Lue keskustelun säännöt.
Te naiset joilla on nuorempi mies!
18.05.2022 |
Paljonko teillä on ikäeroa, minkä ikäisenä tapasitte ja onko ikäeroa huomannut suhteessanne? Itse olen tavannut miehen joka on neljä vuotta minua nuorempi (minä 32 ja mies 28). Jostain syystä asia häiritsee minua vaikka tiedän ettei kannattaisi miettiä jos kaikki muu toimii. Olemme tosin vasta hyvin alkuvaiheessa tutustumista.
Mutta kiinnostaisi kuulla kokemuksista kun ikäero onkin näin päin eikä "perinteisen" mallin mukaan jossa mies on vanhempi.
Kommentit (85)
Sikäli ymmärrän aloittajaa että itsekin ajattelin asiaa kun tapasin aikanani itseäni 3 vuotta nuoremman miehen. Hän oli 23 ja minä siis 26. Jotenkin kummasti se silloin tuntui jotenkin isolta ikäerolta vaikka näin jälkikäteen ajateltuna se on ihan mitätön. Mutta ihan tapaamisen jälkeen siis jopa mietin että suhteesta ei varmaan tule mitään kun mies on niin paljon nuorempi. Nyt minun on enää hyvin hankala samaistua siihen mitä silloin oikein tuossa ajattelin.
No onneksi en antanut sen lopulta vaikuttaa ja nyt ollaan pidetty yhtä jo 30 ihanaa vuotta ja edelleen menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin naisilla on jäänyt nuoruus elämättä, siksi sitä nuoruuden iloa haetaan nuoremmasta miehestä.
Alkuun ei haitannut, nyt kun minulla ikää 70v ja alkaa olla sairauksia on alkaneet ongelmat. Mies melkein 12 vuotta nuorempi. Oikein mikään ei enää ole yhteistä.
Kysy Antti Lintmanin tai Emmanuel Macronin vaimolta.
Mies on 10 vuotta nuorempi, olin 40 kun tavattiin ja pari vuotta oltu yhdessä. Ikäeroa ei huomaa oikeastaan missään ja esim. Ulkonäöllisesti meitä luullaan suunnilleen samanikäisiksi. Olen nuoruteeni elänyt ja kokenut, joten mitään sellaisen tavoittelua tämä ei tosiaankaan ole.
Mulle on ihan sama mitä muut tästä ajattelee, kun kyseessä on kuitenki kaksi aikuista täysjärkistä ihmistä ja ikäero on siltikin aika mitätön. Nuorempana pienempikin ikäero tuntui isolta jutulta, mutta ei tällaisena keski-ikäisenä jaksa enää käyttää energiaa tuollaisen asian märehtimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on 10 vuotta nuorempi, olin 40 kun tavattiin ja pari vuotta oltu yhdessä. Ikäeroa ei huomaa oikeastaan missään ja esim. Ulkonäöllisesti meitä luullaan suunnilleen samanikäisiksi. Olen nuoruteeni elänyt ja kokenut, joten mitään sellaisen tavoittelua tämä ei tosiaankaan ole.
Mulle on ihan sama mitä muut tästä ajattelee, kun kyseessä on kuitenki kaksi aikuista täysjärkistä ihmistä ja ikäero on siltikin aika mitätön. Nuorempana pienempikin ikäero tuntui isolta jutulta, mutta ei tällaisena keski-ikäisenä jaksa enää käyttää energiaa tuollaisen asian märehtimiseen.
Keski-iässä noin päin oleva ikäero nimenomaan tasoittuu, koska naiset vanhenevat hitaammin kuin miehet. Mies on keskimäärin 4 vuotta vanhempi kehonsa iältä kuin samanikäinen nainen, ja kun siihen lisätään elintapojen vaikutus, niin esim. 40 vuotias mies ja 50 vuotias nainen ovat suurinpiirtein samalla tasolla ikääntymisessä. Se on parisuhteen kannalta yhdistävä tekijä.
Joo ei tosiaan tuo 4 vuotta tuntuisi missään, suunnilleen saman ikäiset olette mielestäni.
Itsellä 10v nuorempi mies, minä 47 ja mies 37v. Alkuun ehkä itseä vaivasi vähän, tosin alussa suhteen oli tarkoitus ollakin ehkä kevyt tapailu mutta nopeasti tunteet kummallakin syveni ja muuttui ihan perus seurusteluksi. Elämäntilanne erilainen vielä niin että minulla lapsia ja hänellä ei, koen että se on ollut isompi mietinnän aihe tässä meillä kun ikäero, kukaan ulkopuolinen tuskin meillä myöskään huomaa tätä eroa kun mies on hiukan vanhemman oloinen ja minä vähän nuoremman. Meitä pidetään nelikymppisinä molempia.
