Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008808208.html
Valitettavasti maksumuurin takana. Artikkeli kertoo 47-vuotiaasta lääkäristä, joka esiintyy jutussa nimellä Sanna. Hän on ahkera Tinderin käyttäjä ja on tavannut treffipalvelujen kautta noin 160 miestä. Tinder Goldin lisäksi kokeillut mm. Happy Pancakea.
Ensimmäinen pettymys tulee usein tavatessa livenä:
"Viestittelyn perusteella mukavalta vaikuttanut henkilökin saattaa osoittautua ensitreffeillä todelliseksi törpöksi."
Toinen on ghostatuksi tuleminen. Sanna itse ei haluaisi alentua ghostaamaan, mutta hänellä on kännykässään sovellus, jolla hänelle "tulee puhelu" aina tunnin kuluttua tapaamisen alkamisesta. Silloin saan joka tapauksessa tavallaan jonkinnäköisen tauon siihen hommaan. Ja jos haluan, niin voin puhelun jälkeen sanoa, että nyt minun on pakko lähteä. Ja joskus hänkin ghostaa.
Ghostaamisen syy on usein se, että ihminen on ihan erilainen kuin profiilissa.
"Kuvat voivat olla niin vanhoja, että niiden ottamisen jälkeen seuralaiselle on esimerkiksi kertynyt kymmeniä kiloja lisää painoa. Se ei sinällään Sannaa häiritse, mutta häntä ihmetyttää, eikö epärehellisyyden väistämätön paljastuminen hetkauta kyseisiä ihmisiä." Osa valehtelee ikänsä. Sannakin on käynyt treffeillä miehen kanssa, joka esitti olevansa 50 mutta olikin 70. Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa.
Lisäksi Tinderissä tulee vastaan tuttuja varattuja miehiä.
Artikkelin lopussa kerrotaan, kuinka Sannalla oli äskettäin tunne, että nyt näyttää lupaavalta, ja Sanna kävi jo miehen kanssa useammilla treffeillä. Sitten kävi ilmi ettei mies ollutkaan muuttanut erilleen vaimostaan.
Kommentit (1481)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittänee todeta, että jos miehet oikeasti lähtevät treffeiltä karkuun niin se voi tarkoittaa ainoastaan sitä että daamin jutut tai käytös ovat todella järkyttäviä/pelottavia. Ulkonäkö tuskin voi olla niin paljoa pielessä että homma siihen kaatuisi tuossa kohtaa.
Joku näkyvä tatska tai läväri voisi olla tuollainen totaalinen turn off, mutta luultavasti silloinkin sinnittelisi sänkyyn saakka kun on kerran treffeillekin tullut lähdettyä.
Mutta todennäköisesti tosiaan erittäin itseriittoinen ja määrätietoinen tyyppi, joka on heti kättelyssä esittänyt pitkän vaatimuslistan siitä mitä hän mieheltä edellyttää.
Tatuoinnit näyttää monella niinkuin iho olisi mustelmia täynnä. Ja osalla on tosi lapsellisia tatuointeja kuten pääkallo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittänee todeta, että jos miehet oikeasti lähtevät treffeiltä karkuun niin se voi tarkoittaa ainoastaan sitä että daamin jutut tai käytös ovat todella järkyttäviä/pelottavia. Ulkonäkö tuskin voi olla niin paljoa pielessä että homma siihen kaatuisi tuossa kohtaa.
Joku näkyvä tatska tai läväri voisi olla tuollainen totaalinen turn off, mutta luultavasti silloinkin sinnittelisi sänkyyn saakka kun on kerran treffeillekin tullut lähdettyä.
Mutta todennäköisesti tosiaan erittäin itseriittoinen ja määrätietoinen tyyppi, joka on heti kättelyssä esittänyt pitkän vaatimuslistan siitä mitä hän mieheltä edellyttää.
Tatuoinnit näyttää monella niinkuin iho olisi mustelmia täynnä. Ja osalla on tosi lapsellisia tatuointeja kuten pääkallo.
