Lue keskustelun säännöt.
Miespuolinen ystävä jätti kaverisuhteet viestillä
21.05.2022 |
Olin nähnyt miespuolista ystävääni pari kertaa viime kuussa ja puhuneet elämässäni olevasta vaikeasta asiasta, lapseni sairaudesta joka keväällä tuli ilmi.
Aiemmin minun ja tämän miehen välillä on ollut kiinnostusta, mutta emme koskaan tehneet mitään ja hän alkoi seurustella. Tästä on jo monta vuotta., olemme sittemmin normaalisti nähneet, soitelleet ja laittaneet viestiä.
Lapsella on ensi viikolla lääkäri ja asia jännittää kovasti. Yritin soittaa kaverimiehelle (oli sanonut että voin soittaa vaikka 24/7, en ole soittanut), ei vastannut. Eikä palannut millään muotoa asiaan.
Nyt yhtäkkiä mies laittoi tekstarin, että hän on mies, ei terapeutti ja että tarvitsen terapiaa. Että emme koskaan ole olleet ystäviä emmekä ole missään väleissä.
Vastasin olevani hämmentynyt. Mies soitti ja sanoi että ei halua minua elämäänsä, ei valitse minua, ei ole elämässäni.
Minä puolestaan sanoin että onpa ajoitus, mieti hieman mitä tässä on meneillään - välit poikki kesken hirveän elämäntilanteen!
Johon hän tuumasi että ei se haittaa, ei hän tässä ole mitään tehnyt kun ei ole mitään mitä panna poikki.
Olen puulla päähän lyöty! Mikä saa ihmisen toimimaan noin?
Kaksi kertaa keskustelimme asian tiimoilta ja hän oli empaattinen. Nyt meillä ei kuulema ole välejä emmekä ole ystäviä, emme kuulema koskaan ole mitään olleet.
Oloni on surullinen ja hämmentynyt. Mitä tähän voi enää sanoa?
Kommentit (119)
Muija sanoi sille et lopeta toi ystävyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on varmaan voimavarat vähissä
Ei toki ole, sen voi sanoa suoraan. Tuollainen törkeä ja sadistinen suolto terapeuttina olosta ja muusta kertoo vain epäihmisyydestä ja personallisuushäiriöstä. Valitettavasti tuollainen käytös ei ole harvinaista. Ihmisyys on ajoittain tosi varjoisaa.
Tämmöistä se sitten on, jos ei ghoustaa vaan kertoo reilusti ääneen, mikä suhteessa hiersi. Sitten saa kuulla raivoamista ja haukkumista. Malliesimerkki siitä, että ghoustaus on sittenkin parempi kuin joutua hylätyn raivon ja miksi-tinkaamisen kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Muija sanoi sille et lopeta toi ystävyys
Tuollainen on teini-ikäisten toimintaa. Epäilen, kuten jotkut muutkin, että on vain välinpitämätön ja itsekäs ihminen, joka pelkäsi saavansa ap:n taakaksi. Lähtisi menemään kenen tahansa sairastumisen kohdalla. Epäihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette, tulisiko tällaiset tapaukset vain jättää silleensä vai Ap:n yrittää selvittää mistä pimahdus johtui? Mietin vaan että Ap:n mielenterveyden kannalta jää ikävästi asia kyllä, varmasti herättää kysymyksiä mikä miehen tähän ajoi.
Vähän epäilen, että äijä on ihan oikeasti niin tunnoton ettei kiinnosta. Luultavasti myös hiippailisi karkuun jos miespuolinen ystävä sairastuisi syöpään. Joistakin ei vain ole ihmisiksi, silti leipä heitä(kin) elättää.
Tälle ääni.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette, tulisiko tällaiset tapaukset vain jättää silleensä vai Ap:n yrittää selvittää mistä pimahdus johtui? Mietin vaan että Ap:n mielenterveyden kannalta jää ikävästi asia kyllä, varmasti herättää kysymyksiä mikä miehen tähän ajoi.
Jättää sikseen. Mitä ap edes voisi tehdä? Mies on selkeästi käskenyt häntä painumaan hittoon elämästään, joten menee melkein jo häirinnän puolelle, jos yrittää väkisin alkaa selvittää tuollaisen kanssa yhtään mitään. Tuskinpa miehellä on sitä paitsi asiaan sen enempää sanottavaa kuin minkä jo sanoi. Ap:n kannattaa keskittyä oikeisiin ystäviinsä, mies ei sitä selkeästi koskaan ollut, vaan piti ap:ta vain varalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä antaisin pölyn laskea ja ottaisin YHDELLÄ viestillä yhteyttä jossa sanoisin että aikaa on nyt kulunut reilusti nyt siitä kun keskustelimme, että minua on jäänyt vaivaamaan viimeiseksi jäänyt kohtaamisemme. Olisiko mahdollista selvittää asia jotta voimme jatkaa eteenpäin. Tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Minä antaisin pölyn laskea ja ottaisin YHDELLÄ viestillä yhteyttä jossa sanoisin että aikaa on nyt kulunut reilusti nyt siitä kun keskustelimme, että minua on jäänyt vaivaamaan viimeiseksi jäänyt kohtaamisemme. Olisiko mahdollista selvittää asia jotta voimme jatkaa eteenpäin. Tai jotain.
