa/muutoissa (kaverinkaverit, luontojärjestöjen järjestämät talkoot ym)
- leirintäalueiden yhteisillä nuotio-/keittopaikoilla
- kansallispuistoissa, Suomen Ladun ja Partioaitan retkeilytapahtumissa
- puistokonserteissa
- festareilla
- tansseissa
- kesäteatterissa
- muissa yleisötapahtumissa
- oman kaupunginosan tapahtumissa
- yhdistystoiminnassa, politiikassa
- opastetuilla retkillä
- laskettelurinteessä/rinnekahvilassa
Jään odottelemaan jälleen uutta "joo mutta kun" -vastausta, joka kertoo miksi kirjoittajan ei mitenkään ole tuollaisissa tilanteissa mahdollista tutustua uusiin ihmisiin tai ainakin ne ovat aivan vääriä ihmisiä ja on aivan turhaa tuhlata aikaansa juttelemalla väärän ihmisen kanssa, koska se aika on pois jostain tärkeämmästä ja hyödyllisemmästä...
oletus on varmaan, että on olemassa joku mystinen paikka X, minne menemällä löytää heti ihanan naisen, joka vielä kiinnostuu susta. heti. ilman mitään kysymyksiä.
itse ei tarvi nähdä mitään vaivaa.
Toisaalta ketjussa on väitetty, että jos menee istuskelemaan venelaiturille, tulee aina joku iskemään, ja sitten ei ole enää sen istuskelun jälkeen sinkku.
Kyllä. Naisille kuulemma tapahtuu näin :D
Voit itse miettiä, tapahtuuko.
No, itse naisena ja vieläpä naisena, joka on istuskellut useinkin yksin meren äärellä, voin sanoa, että eipä ole koskaan kukaan tullut iskemään, vaikka joskus olen istunut venelaiturin vieressä olevalla penkilläkin. Mutta ymmärrän kyllä joidenkin kirjoittajien halun löytää se takuuvarma iskupaikka - jotkut ottavat valitettavan kirjaimellisesti nuo venelaituriliioittelut ja erehtyvät kuvittelemaan, että näin tosiaan tapahtuu. Tottakai hekin haluavat silloin paikan, johon ei tarvitse kuin astella paikalle, jolloin heti takuuvarmasti tulee joku tuleva kumppani juttelemaan.
Mutta oletko muistanut aina ennen venelaiturille menoa käydä suihkussa, kammata hiuksesi, pestä hampaasi ja laittaa siistit vaatteet päälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeelleenkään sun pituus ei ole ongelma ellet ole jotain 160cm tai alle.
Ongelma on se ettet edes uskalla lähestyä naisia.
Naiset lähestyvät itse, kun tarvetta tulee. Miesten ei tarvitse enää, eikä kannata lähestyä ainakaan vieraita naisia.
Niin, kun naisilla on tarve. Mutta te miehethän täällä jatkuvasti kitisette puutteesta. Jos ette lähesty ketään, oma vikanne jos jäätte yksin.
Jos on nii tylsä tyyppi, että nettideititkin jättää vastaamatta, niin mitä luulet millane flaksi käy tosielämässä naisia lähestyttäessä? Oma vikahan tuo toki on, kun flirttitaitoja ei ole.
Tähän minäkin yleensä olen vedonnut, että jos ei kasvot miellytä Tinderissä, niin ne tuskin tekevät vaikutusta tosielämässäkään. Tai olisivat varmasti tehneet vaikutuksen jo 10 vuotta sitten, eikä nyt, jos sellaista potentiaalia olisi.
Näinhän se on. Jos ihminen ei ole muiden mielestä kiinnostavan näköinen Tinderissä, niin tuskinpa hän jotenkin mystisesti muuttuu livenä kiinnostavan näköiseksi.
Eli lähtökohtaisesti näen asian niin että jos ihmisestä ei muut käyttäjät kiinnostu Tinderissä, niin asiasta on turha syyttää sitä Tinderiä, vaan ongelma on tällöin se että kyseinen ihminen ei vaan ulkonäöllisesti ole sellainen että kukaan hänet haluaisi.
Vielä on Kemissä liian kylmää mennä pikkuisessa paidassa kaupungille pullistelemaan, joten ilmeisesti ainoa vaihtoehto on vauvailla täällä liikunnan sijaan.