Aikuisella miehellä pääkallo tatuointi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittänee todeta, että jos miehet oikeasti lähtevät treffeiltä karkuun niin se voi tarkoittaa ainoastaan sitä että daamin jutut tai käytös ovat todella järkyttäviä/pelottavia. Ulkonäkö tuskin voi olla niin paljoa pielessä että homma siihen kaatuisi tuossa kohtaa.
Voi se kaatua, jos nainen on ottanut Tinder-kuvansa "imartelevassa kuvakulmassa". On aika tavallista, että deiteille tulee huomattavasti lihavampi nainen, kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää.
Entä sitten nämä naiset, joilla on tosielämässä hiustenpidennykset, tatuoidut kulmakarvat, tekoripset, hoikalla topatut rintaliivit, peppuimplantit, tehty rintojen suurennusleikkaus, hiuslisäkkeitä eli ei ole aito.
En osaa sanoa, kun en ole ikinä ollut tuollaisen kanssa tekemisissä edes työelämässä. Saatika, että tuollaisen nuken kanssa mätsäisi Tinderissä, selvittäisi tekstihelvetin ja pääsisi/joutuisi vielä treffeillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittänee todeta, että jos miehet oikeasti lähtevät treffeiltä karkuun niin se voi tarkoittaa ainoastaan sitä että daamin jutut tai käytös ovat todella järkyttäviä/pelottavia. Ulkonäkö tuskin voi olla niin paljoa pielessä että homma siihen kaatuisi tuossa kohtaa.
Voi se kaatua, jos nainen on ottanut Tinder-kuvansa "imartelevassa kuvakulmassa". On aika tavallista, että deiteille tulee huomattavasti lihavampi nainen, kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää.
Ei pieni ylipaino naisella ole miehistä häiritsevää. Ainakin minusta muutama lisäkilo sopii ihan hyvin, mutta erittäin laiha tikkujalkainen nainen ei kiinnosta.
En jaksanut lukea sanan tinder jälkeen.
Miksi ei vaan mene johonkin? Miksi pitää olla joku nettipankki, josta etsii IHMISIÄ?
Vierailija kirjoitti:
Keneltä se on pois jos sinkkunainen käy treffeillä joka toinen viikko? Selaa vähän Tinderiä, mätsää jonkun, viestittelee vähän ja sopii lauantai-illaksi treffit ravintolaan. Joskus tulee joku törppö vastaan, joskus voi olla mukavaa seuraa ja hyviä keskusteluja, vaikkei sen kummempaa kehkeytyisi. Sanna pitää silmät auki, josko sieltä joku helmi löytyisi. Ilmeisesti treffailu ei ole hänelle ollut kuluttavaa, vaan ihan ok ajanvietettä, kun on sitä jaksanut 8 vuotta, muutamia tapailuja lukuunottamatta.
Jos epätoivoiseshi etsisi miestä, olis kelpuuttanut jonkun vaan jo vuosia sitten.
Ei varmaankaan keneltäkään, mutta nyt Sanna kitisee lehdessä kuinka treffailukulttuuri on kamalaa. Tuosta voidaan päätellä että hän ei ole tilanteeseen tyytyväinen ja pistää syyn muiden niskaan. Vielä kun yhdistetään huomio, että Sannan treffeiltä on lähtenyt miehiä kesken kaikein, yksittäisellä tokaisulla selittäen. Tuo antaa mielikuvan ihmisestä, joka ei ehkä näe realistisesti omia heikkouksiaan.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea sanan tinder jälkeen.
Miksi ei vaan mene johonkin? Miksi pitää olla joku nettipankki, josta etsii IHMISIÄ?
Mene minne? Ei meillä kaikilla ole paljoa mahdollisuuksia mennä johonkin missä olisi mahdollisia kumppaneita. Saati että tietäisi ketkä niistä ovat sinkkuja ja etsivät kumppania, mikä sekin on eri asia kuin sinkku sinällään...
Minulle kolahti heti kun havaitsin perinteiset hyvät arvot ja klassisen ulkonäöllisen kauneuden.