Mikä tässä oli vikana..? Vai pointti Ikeasta saa kynnysmattona eurolla - älä itse ole sellainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeä äijä. Ei ymmärrä ystävyydestä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Törkeä äijä. Ei ymmärrä ystävyydestä mitään.
Ei ymmärrä ihmisyydestä mitään. Toivottavasti saa syövän/halvauksen/tms ja kaverit toteaa, että menepä terapiaan, en valitse sinua ja että olet taakka valituksinesi - älä ota yhteyttä ja kuole pois narisemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tuollaisista asioista avauduta miespuoliselle kaverille! Eihän häntä kiinnosta! Kohtelet häntä kuin hän olisi puolisosi. Noin syvällisiä juttuja jaetaan suhteessa, ei kaverisuhteessa, eikä varsinkaan miespuolisten kaverien kanssa. Ei niiden pää kestä tuollaista.
Oletko yksinhuoltaja?
Jos et ole, niin miksi et puhu miehesi kanssa?
Kaverisuhteet ei ole sitä varten, että kuormitetaan kaikenlaisella pskalla. Kavereita voisi vähän arvostaa, ja jättää avautumasta liian vaikeista asioista. Ei ketään sinkkumiestä (tai varattua miestä )VOI kiinnostaa sinun ongelmasi lapsesi kanssa.
Sinun täytyy aikuistua, ja kantaa omat vastuut ja ongelmat ihan itse.
Mieshän on ihan oikeassa, käytät häntä terapeuttina. Kummallisia vastauksia täällä.
Hänellä on oma nainen, ja varmasti omat ongelmansa. Ei takuulla halua toimia ilmaisena terapeuttina sinulle, se on naismainen toimintatapa. Miehiä ei kiinnosta liialliset juoruilut tai elämän kolhut. Etsi naispuolisia ystäviä, jotka jaksavat kuunnella. Ja ei, en ole mies. Ymmärrän vaan heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei tuollaisista asioista avauduta miespuoliselle kaverille! Eihän häntä kiinnosta! Kohtelet häntä kuin hän olisi puolisosi. Noin syvällisiä juttuja jaetaan suhteessa, ei kaverisuhteessa, eikä varsinkaan miespuolisten kaverien kanssa. Ei niiden pää kestä tuollaista.
Oletko yksinhuoltaja?
Jos et ole, niin miksi et puhu miehesi kanssa?
Kaverisuhteet ei ole sitä varten, että kuormitetaan kaikenlaisella pskalla. Kavereita voisi vähän arvostaa, ja jättää avautumasta liian vaikeista asioista. Ei ketään sinkkumiestä (tai varattua miestä )VOI kiinnostaa sinun ongelmasi lapsesi kanssa.
Sinun täytyy aikuistua, ja kantaa omat vastuut ja ongelmat ihan itse.
Höpö höpö saatana! Siinä vaiheessa jos ihminen on oikeasti noin sukupuolirooleihin jämähtänyt, ja kokematon jakamaan mitään syvempää ystäviensä kanssa kuin kaljanjuonti ja moottoripyörän rassaus, niin se terapia on kyllä oikea osoite:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän on ihan oikeassa, käytät häntä terapeuttina. Kummallisia vastauksia täällä.
Hänellä on oma nainen, ja varmasti omat ongelmansa. Ei takuulla halua toimia ilmaisena terapeuttina sinulle, se on naismainen toimintatapa. Miehiä ei kiinnosta liialliset juoruilut tai elämän kolhut. Etsi naispuolisia ystäviä, jotka jaksavat kuunnella. Ja ei, en ole mies. Ymmärrän vaan heitä.
Naisettoman Tapanin avautuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieshän on ihan oikeassa, käytät häntä terapeuttina. Kummallisia vastauksia täällä.
Hänellä on oma nainen, ja varmasti omat ongelmansa. Ei takuulla halua toimia ilmaisena terapeuttina sinulle, se on naismainen toimintatapa. Miehiä ei kiinnosta liialliset juoruilut tai elämän kolhut. Etsi naispuolisia ystäviä, jotka jaksavat kuunnella. Ja ei, en ole mies. Ymmärrän vaan heitä.
