Lue keskustelun säännöt.
Naisen huumorintaju/tajuttomuus
23.05.2022 |
Tuntuu ihmeelliseltä kuin melkein järjestään treffipalstalla nainen kaipaa huumorintajuista miestä. Yleensä tosikkomaisen kuvan perusteella alkaa jo herätä epäilys ja entäpä kun tapaa! Onko niin, että treffailu syö naisen huumorintajun vai onko niin, että naiset ei vaan tunne itseään. Luulevat olevansa huumorintajuisia. Muutaman kymmenen treffin otannalla sanoisin, että huumorintajuinen nainen on poikkeus tai sitten treffipalstoilla vaan ovat ne tosikot.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Itseironia on naisille ehkä vähän vaikeaa, alapäähuumori heiltäkin sujuu.
Itseironia kyllä sujuu, mutta sen pitää lähteä henkilöstä itsestään. Se että mies alkaa ironisesti piikitellä naista, ei ole itseironiaa.
Alapäähuumori taas oman kokemukseni mukaan jakaa aika vahvasti mielipiteitä. Toiset eivät pidä siitä ollenkaan, useimmiten varmaan pitävät sopivan pieninä annoksina tutussa seurassa. En siis suosittele ekojen treffien ohjelmistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap , olet tyhmä ja yksinkertainen. Ihmisillä on erilainen huumorintaju. Koeta nyt jo vttu vihdoin tajuta, että jos joku ei naura sinun vitseillesi, niin se ei tarkoita että ko ihmisellä ei ole huumorintajua. Se tarkoittaa että teillä ON ERILAINEN HUUMORINTAJU.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eii ymmärrä kulttuurista ja tekniikasta ei myöskään osaa nauraa epäkohdillle.
Eli pyrkimys nähdä asiiat miten ne haluaa nähdä.
Yksikin kiiinalainen äijä halusi lähteä käymään kuussa ja teippasi puutarhatuolinsa täyteen ilotulitusraketteja koska halu oli niiin suuri.
Naiset voi ottaa ihan rennosti että eihän se äijä kuolllut siihen tuoliin vaan kärventyi siihen ilman kipua ja nautiintoa omine unelmineen savuna ilmaan. Jaksoi uskoa loppuun saakka ja onnellisena päätti päivänsä.
Ei se aina ole yhtä raakaaa että äijää kidutetaan yötä päivää että kertoisi totuuden niin että kaupungissa sähköverkot on valittu niiin ammattimaisesti ja huolella että sähköt ei katkea kesken kidutuksen vaan että pahantekijä saa kyllä palkkkansa ihan hyvätoimisen sähköverkon ansiosta.
Olen huumorintajuinen, mutta en väitä kenellekään sitä olevani, sillä mulla on tosi outo huumori. Monesti ihmiset eivät edes tajua, jos heitän jonkun läpän, ja ihan silminnähden hämmentyvät ja miettivät, mitä tuohon pitäisi kommentoida. Varmasti ap:kin miettisi. Aina mahtavaa jos kohtaa ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella. Ei ole montaa osunut kohdalle.
Sitten taas sellainen perus huumori joka naurattaa ehkä suurinta osaa suomalaisista, ei nappaa minuun yhtään.
Mua on moitittu huumorintajuttomaksi, kun mua ei naurattanut tällainen vitsi: Mies soittaa, sanoo että on sairaalassa, jalka on poikki. Minä huolestuneena kyselen mitä tapahtui ja onko kovin kipee jne. Mies jossain vaiheessa rähähtää nauruun että vitsi vitsi, ei mulla mitään oo, tässä istun terassilla kaljalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eii ymmärrä kulttuurista ja tekniikasta ei myöskään osaa nauraa epäkohdillle.
Eli pyrkimys nähdä asiiat miten ne haluaa nähdä.
Yksikin kiiinalainen äijä halusi lähteä käymään kuussa ja teippasi puutarhatuolinsa täyteen ilotulitusraketteja koska halu oli niiin suuri.
Naiset voi ottaa ihan rennosti että eihän se äijä kuolllut siihen tuoliin vaan kärventyi siihen ilman kipua ja nautiintoa omine unelmineen savuna ilmaan. Jaksoi uskoa loppuun saakka ja onnellisena päätti päivänsä.