Luulen että monella naisella on minäkuva vääristynyt nykydeittailun aikana. Ja uskoisin että moni mies ajattelee aivan samalla tavalla kuten minä?
Silikonitissit, herutuskuvat yms ei tee sitä oikeaa vaikutusta. Pinnallisella ulosannilla saa vain niitä pinnallisia deittejä, mutta ei ihmissuhteita.
Nykyaika on todella haastava meille, ketkä olemme eläneet suurimman osan elämästään perhe- ja parisuhdekeskeisten arvojen aikakaudella. Sisäänrakennettuna on toive parisuhteen ja pysyvyyden löytämisestä, mutta nykyaika on tehnyt asioista todella hankalaa. Nykyajan nuoret aikuiset ovat kasvaneet ihan eri ilmapiirissä, pakonomaisessa suvaitsemiskulttuurissa ottamisineen ja jättämisineen, hämärässä olevina tulevaisuuksineen, jossa ainakin ympäristö on pakottanut ihmiset sietämään ja / tai elämään nykydeittailun ja -elämän sääntöjen mukaisesti, huolimatta omista preferensseistään. Joillekin tuo sopii, mutta veikkaan että pinnan alla kytee aika paljon pahoinvointia. Jopa niillä, ketkä soutavat siellä järvessä loputtomasti. Vaikka tuo elämäntapa sopisi joillekin hetkellisesti tai vaikka pysyvästi, tietynlainen merkityksettömyyden, välinpitämättömyyden ja tyhjyyden tunne alkaa valtaamaan sijaa.
Tämä sama ajatusmaailma on valunut lähinnä "kermat kakun päältä" -mentaliteetilla myös hieman vanhempiin ihmisiin, jossa Tinderin kaltaiset ota ja poimi parhaat päältä -ratkaisut esittäytyvät lähinnä loputtomana karkkikauppana. Valitettavasti tuo rikkoo myös hyviä, olemassa olevia pitkiä parisuhteita. Enää ei tarvitsekaan välittää siitä onko ns. sikaillut. Voi vaan ottaa ja jättää, käyttää ja swaippailla, ilman huolia ja mitään velvollisuuksia. Ja tämän nyky-yhteiskunnan rakenteet ulossulkevine suvaitsemis-kulttuureineen ylläpitää tätä kuviota.Vähän niinkuin pakottaa ihmiset, etenkin naiset, mutta myös useat miehet, joko leikkimään näillä vääristyneillä nykysäännöillä, tai lopulta tekemään päätöksen elää kokonaan yksin. Tästä käytöksestä ja koko kertakäyttödeittailukulttuurista on vähän niinkuin tullut normi, josta ei pääse enää eroon.
Kukapa ei vastaavasti esim. haluaisi olla lottovoiton kautta satumaisen rikas, tekemättä mitään rahan eteen. Se on sitten eri asia, jos raha lähes takuuvarmasti muuttaisi luonnetta ja ystävät ja arjen rutiinit palkitsevine hetkineen katoaisivat sitä myöden ympäriltä. Vaikka moni haluaisi ajatella, että ystävät ensin, totuus voisi nykypäivän itsepetoksellisessa kertakäyttömaailmassa olla tarua kummallisempaa sillä hetkellä, kun valittavana olisi helppo palkinto ja ajatuksena näennäisen täydellinen elämä ilman velvollisuuksia.
Tämä sama asia on ollut näissä langoissa ennenkin esillä, mutta kun tää valituksen aihe on aina sama, eli että miehet ovat paskoja ja miesten pitää kehittää itseään, jne. Niin kysynkin nyt ihan suoraan ilman mitään v*ttuilua, ja odotan asiallisia vastauksia:
-Miksei naisten jotka eivät saa haluamaaansa miestä pidä tehdä mitään kehittääkseen itseään, vaan riittää että valittaa kuinka miehet ovat paskoja?
