En ymmärrä miksi en löydä kumppania

En ole paritellut neljään vuoteen.

T30

Et löydä koska roikut tällä.Mene ihmisten ilmoille, Muista kuitenkin kauneus ja rumuus,on jokaisen katsoja omissa silmissä.Ei sinun tai minun sanoissa!Kauneus ei riitä ihmisuhteissa. Vähän niin kuin moni kakku päältä kaunis ,mätä sisältä.

En minä(kään) ymmärrä miksi minä en ole löytänyt itselleni kumppania ja naista rinnalleni. Olen Ap.ta hieman vanhempi. Sinkkuna olen ollut kauemmin. Tosin varmaan osaksi omasta syystäni, koska en ole esimerkiksi Tinderiä toistaiseksi koskaan kokeillut; paljossa sen maineen vuoksi. (Haluaisin löytää elämänkumppanin en satunnaista seksiseuraa, vaikka kai joku on onnistunut löytämään Tinderinkin kautta jotain muutakin). En osaa sanoa nyt muuta kuin, että pidetään aitit avoinna, ehkä ensi kesänä kaikki muuttuu.  

Koska haluat jotain mystistä kemian tunnetta, mutta sitä osaavat tarjota vain pelimiehet eivätkä ne halua sinuun sitoutua.

Ehkä tapailet liikaa..

mies54v

Vierailija kirjoitti:

Yrität liian hyviä miehiä? Parhaat päivät ulkonäössä kuitenkin jo ohi kaikilla 30-vuotiailla. Asut jossain keskellä peltoa?

Koska olen mies tuskin kuitenkin mainitsemasi liian hyvä mutta niin hyvä, että odotan tai paremmin vaadin, että kumppanillani olisi annettava parisuhteeseen muutakin kuin puoleensa vetävä ulkonäkö. En siis väitä etteikö ulkonäöllä olsi mitään merkitystä. Kyllä sillä on, koska usein se on ensimmäinen asia, johon toisessa kiinnittää huomiota. Toiseksi koska hieman yritän huolehtia omasta ulkonäöstäni, niin voinkai siksi toivoa, että kumppanini tekisi samoin.

En ymmärrä minäkään :/  

Minä ymmärrän. Mutta sinua ei kiinnosta totuus.

Jos sulla on jonkulainen hinku/halu/tarve saada seurustelukumppani, se voi näyttäytyä selittämättömänä luotaantyöntävänä ominaisuutena tapaamillesi henkilöille. Kun hyväksyy sen missä juuri nyt on, voi olla helpompi tavata ihmisiä ja heillä helpompi tavata sua kun tavoitteenasi ei ole saada seurustelusuhdetta vaan pelkästään tutustua tähän uuteen henkilöön.

Eikö teidän päässänne oikeasti pyöri kuin parisuhteet?

Niin, koska kaikissa on jotain vikaa:

Joku syö ketsuppia, toisella on väärän malliset alushousut, yhden isoisällä on liian alhainen koulutustaso, yksi harrastaa väärää liikuntalajia, moni on liian lyhyt, ja se, joka on riittävän pitkä, painaa liikaa, vaikka toki lihakset, mutta silti.

Mulla meni kuusi vuotta eron jälkeen löytää uusi rakkaus. Paljon oli tapailuja ja yritystä, mutta ei vaan natsannut pidemmälle, vaikka kuinka tapasin hyviä naisia ja minua pidettiin hyvänä miehenä.

Puhdasta sattumaa, että törmäsin rakkauteeni. Ehkä olisin jäänyt loppuelämäkseni ilman rakkautta ilman tätä sattumaa. Olin jo luovuttanut sen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Niin, koska kaikissa on jotain vikaa:

Joku syö ketsuppia, toisella on väärän malliset alushousut, yhden isoisällä on liian alhainen koulutustaso, yksi harrastaa väärää liikuntalajia, moni on liian lyhyt, ja se, joka on riittävän pitkä, painaa liikaa, vaikka toki lihakset, mutta silti.

Kaivaa nenästä räkäänsä ja laittaa suuhun, tulee hämillään ilmoittamaan ettei kaapissa ole puhtaita sukkia kun tulen töistä ja alan opiskelemaan, lehmittelee kun ei muista mitä ollaan sovittu eikä pidä niistä kiinni, syö minunkin ruokani vaikka ne erikseen merkitsen kun ei pelkkä maininta asiasta riitä, ylipainon ja pornoriippuvuuden vuoksi seksi ei kiinnosta, on itse ruma ja lihava mutta naisen on oltava kaunis ja hoikka, vaikkei tätä panna haluakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni kuusi vuotta eron jälkeen löytää uusi rakkaus. Paljon oli tapailuja ja yritystä, mutta ei vaan natsannut pidemmälle, vaikka kuinka tapasin hyviä naisia ja minua pidettiin hyvänä miehenä.

Puhdasta sattumaa, että törmäsin rakkauteeni. Ehkä olisin jäänyt loppuelämäkseni ilman rakkautta ilman tätä sattumaa. Olin jo luovuttanut sen suhteen.

Mistä löytyi?

Helsingistä?

Kohta Allu saapuu tähän ketjuun tyrkyttämään itseään.

Vierailija kirjoitti:

Kohta Allu saapuu tähän ketjuun tyrkyttämään itseään.

