Miten sinä koet Tietoisuuden?

Ahaa-elämys on hahmopsykologian piirissä syntynyt käsite, jolla kuvataan äkillistä oivallusta esimerkiksi ongelmanratkaisun yhteydessä. Käsitteen loi alkujaan saksalainen psykologi Karl Bühler, joka tutki 1900-luvun alussa ajattelumalleja. Ilmiöstä käytetään usein myös nimitystä Heureka. Wikipedia 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on kategorimaattisesti represointuvia

mielteitä. Lebenwelt eli elämismaailma

ympäröi meidät.

Elämismaailma on filosofinen ja yhteiskuntatieteellinen, erityisesti sosiologinen, käsite. Se tarkoittaa maailmaa elettynä, ennen mitään refleksiivistä representaatiota tai teoreettista analysointia. Wikipedia

Lisää aiheeseen liittyen, katsohan linkistä.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:el%C3%A4mismaailma

Tietoisuuden kautta koemme elämäämme elämää. 

Artikkelissa kerrotaan että luonnollisen asenteen ongelma on juuri se, että maailmaa ei kyseenalaisteta.

Mielestäni tämä ei pidä aukottomasti paikkaansa sillä teemme eläessämme havaintoja koko ajan mutta kun elämme ja koemme elämää, emme keskity kyseenalaistamiseen eikä se myöskään ole mielestäni tarkoituskaan.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:luonnollinen_asenne

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuudessa eläminen ei pelota vaikka mitä ympärillä tapahtuisi. Sinä ja minä olemme tietoisuus, me olemme kaikki.

Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tietoisuutensa jonka kautta ja valossa hän elää eli kokee maailmaa.

Elämme tietoisuudessa koko ajan mutta minkälaisessa tietoisuudessa, se onkin aina henkilökohtaista. 

Vierailija kirjoitti:

Se on tila mistä havaitaan esim. ajatukset, tunteet ja fyysisen maailman objektit mukaan lukien oma keho. Se on kuin taivas, jolla liikkuu pilvet. Tai elokuvateatterin valkokangas johon heijastetaan filmi.

Sanoitamme asiat varsin eri tavoilla. 

Upupup

Niin kauan kuin länsimainen tiede uskoo tietoisuuden olevan ns. emergentti ominaisuus, eli syntyy aivojen mutkikkaiden toimintojen seurauksena, se tarponee rannattomassa suossa. 

Erwin Schrödinger oli kai merkittävimpiä kvanttifyssan edustajia viime vuosisadan alkupuolelle. Tässä pätkä ChatGPT:n vastauksesta kysymykseemme: Oliko Erwin Schrödinger kiinnostunut vedaanta-filosofiasta?

Taustaa Schrödingerin kiinnostuksesta:

Schrödinger ei ollut pelkästään fyysikko vaan myös filosofisesti suuntautunut ajattelija, jota kiehtoi tietoisuuden ja olemassaolon luonne.

Hän luki itämaisia tekstejä, kuten Upanishadeja, ja arvosti niiden näkemyksiä todellisuudesta, tietoisuudesta ja minuudesta.

Hän mainitsi teoksissaan esimerkiksi Brahmanin ja Atmanin identtisyyden (keskeinen ajatus advaita-vedantassa) ja yhdisti tätä kvanttifysiikan näkemyksiin tietoisuudesta ja havainnosta. <end quote>

Tietoisuuden perusta on siis ns. Puhdas Tietoisuus (transsendenttinen tietoisuus), jonka sisältönä on vain oma itsensä, eli se on ns. itseensäviittaava (self-referrent). Analogiana voisi esittää sähkömagneettisen voiman suhteen tietsikkaan: tietokoneen komponentit eivät synnytä sähköä vaan ne ainoastaan modifioivat kaikkialla universumissa esiintyvää sähkömagneettista voimaa. Samoin aivot eivät synnytä tietoisuutta, vaan ainoastaan modifioivat kaikkialla esiintyvää universumin Tietoisuutta, brahmaa (esiintyy useimmiten muodossa brahman, joka on ns. lemma eli sanakirjamuoto, koska englannin kielessä ei voi erottaa Brahmaa'ta eli luojajumalaa ja brahmaa eli Absoluuttia). Joka jannun ja gimman yksilöllinen tietoisuus on loppupeleissä "osa brahmaa": ayam aatmaa brahma (tämä atman [on] brahman); sarvaM khalvidaM brahma (kaikki on aikuisten oikeesti brahmania).

Tietoisuus on vain ihmiset yhteen heittävä merkkijärjestelmä, jota opetetaan kielen (symbolien) avulla, ja joka kuuluu myös niin sanotusta välityksen ( työ, auktoriteetti ja diskurssi) maailmaan, ja johon hämähäkki kietoo uhrinsa ne syödäkseen. Näin ollen vain harva meistä on aidosti oma itsensä ja todella tietää mitä itse Haluaa ja että haluaa, vasta kun ihminen on päässyt irti sosiaalisesta pakkoapaidosta ja tavan siveellisyydestä tulee hänestä vihdoin vapaa, ja sillä hetkellä kaikki syyllisyys ja häpeä katoavat kuin tuhka tuuleen, ja meri on jälleen avoin. 