-Pitäisikö teidän mielestä naistenkin kehittää vähän itseään, ehkä laihduttaa, kehittää luonnettaan jne., että saisivat sen haluamansa miehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti kävi treffeillä 200 kertaa ennen kuin tärppäsi. Tärppi oli opiskellut samassa yliopistossa ja kävellyt samoja käytäviä.
---
"Mutta Mirja oli toisellakin tavalla erityinen. Hän muisti Antin jo vuodelta 1998. Molemmat opiskelivat toimittajatutkintoa Tampereen yliopistossa. Mirja oli aloittanut vuonna 1997, Antti vuotta myöhemmin.
”Me kuljimme vuosia samoilla käytävillä puhumatta koskaan toisillemme. Olisimme voineet tutustua luontevammin jo vuosia aikaisemmin.”
Mutta nyt kohtalo johdatti Mirjan ja Antin lopulta yhteen, vaikka tie oli mutkikkaampi. Ensimmäisten treffien jälkeen Antti jännitti, tapaavatko he toisen kerran."
---
Olen aika varma, että vaikka Antti ja Mirja olisivat puhuneet tuolloin toisilleen, heistä ei olisi tullut paria. Kas kun elämäntilanne, persoonallisuuden kehitys, ikä ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, herääkö tunne vai ei. Sikälikin täsmälleen oikean etsiminen on typerää, ettei oikea ole oikea kuin tietyssä hetkessä.
Kun kymmenen vuotta kuluu ja kummankin elämä ja persoonallisuus muuttuvat, niin oikea ei olekaan enää oikea. Sen jälkeen voi erota tai hyväksyä tilanteen.
Vaikka tuo lääkärinainen löytäisikin pitkän etsinnän jälkeen täsmälleen oikean, se ei todellakaan takaa pitkää parisuhdetta. Parisuhde on sopeutumislaji eikä löytämislaji. Jos vaatii oikeaa, sitä ei koskaan saa. Oikean saa kasvamalla yhteen ja kasvamalla yhdessä ja sovittamalla aktiivisesti kummankin tarpeita tasapuolisesti yhteen.
Anttikin saattaa erota, vaikka nyt menisi hyvin. Löytö ei ole sama enää 10 vuoden päästä.
Eikä vain tuo.
Tutkittua on että ihastumiseen vaikuttaa 60% oma tunnetila ja 40% se toinen henkilö.
Tämä pätee etenkin naisiin, joilla tunnetilat vaihtelevat voimakkaammin kuunkierron ja ties minkä syyn takia. Miehet ovat rationaalisempia ja tajuavat että otetaan toisetkin treffit, vaikkei just tänään syntynyt räjähtäviä tunteita.
Naiset uskovat että Sen Oikean kanssa syttyy aina ja väärän kanssa ei koskaan. Mutta näin asia ei ole; he eivät voi tietää ovatko tavanneet jonkun muun Sen Oikean huonona päivänä.
Kävin aikoinaan useiden miesten kanssa toisilla ja kolmansillakin treffeillä, joitakin tapailin jopa muutamia viikkoja. Kenenkään kanssa ei herännyt tunteita niillä myöhemmilläkään tapaamisilla. Nykyisin, kun deittailutahti on ilmeisesti vielä kovempi kuin 90-luvun lopulla, veisi valtavasti aikaa tavata varmuuden vuoksi ihmisiä toiseen tai jopa kolmanteenkin kertaan, joten ymmärrän hyvin, ettei siihen ryhdytä. Oman puolisoni tapasin ihan live-elämässä ja tiesin kyllä heti ensitapaamisella, että todellakin kiinnostaa. EIkä se tunne todellakaan vähentynyt tutustumisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama asia on ollut näissä langoissa ennenkin esillä, mutta kun tää valituksen aihe on aina sama, eli että miehet ovat paskoja ja miesten pitää kehittää itseään, jne. Niin kysynkin nyt ihan suoraan ilman mitään v*ttuilua, ja odotan asiallisia vastauksia:
-Miksei naisten jotka eivät saa haluamaaansa miestä pidä tehdä mitään kehittääkseen itseään, vaan riittää että valittaa kuinka miehet ovat paskoja?