Ei se aina ole yhtä raakaaa että äijää kidutetaan yötä päivää että kertoisi totuuden niin että kaupungissa sähköverkot on valittu niiin ammattimaisesti ja huolella että sähköt ei katkea kesken kidutuksen vaan että pahantekijä saa kyllä palkkkansa ihan hyvätoimisen sähköverkon ansiosta.
Kyllä ne elokuvat yleeensä päättyy niin onnellisesti että paha on varmasti saanut palkkansa. Kuollut ja kuopattu ja uuusi taimen kasvaa siihen että olishan tämän voiinut tehdä toisellakkin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eii ymmärrä kulttuurista ja tekniikasta ei myöskään osaa nauraa epäkohdillle.
Eli pyrkimys nähdä asiiat miten ne haluaa nähdä.
Yksikin kiiinalainen äijä halusi lähteä käymään kuussa ja teippasi puutarhatuolinsa täyteen ilotulitusraketteja koska halu oli niiin suuri.
Naiset voi ottaa ihan rennosti että eihän se äijä kuolllut siihen tuoliin vaan kärventyi siihen ilman kipua ja nautiintoa omine unelmineen savuna ilmaan. Jaksoi uskoa loppuun saakka ja onnellisena päätti päivänsä.
Ei se aina ole yhtä raakaaa että äijää kidutetaan yötä päivää että kertoisi totuuden niin että kaupungissa sähköverkot on valittu niiin ammattimaisesti ja huolella että sähköt ei katkea kesken kidutuksen vaan että pahantekijä saa kyllä palkkkansa ihan hyvätoimisen sähköverkon ansiosta.
Siiis huumorille on olemassa erilaisia lajityyppejä ja parodiointi on varmaan yksi yleisemmistä kun joku alkaaa olemaan liian ns vakavastiotettavaa sorttia jota muut alkaa imitoimaaan. Mä en noita huumorilajeja tunnista analyyyttisesti kun en ole ns lukumiehiä sinälllään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Vitsi menettää hauskuutensa kolmannen kerran jälkeen. Myöskään pilkkaaminen ei ole vitsailua, tai pilkallinen olettaminen. Nauratko ap vitsille, jos nainen toteaa heti sinut nähdessään treffeillä että nenäsi on sen näköinen että pikkuvarpaasi on isompi kuin sukukalleutesi? Riittääkö itselläsi huumorintaju siihen, että nainen pieraisee äänekkäästi ja nauraa höröttää päälle sen jälkeen kun olet itse tehnyt niin? Tai nainen toteaa että jos tuosta kaulan kohdalta pätkäisisi poikki, niin olisit sopivamman pituinen?
Tällä tasolla tuntuu olevan niiden miesten vitsit, jotka valittavat naisten huumorintajun puutetta. Saat ehkä päiväkodin pienimmät nauramaan, mutta jo eskarilaisista suurin osa alkaa etsimään parempaa seuraa. Kun vitsi on jo vanhentunut ennen peruskoulun alkamista, vika ei ole muiden huumorintajussa, vaan henkilössä, jolla on jäänyt levy päälle samoihin lauseisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eii ymmärrä kulttuurista ja tekniikasta ei myöskään osaa nauraa epäkohdillle.
Eli pyrkimys nähdä asiiat miten ne haluaa nähdä.
Yksikin kiiinalainen äijä halusi lähteä käymään kuussa ja teippasi puutarhatuolinsa täyteen ilotulitusraketteja koska halu oli niiin suuri.
Naiset voi ottaa ihan rennosti että eihän se äijä kuolllut siihen tuoliin vaan kärventyi siihen ilman kipua ja nautiintoa omine unelmineen savuna ilmaan. Jaksoi uskoa loppuun saakka ja onnellisena päätti päivänsä.
Ei se aina ole yhtä raakaaa että äijää kidutetaan yötä päivää että kertoisi totuuden niin että kaupungissa sähköverkot on valittu niiin ammattimaisesti ja huolella että sähköt ei katkea kesken kidutuksen vaan että pahantekijä saa kyllä palkkkansa ihan hyvätoimisen sähköverkon ansiosta.