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on eri asia kuin ego, tämä käy hyvin selväksi psykedeelien vaikutuksen alaisena. Myös meditaatiossa voi egon hiljentää, siis sen ärsyttävän kommentaattorin jota joutuu kuuntelemaan valveilla ollessa. Tietoisuus on se, mitä sieluksikin sanotaan ja mikä vaeltaa kehosta toiseen syntymässä ja kuolemassa.

Tietoisuus ei ole eri asia kuin ego, vaan se on osa sitä, esimerkkinä tästä käy mm. Freudin psyyken rakennemalli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on eri asia kuin ego, tämä käy hyvin selväksi psykedeelien vaikutuksen alaisena. Myös meditaatiossa voi egon hiljentää, siis sen ärsyttävän kommentaattorin jota joutuu kuuntelemaan valveilla ollessa. Tietoisuus on se, mitä sieluksikin sanotaan ja mikä vaeltaa kehosta toiseen syntymässä ja kuolemassa.

Tietoisuus ei ole eri asia kuin ego, vaan se on osa sitä, esimerkkinä tästä käy mm. Freudin psyyken rakennemalli

Siis ego on yksi osa tietoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on eri asia kuin ego, tämä käy hyvin selväksi psykedeelien vaikutuksen alaisena. Myös meditaatiossa voi egon hiljentää, siis sen ärsyttävän kommentaattorin jota joutuu kuuntelemaan valveilla ollessa. Tietoisuus on se, mitä sieluksikin sanotaan ja mikä vaeltaa kehosta toiseen syntymässä ja kuolemassa.

Tietoisuus ei ole eri asia kuin ego, vaan se on osa sitä, esimerkkinä tästä käy mm. Freudin psyyken rakennemalli

Siis ego on yksi osa tietoisuutta.

Eikä ole. 

.

Kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuuden kautta koemme elämäämme elämää. 

Artikkelissa kerrotaan että luonnollisen asenteen ongelma on juuri se, että maailmaa ei kyseenalaisteta.

Mielestäni tämä ei pidä aukottomasti paikkaansa sillä teemme eläessämme havaintoja koko ajan mutta kun elämme ja koemme elämää, emme keskity kyseenalaistamiseen eikä se myöskään ole mielestäni tarkoituskaan.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:luonnollinen_asenne

 

Hyvä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuudessa eläminen ei pelota vaikka mitä ympärillä tapahtuisi. Sinä ja minä olemme tietoisuus, me olemme kaikki.

Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tietoisuutensa jonka kautta ja valossa hän elää eli kokee maailmaa.

Elämme tietoisuudessa koko ajan mutta minkälaisessa tietoisuudessa, se onkin aina henkilökohtaista. 

Tärkeitä huomioita kommentissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus on eri asia kuin ego, tämä käy hyvin selväksi psykedeelien vaikutuksen alaisena. Myös meditaatiossa voi egon hiljentää, siis sen ärsyttävän kommentaattorin jota joutuu kuuntelemaan valveilla ollessa. Tietoisuus on se, mitä sieluksikin sanotaan ja mikä vaeltaa kehosta toiseen syntymässä ja kuolemassa.

Tietoisuus ei ole eri asia kuin ego, vaan se on osa sitä, esimerkkinä tästä käy mm. Freudin psyyken rakennemalli

Siis ego on yksi osa tietoisuutta.

Koko ihminen on osa hänen tietoisuuttansa ja persoonallisuus vaikuttaa siihen miten koemme sekä havaitsemme elämäämme.

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuudessa eläminen ei pelota vaikka mitä ympärillä tapahtuisi. Sinä ja minä olemme tietoisuus, me olemme kaikki.

Vaatii ilmeisesti rohkeutta elää tietoisena elämää. Monet kieltävät todellisuutta sekä pakenevat sitä monellakin tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Se on tila mistä havaitaan esim. ajatukset, tunteet ja fyysisen maailman objektit mukaan lukien oma keho. Se on kuin taivas, jolla liikkuu pilvet. Tai elokuvateatterin valkokangas johon heijastetaan filmi.

Tietoisuus ei sammu ennen kuolemaa, se on koko ajan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuuteeni muuttuu ja sillä on oma tahto. Voin kuitenkin ohjata sitä.

Kyllä, näin se on.

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään.

Tietoisuus tiedostaa maailman, siinä olevat ilmiöt ja minän.

Minä kuvittelee olevansa se joka tiedostaa, näin ei kuitenkaan ole.

Miksi erillistätte oman tietoisuutenne itsestänne? Kiellättekö todellisuutta tai jotakin muuta sellaista?