-Pitäisikö teidän mielestä naistenkin kehittää vähän itseään, ehkä laihduttaa, kehittää luonnettaan jne., että saisivat sen haluamansa miehen?
"Sanna" ei valittanut, että miehet ovat paskoja, tuo on oma tulkintasi.
Ja vastauksena kysymyksiisi: en olisi halunnut miestä, jonka takia minun olisi pitänyt "kehittää itseänI", tarkoitti se sitten laihduttamista tai laittautumista tai mitä muuta tahansa, mitä en koe omakseni. Halusin miehen, joka itsekin nauttii elämästä; ei ole pinnallinen; pitää matkailusta ja eläimistä; arvostaa elämänkumppanissa ihan muita asioita kuin hiusten pituutta tai kodinhoitotaitoja. Ja sellaisen lopulta löysinkin.
Miten lääkärillä on aikaa ja mielenkiintoa tuollaiseen typeryyteen. Pyrkisin välttelemään tuollaista 'lääkäriä' kaikissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten lääkärillä on aikaa ja mielenkiintoa tuollaiseen typeryyteen. Pyrkisin välttelemään tuollaista 'lääkäriä' kaikissa asioissa.
Miten? Mistä tiedät, deittaileeko lääkärisi Tinderin kautta?
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika on todella haastava meille, ketkä olemme eläneet suurimman osan elämästään perhe- ja parisuhdekeskeisten arvojen aikakaudella. Sisäänrakennettuna on toive parisuhteen ja pysyvyyden löytämisestä, mutta nykyaika on tehnyt asioista todella hankalaa. Nykyajan nuoret aikuiset ovat kasvaneet ihan eri ilmapiirissä, pakonomaisessa suvaitsemiskulttuurissa ottamisineen ja jättämisineen, hämärässä olevina tulevaisuuksineen, jossa ainakin ympäristö on pakottanut ihmiset sietämään ja / tai elämään nykydeittailun ja -elämän sääntöjen mukaisesti, huolimatta omista preferensseistään. Joillekin tuo sopii, mutta veikkaan että pinnan alla kytee aika paljon pahoinvointia. Jopa niillä, ketkä soutavat siellä järvessä loputtomasti. Vaikka tuo elämäntapa sopisi joillekin hetkellisesti tai vaikka pysyvästi, tietynlainen merkityksettömyyden, välinpitämättömyyden ja tyhjyyden tunne alkaa valtaamaan sijaa.
Tämä sama ajatusmaailma on valunut lähinnä "kermat kakun päältä" -mentaliteetilla myös hieman vanhempiin ihmisiin, jossa Tinderin kaltaiset ota ja poimi parhaat päältä -ratkaisut esittäytyvät lähinnä loputtomana karkkikauppana. Valitettavasti tuo rikkoo myös hyviä, olemassa olevia pitkiä parisuhteita. Enää ei tarvitsekaan välittää siitä onko ns. sikaillut. Voi vaan ottaa ja jättää, käyttää ja swaippailla, ilman huolia ja mitään velvollisuuksia. Ja tämän nyky-yhteiskunnan rakenteet ulossulkevine suvaitsemis-kulttuureineen ylläpitää tätä kuviota.Vähän niinkuin pakottaa ihmiset, etenkin naiset, mutta myös useat miehet, joko leikkimään näillä vääristyneillä nykysäännöillä, tai lopulta tekemään päätöksen elää kokonaan yksin. Tästä käytöksestä ja koko kertakäyttödeittailukulttuurista on vähän niinkuin tullut normi, josta ei pääse enää eroon.
Kukapa ei vastaavasti esim. haluaisi olla lottovoiton kautta satumaisen rikas, tekemättä mitään rahan eteen. Se on sitten eri asia, jos raha lähes takuuvarmasti muuttaisi luonnetta ja ystävät ja arjen rutiinit palkitsevine hetkineen katoaisivat sitä myöden ympäriltä. Vaikka moni haluaisi ajatella, että ystävät ensin, totuus voisi nykypäivän itsepetoksellisessa kertakäyttömaailmassa olla tarua kummallisempaa sillä hetkellä, kun valittavana olisi helppo palkinto ja ajatuksena näennäisen täydellinen elämä ilman velvollisuuksia.
