Osaako lapsesi uida 200 metriä? Muuten on uimataidoton. HS mielipide

Helposti menee lapsella tuo matka. On alunpitäen viety vauvana uimaan ja aktiivisesti käyty uimassa altaissa ja luonnonvesissä. Koulun puolesta ollut tosi vähäistä uinti näiden 8v aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uimataito on vähän kuin moottoripyörän ajamistaito. Joillekin ehdoton mutta suurimmalle osalle turha.

Tuhansien järvien maassa turha taito? Yleisin syy hukkumisiin on uimataidottomuus. Voitko tosiaan Suomessa elää koko ikäsi niin, ettei ole mitään vaaraa joutua veden varaan?

Eiköhän se yleisin syy hukkumiseenole alkoholi tai sairaskohtaus aikuisten kohdalla. Lapset sitten hukkuu kun vanhemmat ei seuraa mitä vedessä tapahtuu.

Ihan tutkittu juttu tuo uimataidottomuus. Ja mitä tulee lapsiin, hukkuneet ovat lähes aina uimataidottomia. Tietysti aikuisen pitää vahtia, mutta kuinka hyvä valvoja on uimataidoton aikuinen?

Mikä järki on viedä lapsia "uimaan" jos tarkoituksena on pitää heidät uimataidottomina? Eikö tosiaan oma järki sano, hukkuuko veden varaan jouduttuaan todennäköisemmin uimataidoton vai uimataitoinen?

Useamman vuoden vanha juttu aikuisten uimataidottomuudesta, mutta eiköhän syyt ole samoja edelleen. Prosentit ainakin samaa luokkaa edelleen.

"Suomessa noin kolmannes aikuisista ei osaa uida. Uimataidottomuuden taustalla saattaa usein olla jokin trauma tai häpeä."

"Joillakin uimataidottomuus on vanhemmilta perittyä. On peloteltu, että ei saa laittaa naamaa veteen tai ei saa hypätä pää edellä. Tällainen pelottelu jättää tunteen, että uiminen on pelottavaa, listaa uimakouluvastaava Kuhlefelt."

https://yle.fi/uutiset/3-8466421

Pää edellä ei kannatakaan hypätä veteen, siellä veden alla voi olla vaikka kivi, polkupyöränromu, tms. ja sitten taittuu niskat ja on loppuelämänsä halvaantunut, jos edes selviää sieltä vedestä elossa pois!

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin tuossa jo sanottiin, kyse on uimataidon sujuvuudesta. Ajatushan siinä 200 metrin uimisessa on, että jos hyvin  menee se 200 metriä niin yhtä hyvin menee seuraavatkin 200 metriä. Eli tosi tilanteessa pystyisi veneen kaatuessa uimaan sinne saareen, jopa vaikka vähän olisi tuultakin.

Uiminen ei todella ole millään lailla rasittavaa, jos hallitsee tekniikan. Helpompaa se monelle on kuin kävely. Itse en ole urheilija enkä ui mitenkään erityisen kovaa vauhtia, mutta mökkijärveäni (pituus vajaa kilometri) uin kesäisin huvikseni päästä päähän edestakaisin, eikä se tunnu erityisen rasittavalla. 

Uimahallissa näen kyllä näitä kolliaisia jotka polskuttavat radan hirveällä loiskeella ja vauhdilla juuri ja juuri päästä päähän. Ja jäävät sitten sinne päätyyn läähättämään ja höpöttämään. Matkaa uivaa meikäläistä nää osaa ärsyttää ihan kamalasti, mutta yritän keskittyä ajattelemaan, että kai noikin vielä oppivat uimaan kunnolla.

Mulla oli suhteellisen hyvä kunto peruskoulussa, mutta uimisen kohdalla loppui kuin seinään. 100m meni kun otti lepotaukoja ja koitti selvitä lihaspistoksista. Kukaan ei ikinä valittanut silti tekniikasta, tuon kun olisi tiennyt niin varmaan olisi mennyt paremmin. Miten se oikea tekniikka sitten menee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin tuossa jo sanottiin, kyse on uimataidon sujuvuudesta. Ajatushan siinä 200 metrin uimisessa on, että jos hyvin  menee se 200 metriä niin yhtä hyvin menee seuraavatkin 200 metriä. Eli tosi tilanteessa pystyisi veneen kaatuessa uimaan sinne saareen, jopa vaikka vähän olisi tuultakin.

Uiminen ei todella ole millään lailla rasittavaa, jos hallitsee tekniikan. Helpompaa se monelle on kuin kävely. Itse en ole urheilija enkä ui mitenkään erityisen kovaa vauhtia, mutta mökkijärveäni (pituus vajaa kilometri) uin kesäisin huvikseni päästä päähän edestakaisin, eikä se tunnu erityisen rasittavalla. 

Uimahallissa näen kyllä näitä kolliaisia jotka polskuttavat radan hirveällä loiskeella ja vauhdilla juuri ja juuri päästä päähän. Ja jäävät sitten sinne päätyyn läähättämään ja höpöttämään. Matkaa uivaa meikäläistä nää osaa ärsyttää ihan kamalasti, mutta yritän keskittyä ajattelemaan, että kai noikin vielä oppivat uimaan kunnolla.

Mulla oli suhteellisen hyvä kunto peruskoulussa, mutta uimisen kohdalla loppui kuin seinään. 100m meni kun otti lepotaukoja ja koitti selvitä lihaspistoksista. Kukaan ei ikinä valittanut silti tekniikasta, tuon kun olisi tiennyt niin varmaan olisi mennyt paremmin. Miten se oikea tekniikka sitten menee?

Kuten tuolla aiemmin jossain sanottiinkin, joidenkin keho vaan löytää oikeat liikeradat melkein itsestään, joillain taas tuo tekniikan haltuunotto vaatiin enemmän harjoittelua ja treeniä. Suosittelen oikeasti aikuisten uimatekniikkakursseja. Myös runsas harjoittelu tuo tekniikkaan vahvuutta ihan itsestään. Itse en tosiaan ole urheilija, enkä sanoisi tällä hetkellä edes kuntoani kovin hyväksi, kun töiden takia on kaikki lenkit jääneet tekemättä, mutta uiminen on kevyttä. 

Osaatko kellua? Uiminen tulee helpoksi, kun löytää taidon luottaa veden kannatteluun. Itse en osaa edes sanoa mistä se on tullut, paitsi paljosta uimisesta tietysti.

Juu, esikoista kun lähdin testaamaan tämän ollessa 6v, niin huitaisi samoilla vauhdeilla kilometrin (ja olisi jatkanut mutta minä kyllästyin). Nuorempi oppi uimaan myöhemmin, vasta 6-vuotiaana aloitteli, mutta 7-vuotiaana meni jo "hyppy syvään veteen, keskeytyksettä 200 m uintia josta vähintään 50 m selkää".

Mulle ei ole koskaan selvinnyt että jos osaa uida 25 m tai 50 m, niin miksei _osaisi_ 200 m? Eikö se siinä kohtaa ole jaksamista? Eikä 200 nyt ole mikään rankka suoritus kun ei ui kelloa vastaan.