Siiis huumorille on olemassa erilaisia lajityyppejä ja parodiointi on varmaan yksi yleisemmistä kun joku alkaaa olemaan liian ns vakavastiotettavaa sorttia jota muut alkaa imitoimaaan. Mä en noita huumorilajeja tunnista analyyyttisesti kun en ole ns lukumiehiä sinälllään.
Se on kuitenkin hyvä että niiitä sähkövirityshommia hoidetaan enemmän elokuvissa kuin että kännissä aletaan tekemään jotain omia sähkövirityshommia josta pitää sitten lukea uuutisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Eihän nämä ole huumoria, vaan sinun showtasi. Toiset eivät jaksa tuollaisia show-miehiä, toiset rakastavat.
En itse pidä noin impulsiivisista ihmisistä enkä ole lainkaan huomionhakuinen, esim. julkikosinta olisi minulle enemmän kiusallista kuin romanttista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Omg so quirky 🙄!!! Mikähän näissä mielestäsi oli sitten sitä hauskaa? Kuulostaa lähinnä huomiohakuiselta ja ärsyttävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Eihän nämä ole huumoria, vaan sinun showtasi. Toiset eivät jaksa tuollaisia show-miehiä, toiset rakastavat.
En itse pidä noin impulsiivisista ihmisistä enkä ole lainkaan huomionhakuinen, esim. julkikosinta olisi minulle enemmän kiusallista kuin romanttista.
Aika hämmentävää. En ole edes ajatellut ettei nää olisi huumoria. Ei kai vain vitsit sitä ole?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Eihän nämä ole huumoria, vaan sinun showtasi. Toiset eivät jaksa tuollaisia show-miehiä, toiset rakastavat.
En itse pidä noin impulsiivisista ihmisistä enkä ole lainkaan huomionhakuinen, esim. julkikosinta olisi minulle enemmän kiusallista kuin romanttista.
Aika hämmentävää. En ole edes ajatellut ettei nää olisi huumoria. Ei kai vain vitsit sitä ole?
Ap
No ei. Nämä eivät ole huumoria.
Sun ajatusmallisi menee siis sitä rataa, että sinusta olisi tosi hauskaa ykskaks polvistua kukkakimpun kera.
Pahaa aavistamaton punakutrisi ei ajattele asiaa niin, ja on tilanteesta todennäköisesti hämillään tai kiusaantunut.
Sinulta jää huomaamatta sekä se, että tunteenne ja pohja-ajatukset niihin tunteisiin ovat ihan erilaiset, siksi toinen ei pidä sitä hauskana. Lisäksi sinulta todennäköisesti jää huomaamatta se toisen ilmeinen kiusaantunut reaktio, kun niin itsetyytyväisenä hekottelet omalle hauskalle huumorillesi.
Jos kuumana päivänä vedän kadulla paidan pois, se on mieshuumoria. Samoin kuin treffikuva, jossa poseeraan prätkä takana tummissa aurinkolaseissa.
Naiset, kertokaa nyt mikä on treffipalstalla naishuumoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Eihän nämä ole huumoria, vaan sinun showtasi. Toiset eivät jaksa tuollaisia show-miehiä, toiset rakastavat.
En itse pidä noin impulsiivisista ihmisistä enkä ole lainkaan huomionhakuinen, esim. julkikosinta olisi minulle enemmän kiusallista kuin romanttista.
Aika hämmentävää. En ole edes ajatellut ettei nää olisi huumoria. Ei kai vain vitsit sitä ole?
Ap
No ei. Nämä eivät ole huumoria.
Sun ajatusmallisi menee siis sitä rataa, että sinusta olisi tosi hauskaa ykskaks polvistua kukkakimpun kera.
Pahaa aavistamaton punakutrisi ei ajattele asiaa niin, ja on tilanteesta todennäköisesti hämillään tai kiusaantunut.
Sinulta jää huomaamatta sekä se, että tunteenne ja pohja-ajatukset niihin tunteisiin ovat ihan erilaiset, siksi toinen ei pidä sitä hauskana. Lisäksi sinulta todennäköisesti jää huomaamatta se toisen ilmeinen kiusaantunut reaktio, kun niin itsetyytyväisenä hekottelet omalle hauskalle huumorillesi.