Ehkä tällainen sinun kertomuksesi deittailukulttuuri näkyy joillakuilla, mutta minun lähipiirissäni ei ole tapahtunut tuollaista. Onhan toki eroja tullut, itsellenikin myös, mutta se ei ole näyttäytynyt kuvaamallasi tavalla minulle. Ja olen nykyisen kumppanin löytänyt Tinderin kautta. En tosiaan tiedä, keitä nämä ihmiset ovat, jotka menevät ns. kukasta kukkaan. Ehkä vain olen sitten hyvä ihmistuntija.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea sanan tinder jälkeen.
Miksi ei vaan mene johonkin? Miksi pitää olla joku nettipankki, josta etsii IHMISIÄ?
Parisuhteessa olevat ihmiset ne jaksaa tästä huudella. Kertokaapa mitä pitäisi tehdä, jotta tapaisi joskus jonkun? Olen eronnut vuosia sitten, ikää 40 +, en käy baareissa, harrastusten miehet ovat varattuja. En ole kaupan kassajonossa, kirjastossa tai hautausmaalla treffiseuraa bongannut. Kaikki jaksavat ihmetellä, miksi tällainen nainen on sinkkuna, ja en tiedä. En kahteen vuoteen ole nettitreffailua harrastanut, mutta silloin aikoinaan Tinderistä löytyi pitkäaikainen seurustelukumppani.
Anti tulla: Miten toimin? Jotain suhdetoimintaa elämääni kaipaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama asia on ollut näissä langoissa ennenkin esillä, mutta kun tää valituksen aihe on aina sama, eli että miehet ovat paskoja ja miesten pitää kehittää itseään, jne. Niin kysynkin nyt ihan suoraan ilman mitään v*ttuilua, ja odotan asiallisia vastauksia:
-Miksei naisten jotka eivät saa haluamaaansa miestä pidä tehdä mitään kehittääkseen itseään, vaan riittää että valittaa kuinka miehet ovat paskoja?
-Pitäisikö teidän mielestä naistenkin kehittää vähän itseään, ehkä laihduttaa, kehittää luonnettaan jne., että saisivat sen haluamansa miehen?
"Sanna" ei valittanut, että miehet ovat paskoja, tuo on oma tulkintasi.
Ja vastauksena kysymyksiisi: en olisi halunnut miestä, jonka takia minun olisi pitänyt "kehittää itseänI", tarkoitti se sitten laihduttamista tai laittautumista tai mitä muuta tahansa, mitä en koe omakseni. Halusin miehen, joka itsekin nauttii elämästä; ei ole pinnallinen; pitää matkailusta ja eläimistä; arvostaa elämänkumppanissa ihan muita asioita kuin hiusten pituutta tai kodinhoitotaitoja. Ja sellaisen lopulta löysinkin.
Niin, se on tulkintani siitä, kun Sanna valittaa että
-mies lähti kesken treffien
-mies ghostasi
-mies ei ollutkaan eronnut vaimostaan
Nuo ovat ikäviä tapauksia, mutta voivat tapahtua, ja tapahtuvatkin, ihan yhtä lailla miehelle kuin naiselle. En pääse lukemaan tuota juttua, mutta ainakaan avausviestin lainauksessa Sannan kritiikki ei osu häneen itseensä ollenkaan. Naisten vinkit tämän asian tuskaileville miehille ovat aina samat, kehitä itseäsi, laihduta, panosta tyyliisi, tee itsestäsi kiinnostava, eli periaatteessa ala sellaiseksi mitä et luontaisesti ole, esitä ja näyttele. Sannalle täältä samat vinkit: kehitä itseäsi, kun selvästikään et ole tarpeeksi jotain tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea sanan tinder jälkeen.