Eli jos mies on hyvä niin anna mennä vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä 40, mies 31. Ikäeron huomaa siinä etten ole tottunut siihen miten emotionaalisesti kypsiä nuo nuoremman sukupolven miehet voivat olla. Aiemmin olen seurustellut itseni ikäisten tai itseäni vanhempien tunnetaidoiltaan pikkupoikien tasolle jääneiden uroiden kanssa. Ja huomaa ikäeron aktiivisuudessakin, nykyinen käy pyöräretkillä kavereidensa kanssa ja järjestää ihania piknik-treffejä, eksää ei suhteen alun jälkeen saanut sohvalta irti kännykästään kuin pakottamalla, mistään treffeistä puhumattakaan. Toki tämä on myös persoonakysymys, mutta oma elämäni on huomattavasti parempaa nuoremman miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks sua edes kiinnostaa tommonen olematon ikäero?
En tosiaan tiedä, se tässä turhauttaakin kun näin typerä asia vaivaa. Ap
En tiiä mutta kyrvänsyylä oot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 40 ja mies 35v. Olemme olleet yhdessä 13vuotta ja on kaksi lasta ja olemme naimisissa jne.
Ei haittaa ikäero mitenkään. Suhteen alussa vähän ahdisti, mutta onneksi uskalsin alkaa silti suhteeseen. Seksiä on edelleen paljon, mies on ihana ja kaikki toimii. Olemme onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä 40, mies 31. Ikäeron huomaa siinä etten ole tottunut siihen miten emotionaalisesti kypsiä nuo nuoremman sukupolven miehet voivat olla. Aiemmin olen seurustellut itseni ikäisten tai itseäni vanhempien tunnetaidoiltaan pikkupoikien tasolle jääneiden uroiden kanssa. Ja huomaa ikäeron aktiivisuudessakin, nykyinen käy pyöräretkillä kavereidensa kanssa ja järjestää ihania piknik-treffejä, eksää ei suhteen alun jälkeen saanut sohvalta irti kännykästään kuin pakottamalla, mistään treffeistä puhumattakaan. Toki tämä on myös persoonakysymys, mutta oma elämäni on huomattavasti parempaa nuoremman miehen kanssa.
Alkaako olla myös siitä näkökulmasta kypsä, ettei esim. itke tai ole allapäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle 10 vuotta ei ole mikään ikäero. Mielestäni ikäerosta kannattaa puhua vasta 15+
Meitä ei häiritse, vaikka olimme alussa vähän ihmeissämme ikäerosta (15v.). Olen suht rypytön, mutta mammatyyppi, mies taas poikamainen sporttityyppi. Aika paljon vaatetuksesta riippuu, miten ihmiset suhtautuu. Saa varautua siihen, että jotkut puhuvat minulle tietämättään 'pojastani' (esim. postinkantaja), jos hän ei ole paikalla, jos taas liikumme yhdessä, mies käyttäytyy niin, että olen selvästi hänen 'kultansa'. Huumoria varustukseen, ei ihmiset voi tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on 12v. nuorempi, oltu yhdessä 20v.
Ei kai nyt muutama vuosi aikuisiällä merkkaa mitään? Oma mies on kaksi vuotta nuorempi kuin minä, mutta enpä ole edes ajatellut asiaa. Ollaan nelikymppisiä. Mitä eroa sillä on, että on 42 tai 44? Tai 40 ja 44? Ei nähdäkseni mitään!
Mies on kaksi vuotta nuorempi. Edellinen mies oli kolme vuotta nuorempi. Käytännössä siis samanikäisiä. Sellainen +-5 vuotta on minusta aika lailla yhdentekevä, joskin pakko myöntää että tässä iässä (48) viisi vuotta vanhemmatkin tuntuu tosi vanhoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks sua edes kiinnostaa tommonen olematon ikäero?
En tosiaan tiedä, se tässä turhauttaakin kun näin typerä asia vaivaa. Ap
Ei mua haitannut. Viisi vuotta nuorempi, en huomannut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nyt muutama vuosi aikuisiällä merkkaa mitään? Oma mies on kaksi vuotta nuorempi kuin minä, mutta enpä ole edes ajatellut asiaa. Ollaan nelikymppisiä. Mitä eroa sillä on, että on 42 tai 44? Tai 40 ja 44? Ei nähdäkseni mitään!
Se ei merkkaa missään iässä mitään, ehkä silloin kun toinen on 11 ja toinen 13.
Taidat varmaan yrittää keksiä tekosyitä sille ettei suhde toimisi vsikka toimii.
Me ihmiset ollaan nii totuttuja tekemään jotai tekosyitä milloin millekin. Ite tiedän sen. Joten antaa olla se yliajattelu ja muu pois. Yritä nauttii siitä mitä on.
Ei se nuoruus oo mikään ikuinen.
Ei kai sitä ikäeroa huomaa kun sitä ei edes ole!😂😂