Kyllä sen reaktion olen huomannut. Harvoin olen saanut vastakaikua, mutta se on vaan oma luonteeni. Olenko siis itse huumorintajuton?? Pitääkö ryhtyä tosikoksi?
Ap
Ap kuulostaa painajaismaiselta deitiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki, niin on helpompi ymmärtää pointtiasi.
Jos esim. tunnin myöhästyminen on hyvä läppä, niin se ei ole huumorintajua. Siinäkin kannattaa olla tarkka, ettei omia mielipiteitä yritä kiertää se oli vain vitsi-kommentilla, kun näkee ettei toinen oikein arvosta. Tällaisia on mm. naisten vartaloon liittyvät vertailevat tökeryydet. Piereskelyt ja muut asiaan liittyvät jutut on vain huonoa käytöstä, ei huumorintajua. Omalle vitsille hihitteleminen on myös omituista, jos toinen ei vitsiä sitä tajua.
Joten kerro jokin esimerkki, missä deitti on vetänyt purut nenään pelkän huumoriheiton takia. Arvioidaan sitten, miten on.
En edes ajatellut tällaisia huumorina. Oma "virheeni" on se, että saatan innostua ja yllyn tempauksiin, joita deitti ei ymmärrä huumorina. Kerran innostuin ihastuttavan punapään kuvasta niin, että ostin ison ruusukimpun ja tavatessamme laskeudun polvelleni ja ojensin sen suurieleisesti. En millään rakkauden tunnustuksella vaan punakutrien takia. Yksi kerta innostuin esittämään serenadia, kun olen suht hyvä laulaja. No, siellä puistossa oli muitakin. Jos ollaan tylsässä leffassa, saatan innostua yhtäkkiä ehdottamaan, että karataan. Harvoin näitä etukäteen mietin, tilanne vaan vie.
Ap
Eihän nämä ole huumoria, vaan sinun showtasi. Toiset eivät jaksa tuollaisia show-miehiä, toiset rakastavat.
En itse pidä noin impulsiivisista ihmisistä enkä ole lainkaan huomionhakuinen, esim. julkikosinta olisi minulle enemmän kiusallista kuin romanttista.
Aika hämmentävää. En ole edes ajatellut ettei nää olisi huumoria. Ei kai vain vitsit sitä ole?
Ap
No ei. Nämä eivät ole huumoria.
Sun ajatusmallisi menee siis sitä rataa, että sinusta olisi tosi hauskaa ykskaks polvistua kukkakimpun kera.
Pahaa aavistamaton punakutrisi ei ajattele asiaa niin, ja on tilanteesta todennäköisesti hämillään tai kiusaantunut.
Sinulta jää huomaamatta sekä se, että tunteenne ja pohja-ajatukset niihin tunteisiin ovat ihan erilaiset, siksi toinen ei pidä sitä hauskana. Lisäksi sinulta todennäköisesti jää huomaamatta se toisen ilmeinen kiusaantunut reaktio, kun niin itsetyytyväisenä hekottelet omalle hauskalle huumorillesi.
Kyllä sen reaktion olen huomannut. Harvoin olen saanut vastakaikua, mutta se on vaan oma luonteeni. Olenko siis itse huumorintajuton?? Pitääkö ryhtyä tosikoksi?
Ap
Sun täytyy löytää sellainen kumppani, jolta saat vastakaikua näihin. Kyseessä ei ole huumorintaju, vaan spontaanius.
Ehkä sinäkään et arvostaisi, jos seurasi ykskaks alkaisi röhkiä ja piereskellä kovaan ääneen ja tanssia samalla yhdellä jalalla balettia. Tanssin lopuksi hän heittäisi paidan pois ja huutaisi "paita kahlitsee sisäisen vapauteni!"
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa painajaismaiselta deitiltä.
huumorintajuttomalle naiselle!
Miten miehet voi edes ymmärtää mitään naisten sinkkuelämää huumoria?
Naiset voi ottaa ihan rennosti että eihän se äijä kuolllut siihen tuoliin vaan kärventyi siihen ilman kipua ja nautiintoa omine unelmineen savuna ilmaan. Jaksoi uskoa loppuun saakka ja onnellisena päätti päivänsä.