Miksi isomahaiselle naiselle ei kelpaa isomahainen mies... Pitäisi olla akateeminen ja sporttinen...

HappyManWalking ;) 

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni kuusi vuotta eron jälkeen löytää uusi rakkaus. Paljon oli tapailuja ja yritystä, mutta ei vaan natsannut pidemmälle, vaikka kuinka tapasin hyviä naisia ja minua pidettiin hyvänä miehenä.

Puhdasta sattumaa, että törmäsin rakkauteeni. Ehkä olisin jäänyt loppuelämäkseni ilman rakkautta ilman tätä sattumaa. Olin jo luovuttanut sen suhteen.

Ja minä en ole eläessäni ollut ja elänyt parisuhteessa, joka on sikäli hämmästyttävää, että olen kuitenkin onnistunut luomaan ja ylläpitämään kaveruus ja ystävyys -suhteita niin naisten kuin miesten kanssa.

Se mitkä asiat toisinaan ovat turhauttaneet sinkkuudessani on ensinnäkin se, että on joitain, jotka aina uskovat kuvittelevat tietävänsä minua paremmin miksi olen sinkku ja joille ylipäätään on isompi ongelma minun sinkkuuteni kuin minulle itselleni.

Toiseksi se kun huomaa, että itsestäni on jo tullut niin itseriittoinen ehkä myös hieman itsekäskin, että en oikeasti pysty hahmottamaan ja huomaamaan yhtään sellaista seikkaa, joka nimenomaisesti olisi estänyt minua pääsemästä parisuhteeseen. - Ellei sitten tuo yksi juttu ole se, että omaan liian hyvän itsetunnon, jotta olisin valmis asettumaan parisuhteeseen kenen hyvänsä kanssa. 

Toisaalta tällainen toiminta ei olisi reilua minusta häntäkään kohtaan, jonka kanssa asettuisin parisuhteeseen vain ja ainoastaan siksi, että voisin mahd. sanoa, että joo olen minäkin parisuhteessa n.n kanssa mutta yhtä hyvin voisin olla aivan kokonaan ilmankin häntä ja luultavasti silloin viihtyisin ja nauttsin elämästäni paljon enemmän kuin häne nkanssaan parisuhteessa.

Vai miksi parisuhteessa olo olisi aina yksiselitteisesti parempaa kuin elo sinkkuna kenen hyvänsä kanssa. Vai tässäkö sinkkuuteni pohjimmiltaan on; e. se, että viihdyn ja nautin sinkkuudestani liian paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni kuusi vuotta eron jälkeen löytää uusi rakkaus. Paljon oli tapailuja ja yritystä, mutta ei vaan natsannut pidemmälle, vaikka kuinka tapasin hyviä naisia ja minua pidettiin hyvänä miehenä.

Puhdasta sattumaa, että törmäsin rakkauteeni. Ehkä olisin jäänyt loppuelämäkseni ilman rakkautta ilman tätä sattumaa. Olin jo luovuttanut sen suhteen.

Aina joskus minusta tuntuu, että asiat kasautuu. Tuntuu ja vahvasti vaikuttaa oman rajallisen empiirisen havaintoni mukaan, että on itseni kaltaisia toki monin tavoin erilaisia yleisesti mutta yhtenä nimittvänä piirteenä se, että emme ole oikeastaan koskaan ole olleet parisuhteessa vaikka ikä alkaa jo vähintään kolmosella joillain nelosella ja varmaan on vieläkin vanhempia. Syitä tietysti on monia. Raivostuttavinta on jos meidät kaikki haluttasiin leimata esimerkiksi jollain lailla mielen vikaisiksi tai muutoin sairaiksi siksi, että olemme eläneet aina ilman parisuhdekumppania.

Sitten taas on toinen ääripää, jotka ovat aloittaneet ensimmäisen (hyvin harvoin viimeisen) parisuhteensa jo verraten hyvin nuorena ehkä suunnilleen 14-15 vuotiaina ja ovat tämän jälkeen olleet lähes koko ikänsä ilman isopia taukoja aina enemmän ja vähemmän parisuhteessa.

Tähän väliin totta kai mahtuu muunkinlaisia variaatioita. Mutta pointtini. Tuntuu sille, että jos on ennen 3o vuotisikävuottaan päässyt (tai joutunut) parisuhteeseen edes kerran niin on paljon todennäkösiempää, että kenties löydät ja saat itsellesi uuden rakkaan kuin osa meistä (itseni mukaan lukein) jotka emme ole 30 vuotiaana olleet ensimmäisessäkään parisuhteessa, vaikka olisimme yleisillä mittareilla ihan terveiutä ja täyspäisiä. - ihan yhtä lailla kuin moni vastakkaisessa tilanteessa olevista. Vaikka toki varmasti näidenmolempien ääripäiden joukkoon mahtuu myös heitä, joilla ihan kaikki ei ole kohdillaan, vaikka ei se, ettei kaiki ole kohdillaan vaikka omien korvien välissä ole estänyt kaikkia löytämästä kumppania kuin tehnyt sinkkuelämästä helvettiä 

Vierailija kirjoitti:

Eikö teidän päässänne oikeasti pyöri kuin parisuhteet?

Siitä puhe, mistä puute ;)