Kolmen sukupolven mökkeily, miten jaksaa taas yksi kesä?

Pakkoko siellä on koko kesää käkkiä jos ei nappaa? Ja mikset keksi jotain omaa tekemistä menemällä jonnekin omalla perheellä tai ihan menet omien ystäviesi kanssa?

Sitä en ihan ymmärrä että mikä ongelma on siinä, jos joku muu on ruokkinut nälkäiset lapsesi sillä aikaa kun sinä nukut pitkään? Tai siinä jos lapsilla on kivaa seuraa serkuistaan? Ehkä sinun itsesi olisi aika vähän itsenäistyä ja hyväksyä se että lapsesi voi nauttia olostaan myös ilman sinua.

Lapsillesi ja miehellesi ihanaa. Voisiko sinun vanhempasi tulla sinne vierailulle myös, että olisi tasapuolista. Sinne teidän omaan tupaanne.

Lapsille jää mukavat muistot. Olin kade serkkujeni perheille, kun isäni 2 veljeä osti viereiset kesäpaikan ja serkuilla ( yhteensä 8) oli hauskaa keskenään kesäisin. Itse olen ainoa lapsi ja siis meidän mökillä ei ollut ikäistä seuraa ..

Tuohan kuulostaa varsin mukavalta järjestelyltä. Itse saat halutessasi nukkua pitkään kun isovanhemmat huolehtivat lapsista eikä lasten tarvitse olla nälässä odottamassa että vanhemmat heräävät.

Ei sua voi auttaa eikä säälitellä, koska itse olet tuon valinnut. Minä ottaisin reilusti omaa aikaa, olisin vaikka kaupungissa tai lähtisin matkoille itsekseni, mutta sä et ilmeisesti halua sitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoko siellä on koko kesää käkkiä jos ei nappaa? Ja mikset keksi jotain omaa tekemistä menemällä jonnekin omalla perheellä tai ihan menet omien ystäviesi kanssa?

Vaihtoehto on se, että olen sitten yksin. Ei kiinnosta kovin pitkään. Hyvällä tuurilla päästään oman perheen kesken risteilylle, mutta esim. huvipuistoreissutkin tehdään yleensä isolla porukalla.

Toihan kuulostaa aivan ihanalta! Teillä on oma tupa ja lapsilla on seuraa serkuistaan.

Ihana mummo joka jaksaa lätyt lapsillesi paistaa aamulla. Nälässäkö lasten pitäisi odottaa heräämistäsi? Laitat sitten itsellesi sen aamiaisen kunhan heräät.

Vai huono omatuntoko tässä painaa kun et jaksa herätä ihmisten aikaan?

Uhriutuminen on päivän sana taas näemmä Porvoossa?

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ihan ymmärrä että mikä ongelma on siinä, jos joku muu on ruokkinut nälkäiset lapsesi sillä aikaa kun sinä nukut pitkään? Tai siinä jos lapsilla on kivaa seuraa serkuistaan? Ehkä sinun itsesi olisi aika vähän itsenäistyä ja hyväksyä se että lapsesi voi nauttia olostaan myös ilman sinua.

Tympii se, ettei meillä ole mökillä ikinä oman perheen aikaa, aina eletään siinä ihanassa yhteisöllisyydessä. On siinä hyvätkin puolensa, ehdottomasti, mutta aina ei jaksa. Ja sitten kun ei jaksa, niin huonot puolet alkavat kasvaa kohtuuttomiksi.

No mitäs jos hankkisit vuokramökin jostain eksoottisemmasta paikasta vain teidän porukalle? Vaikka lyhyeksi aikaa.

Ei herrantähden miksi tollasta pitäis jaksaa? Eikö ap sulla ole omaa vapaata tahtoa?

En viettäis ees mieliksi lomaa jossain yhteismökillä.

Onko lopulta muita ongelmia kuin se että siellä et pääse kaikkien huomion keskipisteeksi kun olet vain Vierailija?

Ymmärrän, että tuo kolhoosimeiniki rasittaa, itseänikin rasittaisi. En koe mitään joukolla oloa lomana, vaan ahdistun, jos pitää seurustella liikaa tai olla koko ajan varuillaan, että jollakin on asiaa. Ja se joukkoruuanlaitto on raskasta, kun yksi tykkää/vihaa yhdestä ja toiselle ei sovi tuote X ja kolmas haluaa, että otetaan sitä Y:tä.