Miksi ei vaan mene johonkin? Miksi pitää olla joku nettipankki, josta etsii IHMISIÄ?
Parisuhteessa olevat ihmiset ne jaksaa tästä huudella. Kertokaapa mitä pitäisi tehdä, jotta tapaisi joskus jonkun? Olen eronnut vuosia sitten, ikää 40 +, en käy baareissa, harrastusten miehet ovat varattuja. En ole kaupan kassajonossa, kirjastossa tai hautausmaalla treffiseuraa bongannut. Kaikki jaksavat ihmetellä, miksi tällainen nainen on sinkkuna, ja en tiedä. En kahteen vuoteen ole nettitreffailua harrastanut, mutta silloin aikoinaan Tinderistä löytyi pitkäaikainen seurustelukumppani.
Anti tulla: Miten toimin? Jotain suhdetoimintaa elämääni kaipaan.
Tinder tai vaikka OkCupid edelleen. Ei noista omasta mielestään paremmista ihmisistä tarvitse välittää. Itsekin löysin Tinderistä kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea sanan tinder jälkeen.
Miksi ei vaan mene johonkin? Miksi pitää olla joku nettipankki, josta etsii IHMISIÄ?
Parisuhteessa olevat ihmiset ne jaksaa tästä huudella. Kertokaapa mitä pitäisi tehdä, jotta tapaisi joskus jonkun? Olen eronnut vuosia sitten, ikää 40 +, en käy baareissa, harrastusten miehet ovat varattuja. En ole kaupan kassajonossa, kirjastossa tai hautausmaalla treffiseuraa bongannut. Kaikki jaksavat ihmetellä, miksi tällainen nainen on sinkkuna, ja en tiedä. En kahteen vuoteen ole nettitreffailua harrastanut, mutta silloin aikoinaan Tinderistä löytyi pitkäaikainen seurustelukumppani.
Anti tulla: Miten toimin? Jotain suhdetoimintaa elämääni kaipaan.
Minä tapasin puolisoni yhteisen ystävän kautta. Kerroin ystävilleni, että nyt olisi jo mukavaa tavata joku kiva mies, olin ollut sinkkuna seitsemän vuotta. Ensimmäisen ystävän kautta järjestetyt treffit eivät johtaneet mihinkään mutta jo toisen kohdalla tuli täysosuma.
Viime kesänä matkailimme Suomessa, missäpä muuallakaan, ja ainakin leirintäalueilla oli paljon yksin moottoripyöräileviä tai pyöräileviä miehiä. En tietenkään tiedä, olivatko vain yksin reissussa ja puoliso kotona, vai olivatko sinkkuja. Puoliso heidän juttusilleen yleensä meni kyselemään moottoripyöristä, kun itsekin moottoripyöräilyä harrastaa. Myös kansallispuistoissa liikkuu nykyisin paljon miehiä ja jos retkeily yhtään kiinnostaa, niin suosittelen Partioaitan 365 klubin ja Suomen Ladun tapahtumia. Yhdistystoiminnassa kohtaan paljon miehiä, tosin useimmat tiedän varatuiksi.
Ei kai sitä Tinderiä tarvitse poistaa, vaikka aktivoituisi sen ulkopuolellakin etenkin näin kesällä lähtemään puistokonsertteihin, kesäkahviloihin, terasseille ja kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin, mitkä vähänkin kiinnostavat. On vain turhauttavaa lukea vuodesta toiseen, kuinka paska Tinder on ja sitten kuitenkin ne paskaksi haukkuvat jatkavat sen käyttämistä ja ilmeisesti odottavat erilaista tulosta.
Joku näkyvä tatska tai läväri voisi olla tuollainen totaalinen turn off, mutta luultavasti silloinkin sinnittelisi sänkyyn saakka kun on kerran treffeillekin tullut lähdettyä.
Mutta todennäköisesti tosiaan erittäin itseriittoinen ja määrätietoinen tyyppi, joka on heti kättelyssä esittänyt pitkän vaatimuslistan siitä mitä hän mieheltä edellyttää.