Sun mieskuva on kyllä erittäin kapea.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap roikkuu tuossa miesystävässä. Etenkin kun ei muutenkaan ole ollut hänen kanssaan yhteyksissä.
Mies joka on suhteessa toisen naisen kanssa, niin hänellä on omakin elämä.
Ja eihän ap ja mies ole mitään sydänystäviä koskaan olletkaan, itseasiassa pelkkiä tuttuja ja kavereita.
Tottahan mies olis voinut pahoitella tilannetta lapsen sairauden osalta, ja todeta kuten on todennutkin, ettei hän ole mikään terapeutti. Niinkus ei olekaan.
Ap voi hakea apua, juttelemalla psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Se on aina matalan kynnyksen apu.
Oudolta tuntuu muutenkin, että ap yleensä edes soitti tuolle miehelle.
Ymmärrä hyvin, että miehelle on tullut tunne, jotta ap roikkuu ap roikkuu miehessä ja takertuu mieheen.
En minäkään tykkäisi siitä, jos miehen joku entinen naistuttu soittelisi meille ja vaatisi miestä kuuntelemaan omia huoliaan.
Juuri näin. Mies seurustelee omalla tahollaan, mutta ap ilmeisesti ei? Näen tilanteen selkeästi samalla tavalla kuin tämä kirjoittaja, ap roikkuu miehessä ja haluaa häneltä jotain muuta kuin pelkkää ystävyyttä. Jos miehellä on jo nainen, tuskinpa mies haluaa alkaa kantaa huolta ap:n perheongelmista tai lasten sairauksista? Olisikin aika enkeli mieheksi, jos alkaisi terapoida ja hoivata ap:ta kun on vaikeaa. Järki käteen nyt vähän, kiitos. Kyllä naiset osaa joskus olla itsekkäitä. Miksei ap hanki itselleen omaa miestä, jonka kanssa käydä läpi henkilökohtaisia asioita? Kaikki asiat ei kuuu etäiseen kaverisuhteeseen. Ja kyllä käy vähän tuon miehen naistakin sääliksi, jos ap soittelee miehelle monta kertaa viikossa. Tuskin se mies niitä puheluita soittelee, juorutakseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän on ihan oikeassa, käytät häntä terapeuttina. Kummallisia vastauksia täällä.
Hänellä on oma nainen, ja varmasti omat ongelmansa. Ei takuulla halua toimia ilmaisena terapeuttina sinulle, se on naismainen toimintatapa. Miehiä ei kiinnosta liialliset juoruilut tai elämän kolhut. Etsi naispuolisia ystäviä, jotka jaksavat kuunnella. Ja ei, en ole mies. Ymmärrän vaan heitä.
Sun mieskuva on kyllä erittäin kapea.
Eihän, vaan realistinen.
Soitat mieskaverille, kun oman lapsen lääkäriinmeno jännittää???MITÄ?
Kuka voi olla näin lapsellinen?
Eikö lapsella ole isää? Tai eikö ap:lla ole perhettä, sukua, omia vanhempia, NAISPUOLISIA kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa: mies on jo lapsensa kasvattanut aikuinen mies, eli ei elä pikkulapsivaihetta.
Olemme tunteneet noin 5v ja tutustuimme yhteisten ystävien kautta.
Hämmennys on suuri, kun laittaa näin kaikki poikki ja sanoo ettemme koskaan ole mitään ollutkaan ja kaikki on minun korvieni välissä ja että minun tulee hakeutua terapiaan.
En todella voi kun ihmetellä.
Ja on ollut vastavuoroista; olen onnitellut synttärit, kuunnellut reissut ja talonrakennukset ja auton hankinnat
Ap
Oletko tukeutunut häneen aivan liikaa? Kuin hän olisi miehesi?
Luulen että tarinasta jätetään nyt joku osa kertomatta, tai sitten olet vain sokea omalle käyttäytymisellesi?
Monet haukkuvat täällä miestä, mutta mielestäni kaverimiehen ei kuulu kuunnella huoliasi lapsen lääkäriinmenosta. Ja se, että laittaa välit noin tökerösti poikki, kertoo siitä että olet ehkä kuormittanut häntä aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehen oma lapsi kuolee. Ansaitsee sen. Muistaa sitten. Karma tappaa.
Miten niin ansaitsee? Hullu ajatus. Jokaisella on oikeus laittaa ystävyys jäihin, jos niin haluaa. Mistä tiedät miten ap on kohdellut tätä miestä? Ystävyys ei ole koskaan velvollista, vaan ainoastaan vapaaehtoista. Sun ajatukset on sairaita, hae apua. Tuo mies ei ole ap:lle mitään velkaa. Jokainen saa vetää rajansa, jos ne ylitetään.
Tämä. Mikä ei itseä koske on rasite eikä kiinnosta.