Sinuna minä jättäytyisin kaupunkiin ja pistäisin hyvillä mielin miehen ja lapset mökille.

Ah ihanaa, omaa aikaa ihan yksin!

Hanki parempaa tekemistä siksi aikaa kun muksut keikkuu keskenään. ja mikä ettet voi pakata piknik-koria ja soutaa pesueesi kanssa jonnekin päiväretkelle. Käytä mielikuvitustasi äläkä pilaa muiden kesää kiukuttelulla ja ensimmäisen maailman ongelmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ihan ymmärrä että mikä ongelma on siinä, jos joku muu on ruokkinut nälkäiset lapsesi sillä aikaa kun sinä nukut pitkään? Tai siinä jos lapsilla on kivaa seuraa serkuistaan? Ehkä sinun itsesi olisi aika vähän itsenäistyä ja hyväksyä se että lapsesi voi nauttia olostaan myös ilman sinua.

Tympii se, ettei meillä ole mökillä ikinä oman perheen aikaa, aina eletään siinä ihanassa yhteisöllisyydessä. On siinä hyvätkin puolensa, ehdottomasti, mutta aina ei jaksa. Ja sitten kun ei jaksa, niin huonot puolet alkavat kasvaa kohtuuttomiksi.

Sitä oman perheen aikaahan on silloin yllin kyllin, kun olette kaupungissa. Siksipä kiinnostaa että mitä oikein haluaisit? Sitäkö että omat lapsesi myös mökillä pysyisivät teidän omalla mökillä ja välittäisivät, että on tylsää vaikka lähiympäristössä olisi isovanhemmat ja serkkuja seuraksi.

Jää kaupunkiin, tyhjään taloosi voit iskeä jonkun loverboyn kapakasta ja voimaantua sillälailla :)

Minä tuuppaisin muksut suvun huomaan ja lähtisin miehen kanssa omalle reissulle.

Mun täytyy kyllä sanoa, että jos aapee ei osaa järjestää perheelleen yhteistä aikaa sen takia, että lapset kilpaisevat mummolaan lätyille kuin hän nukku pitkään, aapee on ihan ansainnut kohtalonsa.

Ts., jos haluaa perheen yhteistä aikaa niin järjestää sitä ihan itse - sellaisena ajankohtana että se sopii muillekin. Jos perhe ei jaksa odottaa rivissä että ap herää, pngelma on hänen.

Voisin puolison ja lasten mieliksi viettää tuolla tavalla yhden viikonlopun tai muutaman arkipäivän. En yhtään enempää. Puoliso ja lapset saisivat jäädä mökille ja minä lähtisin ulkomaille tai vaikka kaupunkilomalle Suomeen. Tai olisin ihan yksin kotona ja nauttisin hiljaisuudesta.

Ymmärrän ap sua! Miehen mökillä on sama. Miehen sisarukset perheineen ja appikset tulee aina yhtä aikaa sinne (joo, on eri mökit kaikilla, mutta...). Se rauhattomuus rasittaa. Itse en oikein voi lomailla, ku ei voi hyvällä omallatunnolla löhötä lukemassa hyvää kirjaa, kun koko ajan on jotakin yhteistä menossa ja pitää laittaa ruokaa, tehdä jotakin mökkihommaa, ettei nyt ihan laiskana makaa ja lapset serkkuineen mekastaa ja juoksee ympärillä. Miehen veljenvaimo on kamala nipo ja pipo kireellä mäkättäjä, miehen sisko taas vähän kateellinen vertailija, muuten ihan siedettäviä tyyppejä. Mut se muu meno on niin hirveetä sirkusta!

Oon aina ihan hajalla tuon jälkeen ja joka kerta päätän, etten enää ikinä ole sinne tulossa, mutta aina se menee niin, et anoppi pitää juhannuksena itsestään selvänä et me tullaan ja niin se taas tapahtuu. Odotan jo niitä aikoja, kun appikset on kylminä ja saadaan uudet kuviot sovittua ihan itsenäisesti omalla perheellä. Tai oma mökki.